Lyhyesti: Lonkkaleikkauksen jälkeisen veritulpan riskitekijät

Retrospektiivisestä tapaus-verrokkitutkimuksesta tutkittiin lonkkaleikkauksen jälkeen ilmaantuneiden myöhäislaskimotukosten riskiä (uloskirjoituksen jälkeen viimeistään kolmen kuukauden aikana ilmaantuneet tukokset). Parasta profylaksiaa oli puristussukkahoito, laihuus (BMI < 25), varhainen mobilisaatio (< 3 vrk leikkauksen jälkeen) sekä varfariinihoito vielä kotonakin. Perioperatiivinen antitromboottinen hoito hepariinilla tai varfariinilla ei kumma kyllä pienentänyt riskiä - tätä ihmeellistä löydöstä kirjoittajat pohtivat monisanaisesti. Ehkä syynä on tutkimuksen liian pieni otos (297 potilasta, 592 verrokkia).

Robert Paul

Lyhyesti: Helikobakteeri voi suojata ripuleilta

Saksalaistutkijat ovat saaneet lisävahvistusta havainnoille, joiden mukaan helikobakteeri voi estää muiden bakteerien kolonisoitumista suolistoon. Tutkimuksessa selvitettiin hengitysilman ureatestillä helikobakteeritilanne 2 477 lapsen mahalaukusta. Tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana ripulia oli ollut 54,2 %:lla helikobakteeripositiivisista lapsista ja 76,1 %:lla bakteerin suhteen negatiivisista lapsista. Muiden muuttujien suhteen korjattu helikobakteeripositiivisten lasten ripulitautiriski oli 0,56. Voi olla, että ammoisista ajoista mahan limakalvossa pesinyt bakteeri ei olekaan pelkästään haitallinen. Tämä joudutaan varmasti jatkossa ottamaan huomioon, kun tätä vuokralaista ryhdytään häätämään.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Lisääkö parasetamolin käyttö allergisia sairauksia?

Kumpi on muna ja kumpi kana: onko niin, että parasetamolia suositaan kun on allergiaa, vai lisääkö juuri sen käyttö allergisten tautien esiintymistä. Tuoreessa brittiraportissa verrataan allergiatutkimusten (ISAAC, ECRHS) tuloksia parasetamolin myyntiin eri puolilla maailmaa. Myyntilukujen ja allergisten oireiden runsauden välillä todettiin selvä yhteys. Sekoittavana tekijänä oli tietenkin kansantulo, mutta siitä huolimatta parasetamolin runsas käyttö englanninkielisissä maissa saattaa kirjoittajien arvelun mukaan myös selittää allergiakirjoa. Syynä voisi olla antioksidanttina toimivan glutationin hävitysreaktio keuhkoista ja muualta. Itselleni tuli kyllä ensiksi mieleen yksinkertaisempi selitys: parasetamolia käytetään jos on allergiaa, kun pelätään ASA:n ja muiden NSAID-lääkkeiden sivuvaikutuksia. Joka tapauksessa tämän tutkimuksen valossa, jos haluaa välttää allergiaa, ei kannata käyttää parasetamolia, mikäli puhuu englantia äidinkielenään...

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Vaikuttaako kontaktiallergia pallolaajennushoidon tuloksiin?

Metalliverkkoputkia käytetään nykyään yhä yleisemmin vähentämään suonen ahtautumista pallolaajennuksen jälkeen. Toisaalta jos suoni ahtautuu uudelleen stentin sisältä, on hoito uudella pallolaajennuksella hankalaa. Koska yliherkkyysreaktio saattaa teoriassa aiheuttaa sidekudoksen liikakasvua implantin ympärille, päättivät hampurilaiset kardiologit selvitellä kontaktiallergian esiintymistä 131 potilaalla, joilla epäiltiin restenoosia. Varjoainekuvauksessa todettiin 89 potilaalla restenoosi stentin sisällä. Ihotesteissä 10 potilasta reagoi joko molybdeeniin tai nikkeliin. Heillä kaikilla oli hoitoa vaativa restenoosi. Tutkijat esittävät lisävahvistusta vaativan hypoteesin, että metalliverkkoputken sisältämä nikkeli ja molybdeeni voivat altistaa restenoosille.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Eteisvärinä ja elämänlaatu

