Selvitys tuki- ja liikuntaelin- sairauksista valmistunut

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on saanut valmiiksi selvityksen TULE-sairauksien esiintymisestä Suomessa ja arvioinut niistä johtuvien palvelujen tarvetta sekä keinoja ehkäistä niitä. Professori Jorma Rantasen johdolla kokoontunut asiantuntijaryhmä luovutti mietintönsä ministeri Terttu Huttu-Juntuselle 5.12.1996.

Kiinnostaako kivun tutkimus ja hoito?

Tampereella perustettiin 7.10.1996 Suomen Kivuntutkimusyhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kivun tutkimusta ja kliinistä kivun hoitoa maassamme.

Kipulääkkeiden käyttö ensihoidossa

Moni ensihoitoa tarvitseva potilas kärsii kivuista ja vaatii siten tehokasta kipulääkitystä jo sairaankuljetuksen aikana. Lainsäädännön mukaan lääkkeitä saa antaa ainoastaan terveydenhuollon koulutuksen saanut henkilö. Kuitenkin sairaankuljettajana toimii usein joku muu, esim. palomies-sairaankuljettaja. Terveyskeskuksille suunnatussa kyselyssä ilmeni, että ohjeet lääkkeiden käyttöaiheista ja oikeus antaa lääkkeitä vaihtelevat paljon eri kunnissa. Nykyiseen käytäntöön kaivataan vastuukysymyksiä selkiyttäviä ohjeita, sillä tällä hetkellä ensihoitojärjestelmän tehokkuus on useissa terveyskeskuksissa sairaankuljetuksesta vastaavan lääkärin kiinnostuksen varassa.

Leena Mildh, Janne Reitala, Ari Kinnunen, Olli Kirvelä

Onko vanhusten päiväsairaalahoidosta hyötyä?

Keskustelu vanhusten avohoidosta ja laitoshoidosta toistensa vaihtoehtoina aaltoilee eri aikoina. Tällä hetkellä puhutaan voimakkaasti avohoidon inhimillisyyden puolesta. Taustalla on pyrkimys purkaa kallista laitoshoitoa erilaista avohoitoa tehostamalla, ja hoitaa huonokuntoisetkin vanhukset mahdollisimman pitkään omissa kodeissaan yhteiskunnan kannalta mahdollisimman edullisesti. Satunnaistetut, kontrolloidut tutkimukset eivät ole kuitenkaan osoittaneet avohoidon voivan korvata laitoshoitoa tilanteessa, jossa palveluja käyttävät pääsevät itse valitsemaan hoitomuodon (1). Tehostettu avohoito pikemminkin nostaa vanhustenhuollon kokonaiskustannuksia kuin vähentää niitä.

Kaisu Pitkälä

Riittääkö erikoislääkärikoulutuksen laatu - lääkärien mielipiteet erikoistumisesta

Suomalaista erikoislääkärikoulutusta on pidetty korkealaatuisena. Hyvin koulutettua suomalaista lääkäriä ja erikoislääkäriä on totuttu arvostamaan suomalaisen terveydenhuollon kulmakivenä. Onko todella näin? Seuraavassa artikkelissa tarkastellaan nuorten lääkärien käsityksiä omasta erikoistumisestaan. Tulokset perustuvat laajaan Lääkäri 93 -tutkimukseen.

Hannu Halila, Kari Mattila, Esko Kumpusalo, Irma Virjo, Liisa Neittaanmäki, Santero Kujala, Riitta Luhtala, Harri Hyppölä, Mauri Isokoski

STM määritteli terveydenhuollon suuntaviivat: Peruspilareina tasa-arvo, verorahoitteisuus ja kuntien järjestämisvastuu

Suomessa on tarkoitus tulevaisuudessakin taata julkisin varoin tuotetut terveydenhuoltopalvelut yhdenvertaisesti kaikille. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut lähivuosien terveyspolitiikalle suuntaviivat, jotka korostavat terveydenhuollon rakenteellista tehostamista, asiakkaan aseman vahvistamista ja kuntien vastuuta. Terveydenhuollon suuntaviivat -asiakirja kokoaa lähivuosien terveyspoliittista keskustelua ja esittää ministeriön näkemykset peruslinjoista tilanteessa, jossa terveydenhuollon toimintaympäristössä ja painotuksissa on tapahtunut huomattavia muutoksia. Seuraavassa esitetään tiivistelmä asiakirjan ydinkohdista.

Kova haaste

Lääkäriliitto on vuosien mittaan kasvanut 17 000 jäsenen järjestöksi. Perinteiseen edunvalvontaan liittyvän ammattiyhdistystoiminnan ja Lääkärilehden julkaisemisen lisäksi Lääkäriliitolle on kehittynyt laaja toiminta-alue terveyspolitiikan, koulutuksen, lääketieteen etiikan ja kansainvälisten suhteiden parissa. Tuorein esimerkki yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta on tiedepoliittinen ohjelma. Suuri osa tästä toiminnasta ei välttämättä näy konkreettisena lääkäreille tai tulokset eivät hahmotu Lääkäriliiton ansioksi. Jäsenkunta on viime vuosina enenevässä määrin nurissut liian heikosta edunvalvonnasta. Kasvaneet sisäiset paineet ja kuluneen syksyn repivät neuvottelutunnelmat näkyivät myös valtuuskunnan kokouksessa joulukuussa.

Kati Myllymäki

Lääkäriliiton valtuuskunta: Palkkarakenneuudistus seuraavan virkaehto-sopimuksen tavoitteeksi

Lääkäriliiton 13.-14.12.1996 kokoontunut valtuuskunta hyväksyi keskeiset periaatteet lääkärien palkkarakenneuudistukselle, jossa tavoitteena on kokonaisansioiden painopisteen siirtäminen päivystyksestä peruspalkkaan. Palkkaukseen on kehitettävä uusia elementtejä, joiden avulla lääkäri voi itse vaikuttaa ansiotasoonsa kehittämällä pätevyyttään tai lisäämällä suoritteitaan. Korkeaa ammattitaitoa ja tehokkuutta palkitseva järjestelmä on edistää parhaiten myös terveydenhuollon toimintaa.

Lääkärijärjestöjen kannanotto täydennyskoulutuksesta

Lääkäriliiton, Duodecim-seuran ja Finska Läkaresällskapetin yhteinen CME-työryhmä on laatinut kannanoton suomalaisten lääkäreiden täydennyskoulutuksesta. Siinä korostetaan täydennyskoulutusta lääkärin ammattiin kuuluvana oikeutena ja

Täydennyskoulutuksella laatua, tuloksia ja työn iloa Lääkärijärjestöjen kannanotto lääkärien täydennyskoulutuksesta

Täydennyskoulutus on lääkärin työhön ja ammattiin kuuluva oikeus ja eettinen velvollisuus. Se on perus- ja jatkokoulutuksen jälkeistä ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja syventämistä. Sen avulla lääkärikunta kehittää osaamistaan ja työskentelyään niin, että lääkärit pystyvät joustavasti vastaamaan potilaiden ja terveydenhuollon muuttuviin tarpeisiin. Tuloksena on laadukas ja iloa tuottava lääkärin työ.