Edellisen johdosta: Tiedotuksella on skarppaamisen paikka

Edellä esille otettua kysymystä on pohdittu aikaisemmin Suomen Lääkärilehdessä (Öhberg A ym: Lama ja itsetuho, Itsemurhat Uudenmaan läänissä ja itsemurhayritykset Helsingissä 1989-1992: SLL 14/93, ss. 1344-1347). Taloudellisen laman ja itsemurhien yhteyksistä kirjoittavien/puhuvien toimittajien soisi perehtyvän tähän tutkimukseen.

Två böcker om Lyme-sjuka

Den slutliga boken om Lyme-borreliosens klinik och behandling finns inte, eftersom kunskapen om denna mångfasetterade sjukdom ännu är begränsad. Forskningen trevar fram, och nya aspekter på sjukdomen beskrivs oupphörligt. Det finns starkt divergerande åsikter t.ex. om så basala saker som vilken antibiotikumbehandling man skall rekommendera - såväl duration som läkemedel. Det är därför med intresse man öppnar två nya böcker om Lyme-borrelios, den ena från USA, den andra från Europa. Båda är resultatet av ett samarbete mellan många forskare. Europaboken har 41 författare, med tonvikt på tyska, österrikiska och svenska. USA-boken har 38 författare, koncentrerade kring Lyme-borreliosforskningens huvud-ort Stony Brook i New York.

Skitsofrenian psykoterapia

Vuonna 1987 perustettiin Pohjoismainen psykoosipsykoterapiayhdistys (Nordisk psykospsykoterapiförening NPPF) ruotsalaisen skitsofreniaterapeutin, Brabro Sandinin ajatuksen pohjalta. Tämän kirjan on yhdistyksen aloitteesta toimittanut tanskalainen Jens Bolvig Hansen, ja se sisältää kuvauksia skitsofrenian psykoterapiasta pohjoismaisissa keskuksissa. Kirjoittajina ovat yhdistyksen johtokunnan jäsenet, joista tunnetuimpia kirjan kannessa mainitut Svein Haugsgjerd Norjasta, Barbro Sandin Ruotsista, Kari Pylkkänen Suomesta ja Bent Rosenbaum Tanskasta.

Kalle Achtén uusin kirja on rohkea ja opettava

Psykiatrian professori ja yleisestikin tunnettu kulttuuripersoonallisuus Kalle Achté on kirjoittanut päiväkirjan kokemuksistaan vaikean sairauden ajalta. Julkaistut päiväkirjamerkinnät alkavat kevättalvesta 1991 ja päättyvät saman vuoden syystalveen.

François Rabelais, lääkäri ja kirjailija

Ranskalaisen François Rabelais'n elämän varhaisvaiheita ei tunneta juuri lainkaan. Hän oli syntynyt noin vuonna 1490 Touraineissa. Ensimmäinen historiallinen tieto hänestä on vasta vuodelta 1519. Silloin hän oli munkkina fransiskaaniluostarissa, jossa hänet lienee vihitty papiksi vuonna 1511. Rabelais tunsi suurta mielenkiintoa opiskelua kohtaan ja vuonna 1524 hän sai luvan muuttaa tieteitä suosivaan benediktiinien munkkikuntaan. Hän siirtyi lopulta vuonna 1530 kokonaan luostarijärjestön ulkopuoliseksi papiksi.

Ongelmallinen huostaanotto

Helsingin koillinen sosiaali- ja terveysjaosto teki 1991 päätöksen 7-vuotiaan pojan huostaanotosta isään kohdistuneen insestiepäilyn takia. Vanhemmat valittivat päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka, mutta jaoston päätös huostaanotosta jäi voimaan. Raastuvanoikeus vapautti isän insestisyytteestä viime vuoden lopulla; syyttäjä on tosin valittanut päätöksestä hovioikeuteen. Vanhemmat käynnistivät raastuvanoikeuden päätöksen jälkeen uuden valituskierroksen huostaanotosta, ja valitus on tätä kirjoitettaessa Uudenmaan lääninoikeudessa. Virallisen käsittelyn lisäksi vanhemmat ovat tuoneet asiansa julkisuuteen. Se on herättänyt voimakkaita mielipiteitä niin insestiepäilyn tutkimisen oikeellisuudesta, huostaanottomenettelystä, asianosaisten oikeusturvasta kuin myös sosiaali- ja terveysviranomaisten salassapitovelvollisuudesta.