Kiireinen lääkäri saattaa joskus suhtautua välinpitämättömästi eteisvärinäoireita valittavaan suureen potilasjoukkoon, koska kohtauksittainen eteisvärinä on ennusteeltaan varsin hyvänlaatuinen. Amerikkalaistutkimuksessa verrattiin kohtauksittain ilmenevän eteisvärinän, stabiilin sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan vaikutusta elämänlaatuun. Ehkä yllättäenkin eteisvärinä huononsi kaikilla tutkituilla osa-alueilla elämänlaatua vähintään yhtä paljon kuin rakenteelliset sydänviat, eikä ilmiö ollut yhteydessä objektiivisesti arvioituun eteisvärinän vaikeusasteeseen. Pelko ennalta-arvaamattoman rytmihäiriökohtauksen ilmaantumisesta näyttää siis heikentävän elämänlaatua joskus jopa enemmän kuin huonompiennusteisten sairauksien ennakoitavissa oleva oireisto. Tämä on hyvä muistaa potilastyössä.

Juhani Airaksinen

Ei suuriannoksista syklofosfamidia aplastiseen anemiaan

Aplastisen anemian ennuste on parantunut huomattavasti, kun immunosuppressiivista hoitoa, etenkin antitymosyyttiglobuliinia (ATG) ja siklosporiinia, on opittu käyttämään oikein. Jos noilla lääkkeillä ei pärjätä, on allogeeninen kantasolusiirto (luuytimensiirto) usein (n. 80 %) kuratiivinen hoito. Takavuosina annettiin eräässä amerikkalaisessa sairaalassa aplastiseen anemiaan kevennettyä hoitoa eli syklofosfamidia suurina annoksina. Kymmenestä potilaasta seitsemän sai hoitovasteen, ja sen jälkeen tätä hoitoa on tarjottu aplastisen anemian hoitoon yleisemminkin.

Robert Paul

DNA-rokotteiden kahva selvisi

Hyvällä syyllä voi kysyä, kuka käytännön kollega jaksaa lukea Lääkärilehdestä banaanikärpäsen Toll-reseptoreihin liittyvän jutun, mutta jos tämä alkulause ei karkottanut, jatko voi osoittautua ihan kiinnostavaksikin. Kyseiset solun pinnan rakenteet ovat säilyneet vuosimiljoonia eri lajeissa hyönteisistä imettäväisiin ja niitä on myös meissä ihmisissä. Niiden avulla laukaistaan luontaisen vastustuskyvyn reaktioita taudinaiheuttajia vastaan, siis ensihälytyksenä ennen kuin varsinainen immuunipuolustus saadaan viritettyä. Tämän tutkimuksen tosi täky on kuitenkin siinä, että siinä osoitetaan vieraan DNA:n aloittavan seurustelun isännän solun kanssa Toll-perheen reseptorin kautta. Vieras, eli tässä tapauksessa bakteerin DNA, on lupaavien uudenlaisten rokotteiden materiaali.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Antibioottia Alzheimerin tautiin?

Antibiooteilla, mm. tetrasykliinillä, on neuroprotektiivisia vaikutuksia, joiden antamista mahdollisuuksista on aika ajoin puhuttu. Vanhan ja jo välillä markkinoilta poistetun ripuliantibiootin kliokinolin on hiljakkoin todettu liuottavan Alzheimerin taudille tyypillisiä aivojen amyloidiplakkeja vaikuttamalla niiden syntyä ja koossa pysymistä edistävien kupari- ja sinkkiyhdisteiden aineenvaihduntaan. Kliokinoli pystyy nykyisistä antibiooteista ja anti-inflammatorisista lääkkeistä voimakkaimmin liuottamaan amyloidiplakkeja Alzheimer-potilaiden kudosnäytteistä ja koe-eläimillä hidastamaan plakkien muodostusta ja liuottamaan jo muodostuneita alueita. Niinpä australialaisten ja yhdysvaltalaisten tutkijoiden yhteistyönä on aloitettu kliokinolilla kliiniset potilashoitokokeilut. Toisaalta kliokinoli voi aiheuttaa B12-vitamiinin puutosta eikä sen pitkäaikaisesta käytöstä ole kokemuksia.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Kahvi pois pannasta

