75787 osumaa

20.9.1993 Beslutsångest i lågkonjunkturen

Inom den offentliga hälso- och sjukvården har man nu sparat målinriktat under drygt två år. Krympta skatteintäkter och statliga subventioner till kommunerna har, tillsammans med de väx-ande sociala utgifter som massarbetslöshet medför, försatt kommunerna i en ytterst svår sits ekonomiskt. Den service som fått överleva har blivit föremål för "särskild revision" - ingenting är längre självklart, verksamhetens innehåll, omfattning och priser synas i sömmarna, allting måste motiveras mer utförligt än tidigare.

Sepelvaltimoangioplastiapotilaan ennuste ja seuranta

Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana sepelvaltimoahtaumien angioplastia- eli pallolaajennushoito on yleistynyt valtavasti. USA:ssa monin paikoin yli puolet invasiivista hoitoa tarvitsevista sepelvaltimotautipotilaista hoidetaan pallolaajennuksella. Vuonna 1992 Suomessa tehtiin 1 068 sepelvaltimoiden pallolaajennusta ja 3 105 ohitusleikkausta, joten pallolaajennusten osuus invasiivisesti hoidetuista oli 26 %. Koska angioplastiahoito meilläkin on vähitellen yleistymässä, tulee potilasta hoitavan lääkärin tuntea angioplastian jälkeiset ongelmat ja hoidon suuntaviivat.

Markku Ikäheimo

Naisten alkoholiaineenvaihdunnan erikoispiirteet

Nykyisen käsityksen mukaan runsas alkoholin käyttö aiheuttaa naisille herkemmin elinvaurion kuin miehille. Osin tämän selittänee se, että naisilla veren alkoholipitoisuus nousee samansuuruisen alkoholiannoksen jälkeen keskimäärin korkeammaksi kuin miehillä. Tämä taas johtuu kehon pienemmästä nestetilavuudesta ja alkoholin vähäisemmästä palamisesta mahalaukussa. Myös muilla toistaiseksi tuntemattomilla aineenvaihdunta- ja/tai hormonaalisilla tekijöillä voi olla merkityksensä. Suuremman elinvaurioriskin takia naisten "turvallisen" alkoholinkulutuksen raja on ainakin kolmanneksen alhaisempi kuin miesten.

Risto Roine

Luulot ja sairaudet

Hoidettavien odotukset ja uskomukset ovat merkittävä tekijä lääkärien työsaralla. Monet vääristyneisiin tulkintoihin ja merkityksiin pohjautuvat pelot ja luulot ovat usein vaikeasti kohdattavia ja hoidettavia. Luulot voivat liittyä omaan terveydentilaan, ja sairastunut voi myös kuvitella ympäristön kohtelevan häntä huonosti tai halventavasti. Näistä varsinkin vanhuksilla yleisistä luuloista koituu usein lääkärille paljon ylimääräistä työtä ja harmia. Ratkaisevaa on ongelmien tunnistamis- ja käsittelytaito.

Matti Viukari

Milloin polyyppien poiston jälkeen kontrolliskopia?

Sitä mukaa kuin paksusuolisyövän seulontatutkimukset ja niiden myötä fiberoskooppiset tähystykset ovat yleistyneet, on paksusuolen polyyppejä todettu entistä enemmän. Tuntumaan perustuva kliininen käytäntö on ollut, että adenomatoottisten polyyppien tähystysseurantaväli on vuosi. Laaja amerikkalaistutkimus osoittaa, että pitempikin väli riittää.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Onko sulfasalatsiinin voittanutta?

Haavaisen paksusuolitulehduksen hoitoon kehitti Nanna Svartz sulfasalatsiinin 1942. Lääke on yhä taudin lääkehoidon kulmakiviä. Sittemmin osoitettiin, että sulfasalatsiinin teho perustui lääkkeen 5-aminosalisyylihappo-osaan ja arveltiin, että lääkkeen toinen komponentti (sulfapyridiini) oli tarpeen vain 5-aminosalisyylihapon vehikkelinä. Niinpä on toistakymmentä vuotta käytetty sulfasalatsiinin rinnalla pelkkiä 5-ASA-valmisteita colitis ulcerosan hoidossa. Näissä uusissa valmisteissa on erilaisia farmakoteknisiä muutoksia, joissa 5-ASA on mm. yhdistetty resiiniin, tehty mikrorakeiseksi tai yhdistetty metyyliselluloosaan. Uudet valmisteet ovat perinteistä sulfasalatsiinia kalliimpia, eikä ole kiistatonta näyttöä, että uudet olisivat vanhaa paremmat. Kanadan Albertan yliopistossa tutkittiin meta-analyysillä, miten sulfasalatsiini pärjää uusien lääkemuotojen rinnalla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Tietokone ruumiinavaajana

Tämä on referaatin referaatti. Modern Pathology -lehden päätoimittaja kuvailee pääkirjoituksessaan The Detroit News -lehden (ei sentään Kansas News!) toimittajan Nickie McWhirterin tylyä kohtaloa tämän yrittäessä selvittää, mistä on peräisin tieto, että 435 000 amerikkalaista kuolee vuosittain tupakointiin liittyviin sairauksiin. Luku toistuu niin usein, että vähitellen sitä on alettu pitää itsestään selvyytenä. McWhirter otti yhteyttä Yhdysvaltain Keuhkoyhdistykseen, jossa asiaa ei tiedetty. Kansallinen Terveystilastokeskus ei myöskään ollut perillä tilanteesta, koska he keräsivät vain tautisuutta muttei kuolevuutta koskevia tietoja. Viimein toimittajattaremme pääsi yhteyteen henkilön kanssa, joka kertoi toimistonsa keräävän kuolintodistuksiin perustuvia kuolevuuslukuja. Tiedot luokiteltiin rodun, sukupuolen, iän ja maantieteellisen jakautuman, muttei tupakoinnin perusteella.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors, Heikki Joensuu

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030