Mielenterveysongelmat terveyskeskuslääkärille tulon aiheina

Psyykkiset, psykosomaattiset tai psykososiaaliset ongelmat ovat vastaanotolle tulon aiheina noin 40 %:lla terveyskeskuslääkärin potilaista. Arvio perustuu Oulun läänin terveyskeskuslääkäreille tehtyyn kyselytutkimukseen. Kiire ja osaamattomuus koettiin hankalimmiksi esteiksi näiden potilaiden auttamisessa. Perusterveydenhuollon lääkäreillä on sekä luontevat lähtökohdat että virallinen velvoite varsinkin lievien mielenterveyshäiriöiden hoitoon. Koulutuksen tulisi sen vuoksi sisältää nykyistä enemmän yleisten ja lievien psyykkisten ongelmien käsittelyä sekä perhe- ja verkostotyötä.

Ilkka Winblad, Matti Isohanni, Pentti Nieminen, Pekka Larivaara, Jorma Eskelinen, Arja Jyväsjärvi, Seppo Lappalainen, Anna-Kaisa Penttilä, Tuija Päivärinta, Paula Sevtsenko, Heikki Vatjus, Martta Visuri, Michael Spalding

Miten lisätä henkilökunnan kustannustietoisuutta

Seinäjoen seudun terveysyhtymässä on viime vuoden alusta lähtien koulutettu hoitohenkilökuntaa järjestelmällisesti kustannustietoisuuteen. Koulutus koostuu luennoista ja yksiköissä suoritettavista tehtävistä. Koulutuksen sisältöalueita ovat asennoituminen taloudellisuuteen ja säästämiseen, hoidon kustannus-vaikuttavuutta muovaavat tekijät, kuntien taloustilanne sekä valtionosuusuudistus. Alustavat kokemukset koulutuksesta ovat hyviä.

Markku Mattila

Lääketieteen opiskelijoiden kokema töykeä kohtelu koulutuksen yhteydessä

Yhdysvalloista on viime aikoina julkaistu tietoja lääketieteen opiskelijoiden kokemasta huonosta kohtelusta opintojen yhteydessä. Oulun ja Tampereen lääketieteellisissä tiedekunnissa opiskeleville tehtiin amerikkalaisen mallin mukainen kysely. Suomalaisilla lääketieteen opiskelijoilla oli tiedusteltuja kielteisiä kokemuksia selvästi vähemmän kuin yhdysvaltalaisilla, mutta myös meillä kolme neljästä vastaajasta ilmoitti tulleensa jollain tavoin huonosti kohdelluksi koulutuksessaan. Tuloksia olisi tutkijoiden mukaan hyödynnettävä opetuksen suunnittelussa. Koulutuksen yhtenä tavoitteena on valmentaa opiskelijoita sietämään ristiriitoja, mutta alalla jo toimivien kyyninen käytös voi demoralisoida opiskelijaa, jonka asenteet potilaisiin ja tulevaan ammattiin ovat kehittymässä.

Matti Uhari, Jorma Kokkonen, Matti Nuutinen, Leena Vainionpää, Heikki Rantala, Pentti Lautala, Marja Väyrynen

Kuntoutus voi auttaa ulos tunnelista Vuokko Huplin mielestä lääkäri ei hae apua ajoissa

Lääkäri on sinnikäs selviytyjä, joka ei pikkuvaivoista narise eikä sairauspäiviä pidä. Saati että kuntoutukseen lähtisi. Tästä myytistä - joka ei ole kovin kaukana totuudesta - haluaisi Kuntoutussäätiön ylilääkäri Vuokko Hupli eroon.

"En ollutkaan luulosairas"

Keski-ikäinen naislääkäri oli tehnyt yli 20 vuoden työrupeaman pohjoisen kotikuntansa pienessä terveyskeskuksessa. Kesällä 1990 hänen oli määrä hoitaa viiden lääkärin terveyskeskusta yksin kymmenen viikon ajan. Yhdeksän viikkoa hän jaksoi, sitten se tuli: ensimmäinen toispuoleinen halvaus. Ja vähän myöhemmin toinen. Edelleen esiintyy TIA-oireilua, joka tulee esiin, kun töissä on kiireistä ja stressaavaa. Ylirasitusta on vältettävä.

"Kerrankin sai olla potilaana"

55-vuotias aluesairaalan miesgyne-kologi oli kärsinyt jo vuosia kroonisesta selkävaivasta, uniapneasta ja toistuvasta kohtauksittaisesta tiheälyöntisyydestä. Myös jatkuva väsymys vaivasi. Selän takia sairauslomia kertyi, ja vaiva alkoi jo rajoittaa työtehtäviä. Pitkät leikkaukset kävivät mahdottomiksi.

Hallituksen päätöksiä

Suomen Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 21.9. käsiteltiin mm. seuraavia asioita:

Styrelsebeslut

Läkarförbundets styrelse sammanträdde den 21 september för att behandla bl.a. följande frågor:

Lääkäri lääkemarkkinoinnin kohteena

Suuren yleisön mielikuvat lääkärien ja lääketeollisuuden suhteesta painottuvat usein ns. voiteluun. Lääkäriliiton perinteisessä syysseminaarissa toimittajille sekä lääkärit että lääketeollisuus korostivat, että olennainen elementti lääkäreihin kohdistuvassa lääkemarkkinoinnissa on tieto. Mainonnan vaaroilta lääkäreitä suojaavat monet säännökset, mutta myös mm. kokemus ja halu itsenäiseen päätöksentekoon.

KARIUTUIKO TERVEYDENHUOLTO- UUDISTUS?

On ollut alusta lähtien selvää, että mikäli terveydenhuollon uudistussuunnitelmia ei saada jonkinlaiseen päätökseen ennen kongressin tavanomaista kesälomaa, jonka tänä vuonna piti alkaa elokuun 12. päivänä, ei asiaa saada loppuunkäsitellyksi ennen vaaleja. Siksi demokraattien ja republikaanien johtomiehet päättivät, että kesälomasta on helpompi luopua kuin edustajanpaikasta - joka olisi helposti katkolla, kun kansa toteaisi, että edustajat eivät ole suorittaneet tehtäviään.

Toimittanut Tuula Fabrizio