Keisarinnan henkilääkärin Carl von Haartmanin taideaarteet esillä Helsingissä

Carl von Haartmanin, maineikkaan 1800-luvulla eläneen suomalaislääkärin taidekokoelma on ensi kertaa esillä Sinebrychof-fin taidemuseossa Helsingissä 2.11.94-9.1.95. Näyttely koostuu Hollannin 1600-luvun kultakauden maalauksista, joita tämä valpas taiteenystävä kotiinsa keräsi. Kokoelma antaa monipuolisen kuvan paitsi vanhoista alankomaalaisista mestareista, myös arvostetun henkilääkärin kulttuuriharrastuksista viime vuosisadalla.

EU ja muutokset lääkärintodistuksessa ajokorttia varten

Liikenneministeriön työryhmä julkaisi 10.2.94 ehdotuksensa niistä muutoksista, joita EU:n ajokorttidirektiivi aiheuttaisi Suomen ajokorttilainsäädäntöön. Yksityisajokortin terveysvaatimukset lieventyisivät näöntarkkuuden mutta tiukentuisivat näkökentän osalta. Ammattiajokortin näöntarkkuusvaatimus olisi käytännössä hankala silmälaseja tarvitseville. Koska muutoksia ajokorttitarkastukseen on tulossa, on aika otollinen keskustelulle.

Veikko Viitasalo

Thalamuksessa skitsofrenian avain?

Normaalien henkilöiden ja skitsofreniaa sairastavien MRI-kuvien keskiarvot eroavat thalamuksen tienoilla. Selitys vai artefakta?

Erkki Karjalainen

Terveyden ja sosiaaliturvan tietopankki TeleSammossa

Mieltä painaa, ahdistaa. Haluaisi kysyä, mutta rohkeus ei riitä. Voisiko soittaa? Ei, ei sitäkään. Puhumattakaan vastaanotolle menosta. Kirjahyllyn kotilääkärikään ei anna apua, ja lehtien lääkäripalstoilta voisi vastauksen odotteluun mennä viikkoja.

Maija Mutku

Sairaalasiirtoko?

Sairaalasiirtona on tähän asti pidetty potilaan siirtämistä sairaanhoitolaitoksesta toiseen, jolloin lähettävä laitos maksaa myös siirtokustannukset. Henkilö on tällöin sisäänkirjoitettu laitoksen potilaaksi.

Leena Varesmaa-Korhonen

KELA:n tulkinta

Vuosikymmeniä on ollut - tai ainakin olisi pitänyt olla - selvää, että lähettävällä terveydenhuollon yksiköllä, olipa se sairaala tai terveyskeskus, on hoitovastuu ja kustannusvastuu myös avohoitopotilaan siirtämisestä yksiköstä toiseen etenkin silloin, kun potilas tarvitsee matkan aikana saattajakseen esimerkiksi lääkärin tai sairaanhoitajan. Kysymyksessä ei tarvitse siis olla sisäänkirjoitetun potilaan sairaalasiirto, vaan hoitovastuun kuuluessa tällaisissa kuljetuksissa lähettävälle sairaalalle tai terveyskeskukselle, on sillä myös kustannusvastuu siirtokuljetuksesta.

Kaarina Ronkainen

Masennus ja ahdistus

Teuvo Koskinen on kirjoittanut (SLL 25/94) valaisevan ja käytännönläheisen tutkielman ahdistuneisuutena ja/tai masentuneisuutena ilmenevien neuroosimuotojen diagnostiikasta ja niiden lääkitsemisessä käytettävien lääkkeiden valinnasta. Hän kiinnittää erityistä huomiota sekamuotoiseen ahdistus-masennusoireyhtymään ja sen hoitoon.

Martti Paloheimo

Sairaalahygienian suomalainen oppi- ja käsikirja

Kirjan uusi painos eroaa aiemmista sekä pyrkimyksissään että toimitustavaltaan. Tavoite on entistä huomattavasti kunnianhimoisempi; teos pyrkii olemaan alan suomenkielinen hakuteos ja oppikirja.

Ossi Pettay

Kirjallisuuskatsauksia neurotieteistä

Kirja on koottu esitelmistä, jotka pidettiin James W Lancen, Australian ensimmäisen neurologian professorin kunniaksi pidetyssä symposiumissa. Se on kuitenkin toimitettu erittäin perusteellisesti: sisältää hakemiston, kannet ovat kovat, paperi hyvää ja kirjallisuusluettelot pitkiä. Sääli, että paikoitellen suomalaisten kollegojen nimet ovat systemaattisesti väärin kirjoitettuja. Viimeisen luvun "Neurotieteen muuttuvat kasvot" on kirjoittanut itse maailman neurologiafederaation presidentti Lord Walton of Detchant.

Marjaana Luisto

Anna Freudin elämäkerta

Vuoden 1995 joulukuussa tulee kuluneeksi 100 vuotta psykoanalyytikko Anna Freudin (1895-1982) syntymästä. Saksalaisen psykiatrin U.H. Petersin kirjoittama elämäkerta ilmestyi englanninkielisenä ja Anna Freudin itsensä tarkistamana tämän kuoleman jälkeen, kun saksankielinen oli ilmestynyt jo vuonna 1979. Anna Freudin kootut teokset The Writings of Anna Freud, I-VIII, on julkaistu vuosina 1965-1981.

Riitta Pentti