Lääkäriliitolta lausunto erityistason sairaanhoidon keskittämisestä
Lääkäriliitto on pyynnöstä antanut lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle lakiesityksestä, joka koskee erikoissairaanhoitolain muuttamista. Lain 11 pykälä:n 2 momentin muutoksella halutaan vahventaa sosiaali- ja terveysministeriön valtuuksia määrätä erityistason sairaanhoitoon kuuluvien tutkimusten, toimenpiteiden ja hoitojen keskittämisestä.
Nykyisin voimassa olevan lain mukaan keskitettävistä toiminnoista on määrätty asetuksella, mutta täsmennetty toteuttaminen on hoidettu ministeriön ohjein. Nyt asetuksella halutaan määrätä myös niistä julkisen terveydenhuollon toimintayksiköistä, joihin nämä toiminnot keskitettäisiin.
- Kun kansalliseen terveysprojektiin liittyen erityisvastuualueiden yhteistyö- ja työjakosuunnitelmat on toukokuun lopussa saatu ministeriöön käsiteltäviksi, voi esityksestä päätellä, ettei tämä tarjottu vapaaehtoisen keskittämisen mahdollisuus näytä näissä suunnitelmissa toteutuvan, toteaa Lääkäriliitto lausunnossaan.
Liiton näkemyksen mukaan ehdotuksen taustalta on nähtävissä myös tulkinta, että tähänastinen ministeriön ohjein tapahtuva keskittäminen ei ole toiminut.
- Tällaisessa tilanteessa yksityiskohtaisen säätelyn lisääminen on eräs mahdollisuus. Tälle tielle lähteminen edellyttää kuitenkin hyvin tarkkaa ja perusteltua päätösmenettelyä siitä, mitkä tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot katsotaan erityistason sairaanhoitoon kuuluviksi. Säädöksin tapahtuva ohjaus on usein kankeata ja ruhjovaa, todetaan liiton lausunnossa.
- Toinen ohjaustapa, minkä käyttöä viime aikoina on aatteellisista syistä vältetty, on valtionrahoituksen suora osoittaminen. Valtakunnallisesti keskitettävien hoitojen osalta se olisi määräyssäännöstä selkeämpi, joustavampi ja ehkä myös vaikuttavampi ohjaustapa.
KOULUSMÄÄRÄN SUURET VAIHTELUT PYSTYTTÄVÄ VÄLTTÄMÄÄN
Lääkärin ja hammaslääkärin koulutukseen suoritettavan valtionkorvauksen laskentaperusteiden uusimiselle on omat, juuri tähän hetkeen pohjaavat perusteensa. Lääkäriliitto haluaa todeta, että lääkäriksi koulutettavien määrän nopeat ja suuret heilahtelut pitäisi pystyä välttämään jatkuvalla ja avoimella valmistelulla.
- Tällöin ei esitetyn kaltaisia rahoitusosuuden korjausliikkeitäkään tarvitsisi tehdä. Sinällään opiskelunsa aloittaneiden määrän ottaminen laskentatekijäksi soveltuu lääketieteen alueelle ilman isompia pulmia, koska opiskelunsa keskeyttäneiden määrä on hyvin pieni.
Liitto toteaa, että aloittaneiden määränkin laskemisessa on omia ongelmiaan.
- Osa opiskelijoista ei aloita heti opinto-oikeuden syntymisen jälkeen ja vaihtaa mahdollisesti koulutuslinjaakin kesken opiskelun. Ongelmat ovat kuitenkin hyvin pieniä verrattuna keskiasteen opetuksen valtionosuuksien määritystapaan, jossa ns. laskentapäivää edeltävät ja laskentapäivän jälkeiset vahvuudet oppilaitoksissa voivat olla suurestikin erilaisia.