Suomalaiset ovat kansainvälisten vertailujen mukaan kahvin suurkuluttajia. Runsas vanhanaikaisen suodattamattoman kahvin juonti kohottaa kolesteroliarvoja ja saattaa lisätä sepelvaltimotaudin vaaraa. Tämän tiedon perusteella on runsas suodatinkahvinkin käyttö joutunut pannaan, vaikka sen haitoista ei ole ollut näyttöä. Uusi suomalainen tutkimus tuo onneksi vapauttavaa tietoa kahvin suurkuluttajille. Yli 20 000 suomalaisen 10 vuoden seurannassa ei todettu runsaallakaan kahvinkulutuksella olevan minkäänlaista yhteyttä sepelvaltimotaudin kehittymiseen tai kuolleisuuteen.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Spironolaktonilla ja ACE:n estäjillä edullinen yhteisvaikutus

Vielä muutama vuosi sitten pidettiin ACE:n estäjien ja spironolaktonin samanaikaista käyttöä vasta-aiheisena. Vuosi sitten RALES-tutkimus osoitti, että spironolaktonin lisääminen sydämen vaikeaoireisen vajaatoiminnan hoitoon parantaakin potilaan ennustetta. Koe-eläintutkimuksessa verrattiin pieniannoksisen spironolaktonin, ACE:n estäjän ja niiden yhdistelmän hemodynaamisia vaikutuksia vajaatoiminnassa. Yhdistelmähoidon diureettivaikutus oli selvästi suurin ja ainoastaan se laski vasemman kammion täyttöpainetta. Tulos vahvistaa monen kliinikon omassa työssään jo tekemän havainnon: pienikin annos spironolaktonia helpottaa usein nopeasti vaikeita vajaatoiminnan oireita muuten maksimaalisen hoidon yhteydessä. Hoito vaatii luonnollisesti säännöllistä elektrolyyttiarvojen seurantaa.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Obstruktiivisessa uniapneassa plasman typpioksidipitoisuus laskee

Obstruktiiviseen uniapneaan on jo vuosia tiedetty liittyvän lisääntynyttä sydän- ja verisuonisairastavuutta ja -kuolleisuutta. Toisaalta uniapneassa on todettu endoteeliperäisen vasodilataation vähenemistä. Syytä tähän ei ole selvitetty, mutta nyt valoa asiaan tuo saksalainen tutkimus 21 uniapneapotilaasta. Havaintona oli, että plasman typpioksidin pitoisuudet pienenevät uniapneassa, ja jo hyvin lyhytaikainenkin nCPAP-hoito nostaa näitä arvoja. Perimmäinen tapahtumaketju havainnon takana on edelleen avoin kysymys, mutta löydös avannee uusia näköaloja uniapneaan liittyvien kardiovaskulaaristen ongelmien kuten hypertonian hoitoon.

Hannu Puolijoki

ACE:n estäjä + sartaani = synergiaa diabeteksessa

ACE:n estäjät hillitsevät tehokkaasti reniini-angiotensiinijärjestelmää, ja tällä on osoitettu voitavan vähentää diabeettisia komplikaatioita. Osa angiotensiinireseptoreista stimuloituu kuitenkin muita metabolisia reittejä kuin ACE:n kautta. Tällainen reseptoristimulaatio voidaan osittain poistaa kohdekudostasolla sartaaneilla eli angiotensiini 2 -reseptorin salpaajilla. Ajatus käyttää molempia lääkkeitä vasokonstriktion ja muiden epäedullisten AT-reseptorivälitteisten vaikutusten mahdollisimman täydelliseksi poistamiseksi sai australialais-tanskalais-suomalais-israelilaisen tutkimusryhmän tarttumaan toimeen.