Problematiskt omhändertagande

Helsingfors nordöstra social- och hälsovårdssektion fattade år 1991 beslut om omhändertagande för samhällsvård av en 7-årig gosse efter misstanke om att han utsatts för sex-uella övergrepp från sin far. Föräldrarna sökte ändring ända hos högsta förvaltningsdomstolen, men omhändertagandebeslutet stod fast. Rådstuvu- rätten frikände i slutet av förra året fadern avseende incest, men åklagaren har anfört besvär över be- slutet hos hovrätten. Föräldrarna initierade efter rådstuvurättens dom en ny besvärsomgång beträffande omhändertagandet och i skrivande stund ligger besväret hos Nylands länsrätt. Föräldrarna har dels yrkat ny handläggning hos myndigheterna, dels låtit ärendet få publicitet. Detta har väckt en hetsig debatt om riktigheten att företa utredning vid misstanke på incest, om tillvägagångssättet vid omhändertagande, om inblandade parters rätts-skydd samt om social- och hälsovårdsmyndigheternas tystnadsplikt.

Hypertrofinen kardiomyopatia

Hypertrofinen kardiomyopatia on melko yleinen usein periytyvä sydänsairaus. Sille on ominaista vasemman kammion seinämän paksuuntuminen ja monesti kammion sisäinen dynaaminen systolinen ahtauma ja painegradientti, joka johtuu paksusta septumista ja systolessa ulosvirtauskanavaan työntyvästä mitraaliläpästä. Oireita ovat rintakivut, rasitusväsymys ja hengenahdistus sekä rytmihäiriöt. Kliinisistä löydöksistä kohottava kärkisysäys, neljäs sydänääni ja systolinen sivuääni ovat merkittävimmät. EKG:ssä on yleensä nähtävissä vasemman tai molempien kammioiden hypertrofia. Kaikututkimus ratkaisee diagnoosin. Varsinkin nuorilla aikuisilla tauti saattaa olla vaarallinen, mutta lievää tautia sairastavien tai sattumalta löytyneiden potilaiden ennuste on usein hyvä. Oireita voidaan poistaa beetasalpaajilla ja kalsiuminestäjillä ja joskus leikkauksellakin, jos potilas ei reagoi muuhun hoitoon. Vaikeissa tilanteissa amiodaronihoito voi parantaa ennustetta. Kammiovärinästä elvytetyille harkitaan sisäistä defibrillaattoria.

Juhani Partanen, Markku S. Nieminen

Isradipiini - uusi kalsiuminestäjä kohonneen verenpaineen hoitoon

Kalsiuminestäjät ovat käyttökelpoinen vaihtoehto verenpainetaudin ensi vaiheen lääkkeeksi. Ne eivät vaikuta haitallisesti seerumin lipideihin, eivät häiritse glukoosin aineenvaihduntaa eivätkä huononna ääreisverenkiertoa. Ne sopivat myös astmapotilaille. Isradipiini on uusi verisuoniselektiivinen verenpainelääkkeeksi tarkoitettu kalsiuminestäjä, jonka vaikutukset syketaajuuteen ja supistusvireyteen ovat vähäiset. Suomalaisessa monikeskustutkimuksessa se osoittautui teholtaan metoprololin veroiseksi ja hyvin siedetyksi.

Jukka Inkovaara, Kimmo Luomanmäki, Matti Hartikainen, Martti Helin Jorma Viikari, Matti Kataja, Pauli Ylitalo

Ohjatut neulabiopsiat: histologinen näyte, sytologinen näyte vai molemmat?

Kaikuohjauksessa otettujen histologisten näytteiden osuvuutta kasvaindiagnostiikassa verrattiin sytologisten näytteiden osuvuuteen. 203 potilaasta otetuista histologisista näytteistä 89 % oli riittäviä tutkimuksiin, 117 potilaasta otetuista sytologisista näytteistä 97 %. Oikeaan diagnoosiin päästiin kummallakin menetelmällä 87 %:ssa tapauksista. Kaikista potilaista, joilta otettiin kummatkin näytteet, ainakin jompikumpi näytteistä oli riittävä ja oikea diagnoosi selvisi 97 %:lta. Automaattisella biopsiapistoolilla otettu histologinen näyte oli luotettava lymfooman, keuhkopussin pahanlaatuisen mesoteliooman sekä maksan ja munuaisten parenkyymisairauksien diagnostiikassa. Munuaisen onkosytooman, maksan fokaalisen nodulaarisen hyperplasian ja keuhkojen Wegenerin granulomatoosin diagnostiikassa histologinen näyte osoittautui luotettavammaksi kuin sytologinen. Ottamalla sekä sytologinen että histologinen näyte voidaan riittämättömien näytteiden, väärien ja epäselvien tulosten osuus minimoida. Tämä lienee hyödyllinen toimintamalli ainakin selviteltäessä tuntematonta, nopeasti hoitoa vaativaa sairautta.

Tapani Tikkakoski, Markku Päivänsalo, Topi Siniluoto, Seppo Hiltunen Tapani Typpö, Pekka Jartti, Meeri Apaja-Sarkkinen