Lähtökohdat Alkoholiin, lääkkeisiin, huumeisiin ja muihin myrkkyihin liittyviä tilastoja on tehty oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen liittyvien oikeuskemiallisten tutkimusten pohjalta vuosikymmenten ajan.

Menetelmät Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2018–2022 oikeuskemiallisen tutkimuksen läpikäyneitä vainajatapauksia.

Tulokset Myrkytyskuolemien vuosittainen kokonaismäärä väheni tutkimusjaksolla 756:sta 592 tapaukseen. Erityisesti yli 45-vuotiaiden alkoholimyrkytysten määrä väheni. Lääkkeiden ja huumeiden päihdekäyttöön liittyvien myrkytyskuolemien määrä on kasvanut merkittävästi 2000-luvun alusta mutta pysyi viime vuosina melko tasaisena ollen noin 200 vuosittain. Muunto­huumeiden merkitys huumekuolemissa oli vähäinen. Muuhun kuin päihdekäyttöön liittyvien lääkemyrkytysten määrä pieneni erityisesti itsemurhien vähetessä. Palokaasu- tai muiden ­myrkytysten määrässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Palokaasumyrkytyksen uhreista suuri osa oli kuollessaan päihtyneitä.

Päätelmät Suomalainen myrkytyskuolema muistuttaa enenevässä määrin eurooppalaista: alkoholin sijaan pääosassa ovat huumeet. Tappavin huume on meillä kuitenkin heroiinin sijaan buprenorfiini.