Nyfödd klassiker i pediatrik

Efter åtta år har det kommit ut en ny moderniserad upplaga av Nordisk lärobok i pediatrik, den 10 upplagan - 52 år efter det den första såg dagens ljus år 1941. Boken är som tidigare skriven på danska, norska och svenska. Varje kapitel har genomgått någon för-ändring sedan år 1985, flera kapitel är nyskrivna och flera författare har bytts ut.

Merit Förars

Väestökysymyksissä väki jää ilman valtaa

Kirja julkaistiin viime syyskuussa Kairon väestökongressin aikaan. Kairon kongressin julkinen anti jäi lähinnä kiistelyksi sopivista perhesuunnittelun peiteilmaisuista. Tässä kirjassa sen sijaan väestöongelmaan perehdytään laaja-alaisesti ja poikkitieteellisesti. Toimittajat ovat onnistuneet rajaamaan yhtenäisen ja luettavan kokonaisuuden väestö- ja kehityskysymysten valtavasta aihepiiristä.

Kirsi Viisainen

Henrik Harpestraeng, Pohjoismaiden ensimmäinen lääkäri

Tanskalainen Henrik Harpestraeng, joka kuoli vuonna 1244, oli tiettävästi Pohjoismaiden ensimmäinen tunnettu lääkäri. Hänellä oli useiden kirjoitustensa vuoksi merkittävä vaikutus Pohjoismaiden lääkintätaitoon omana elinaikanaan ja vieläpä kolmen vuosisadan ajan sen jälkeen.

Uusia linjauksia syövän hoidon kehittämiseen

Syövän hoidon organisaation kehittäminen on ollut Suomessa jo pitkään määrätietoisen ohjauksen piirissä. Valtakunnallisia linjoja ovat antaneet syöväntorjuntakomitean mietintö vuodelta 1954 ja kaksi vuosikymmentä myöhemmin julkistettu syöväntorjuntatyön yleissuunnitelma. Vuonna 1984 julkistettu syöpäkomitean mietintö selvitti syöpävaaraa aiheuttavien tekijöiden esiintymistä ja väestön altistumista niille sekä näiden tietojen perusteella syövän ehkäisyn mahdollisuuksia.

Nya utvecklingslinjer i cancervården

Cancersjukvården i Finland har organiserats och byggts ut målmedvetet under en lång tid. Riktlinjer på riksplanet drogs upp i ett kommittébetänkande år 1954 och två decennier senare i en allmän plan för cancerförebyggande arbete. År 1984 utkom cancerkommitténs betänkande som redovisade förekomsten av riskfaktorer för cancer, hur befolkningen exponeras för dem samt möjligheterna att mot bakgrunden av dessa fakta förebygga cancer.

Lääkärit terveyttä edistämässä

Suomalaisen terveyspolitiikan kulmakivenä on vuosia ollut sairauksien ehkäisy. Konkreettisia merkittäviä tuloksia on saatu aikaan esimerkiksi ammattitautien ehkäisyssä ja infektiotautien ehkäisyssä rokotusten avulla. Sydän- ja verisuonitautien määrä ja kuolemaan johtaneet sepelvaltimotautitapahtumat ovat vähentyneet. Sen sijaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja liikalihavuuden ehkäisyssä tai tupakoinnin vähentämisessä tulokset ovat vaatimattomia.

Nivelrikon lääkehoito Nykyiset mahdollisuudet vähäiset, mutta uutta tietoa odotettavissa

Nivelrikon patogeneesiä koskeva tutkimus on viime vuosina tuonut esiin uutta tietoa. Kulumisprosessin sijasta voidaan jo puhua monimutkaisesta biokemiallisesta tapahtumasta. Lääkehoidon mahdollisuuksia on nähtävissä runsaasti, mutta valitettavasti vienee vielä vuosia, ennen kuin markkinoille saadaan uudentyyppisiä lääkeaineita. Potilaan vointia voidaan kuitenkin helpottaa käyttämällä oireita lievittäviä lääkkeitä oikein. Erityisen tärkeätä on muistaa kipulääkkeiden käyttöön liittyvät riskit.

Jukka Martio

Kohdunkaulan solumuutokset ja tulehdukset yhä yleisiä teini-ikäisillä

Vaikka 1980-luvulla on kampanjoitu näkyvästi sukupuoliteitse tarttuvia tauteja vastaan, tulokset näyttävät vähäisiltä: teini-ikäisten joukkotutkimukset tuovat yhä esiin kohdunkaulan solumuutoksia ja tulehduksia. Tehostettu neuvonta ja ennaltaehkäisy ovat kuitenkin ainoat keinot, joilla tilannetta voidaan parantaa. Valistusta tulisi suunnata entistä enemmän myös pojille ja miehille.

Matti Grönroos, Pirkko Hartikainen-Vahtera, Tuula Salmi, Pirjo Terho, Juhani Tyrkkö

Kohdunkaulan kondylooman ja premalignien solumuutosten laserhoidon tulokset

Laserkirurgiaa on käytetty gynekologiassa 1980-luvulta lähtien kohdunkaulan kondyloomien ja niihin liittyvien solumuutosten hoidossa. TAYS:ssa selvitettiin vuosina 1984 ja 1985 hoidettujen sadan fertiili-ikäisen naisen hoidon tuloksia ja ensimmäisen raskauden kulkua hoidon jälkeen. Komplikaatioita esiintyi vähän; yleisin komplikaatio oli verenvuoto, mutta sekin vaikeutti toimenpidettä vain kuudessa tapauksessa. Hoitoa vaatinut jälkivuoto ilmeni vain yhdellä potilaalla. Kondyloomainfektio uusiutui 41 %:lla potilaista ainakin kerran, suurimmalla osalla kuudenteen seurantakuukauteen mennessä. Laserhoidolla ei ollut vaikutusta hoidon jälkeisten raskauksien kulkuun.

Sari Kokki, Pentti K. Heinonen

Lasten sairastavuus päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa

Päiväkodeissa hoidossa olevat lapset sairastavat enemmän kuin muualla hoidettavat. Helsingissä ja Mäntsälässä päiväkotilapsilla oli keskimäärin 3,9 sairauspoissaolojaksoa ja 14 sairauspäivää 8 kuukauden aikana, kun vastaavat luvut ryhmäperhepäiväkodeissa olivat 3,2 ja 10. Mäntsälässä lapset sairastivat vähemmän kuin Helsingissä. 53 % poissaolojaksoista johtui ylähengitystieinfektioista, 20 % enteriitistä ja 13 % välikorvantulehduksista. Pienimmät lapset säilyvät perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäiväkodissa terveempinä kuin päiväkodissa, ja näitä hoitomuotoja tulisikin mahdollisuuksien mukaan suosia.

Antti Pönkä, Eira Salminen, Martti Nykänen, Merja Dahlbom, Tuija Nurmi