Robert Paul

Toistuvan RDS-profylaksian vaarat

Hiljakkoin laadittu Käypä hoito -suositus ohjeisti antamaan ennenaikaisen synnytyksen uhkaan liittyväksi RDS-profylaksiaksi äidille glukokortikoidia. Keskustelua ja vastustustakin herätti tämän ohjeen kanta siitä, ettei toistetuista kortikoidiannoksista ole osoitettu olevan hyötyä tai että niistä voi koitua lapselle pikemminkin pysyviä ongelmia, mm. kasvun ja kehityksen viivästymistä. Näyttöä siitä, että toistuvasti annettu potentti kortikoidiannos saattaa todella olla sikiölle ja vastasyntyneelle vaarallinen, antaa 453 potilaan vertaileva, prospektiivinen, mutta satunnaistamaton tutkimus Yhdysvalloista.

Pertti Kirkinen

Ruttobakteeri tukahduttaa makrofagin avunhuudot

Mustan surman aiheuttaja Yersinia pestis käyttää varsin hienostuneita keinoja tihutöitä tehdessään. Se ei tunkeudu brutaalisti soluun monien muiden bakteerien tavoin, vaan vaanii solun ulkopuolella ja ruiskuttaa siihen kuutta erilaista proteiinia, jotka tekevät solun puolustuskyvyttömäksi ja tuhoavat sen. Bakteerilla on tätä tarkoitusta varten käytettävissään maailman pienin injektioruisku neuloineen päivineen. Järjestelmää kutsutaan tyypin III erityssysteemiksi, jota koodaavat geenit sijaitsevat plasmidissa. Vastaavia erityssysteemeitä on löydetty eräiltä muiltakin bakteereilta.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Nenäverenvuoto yllättää aamulla

Italian Ferraran 150 000 asukkaan kaupungissa oli 7 vuoden aikana 1 741 ensiapukäyntiä epistaksiksen vuoksi. Kun tarkasteltiin nenäverenvuodon alkamisajankohtaa, ilmeni selvä sirkadiaaninen rytmi: noin klo 8.30 oli keskimääräinen huippu, toinen pienempi huippu oli noin klo 20. Vuotoja ilmaantui vähiten aamuyöstä noin klo 4. Rytmi oli sama miehillä, naisilla ja verenpainepotilailla. Ikä ei vaikuttanut asiaan.

Robert Paul

Lyhyesti: Astma ja suun terveys

Ylläolevalla otsikolla ilmestyi astmapotilaiden suun terveyttä koskeva katsaus, jonka läpi selaamista voi suositella keuhkopotilaita hoitaville. Sekä hammaslääkärien kokemuksen että kirjallisuuden perusteella näyttää ilmeiseltä, että astmaa sairastavilla on suurentunut karieksen ja ientulehduksen riski. Jopa astmapotilaan rutiininomaista hammaslääkärillä käyntiä astmadiagnoosin varmistuttua ehdotetaan. Eri lääkkeidenkin vaikutuksia on kariesriskin suhteen tutkittu, ja näyttää siltä, että riski liittyy etenkin laktoosia sisältäviin hengitettäviin lääkkeisiin. Syynä lienee näiden lääkkeiden aiheuttama syljenerityksen väheneminen ja kariesta aiheuttavien bakteerien runsaus, mikä johtaa edelleen plakin pH:n laskuun. Pelkkä suun huuhtelu ei vaikuttane suun happamuuteen, vaan apua siihen saisi mm. pureskelemalla sellaista purukumia, joka ei sisällä sokeria.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Mustan surman laboratoriodiagnoosi pienellä viiveellä

Monelle lienee yllätys, kuten allekirjoittaneellekin, että mustan surman diagnoosista on vielä erimielisyyttä. Eri syistä on ajateltu, että aiheuttaja olisi ruttobakteerin sijasta anthrax- tai tubibakteeri, riketsia tai jokin verenvuotokuumeen aiheuttaja. Lopullinen niitti ainakin ranskalaistutkijoiden mielestä tuli heidän mikrobiarkeologisista tutkimuksistaan. 1300-luvun loppupuolella musta surma pyyhkäisi 90 % Montpellierin asukkaista hautaan. Yhdestä silloisesta joukkohaudasta kaivettiin hampaita, joiden juurikanavista voitiin DNA-monistuksella osoittaa Yersinia pestis -bakteerin DNA:ta. Eli musta surma oli rutto - piste.

Heikki Arvilommi

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030