Lyhyesti: Heikentääkö kasvuhormoni kiveksiä?

Italiasta on raportoitu kasvuhormonihoidon yllättävä sivuvaikutus. Kivesten koko oli selvästi pienentynyt hoidon aikana neljällä nuorella miehellä, joille oli annettu kasvuhormonia lyhytkasvuisuuden vuoksi usean vuoden ajan. Nuorten, joilta keltään ei oltu osoitettu kasvuhormonivajausta, seerumin testosteronipitoisuus oli pienehkö ja siemennesteen siittiömäärä normaalia vähäisempi. Seerumin gonadotropiinipitoisuudet sen sijaan olivat melko suuria. Tarkkaa mekanismia ei tunneta, mutta tutkijat varoittavat liian huolettomasta kasvuhormonihoidon käytöstä. J Pediatr 1999;135:367-370

Per Ashorn

Lyhyesti: Tanskalaisen siemennesteen laatu heikkenee

Tanskassa 708 asevelvollisesta tehdyssä tutkimuksessa siittiöiden määrä alitti 40 %:lla tason 40 x 106/ml, jonka katsotaan merkitsevän heikentynyttä fertiliteettiä. Lähes 20 % miehistä olisi luokiteltu WHO:n standardien mukaan oligozoospermiapotilaiksi. Tutkimuksessa löytyi myös paljon henkilöitä, joiden siittiöiden motiliteetti ja morfologia olivat epänormaaleja. Tanskalaisista tehdyt tutkimukset 1940-luvulta alkaen ovat paljastaneet siittiöiden määrän jatkuvasti vähentyneen. Syytä ei tiedetä, mutta kyseessä voi olla teollistuneiden maiden ilmiö ja siihen voi liittyä kivessyövän, piilokiveksisyyden ja hypospadian riskin lisääntyminen. Vuonna 1993 suomalaisista miehistä tehdyssä selvityksessä tilanne ei ollut yhtä huono. Human Reproduction 2000;15: 366-372, BMJ 1993;306:1579- 1580

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: B-soluilla yllättävä rooli

Vasta-aineiden tuotantoon erikoistuneet B-lymfosyytit näyttävät ohjaavan suoliston immuunijärjestelmän kypsymisprosessia. Jos hiiriltä poistetaan geeniteknisesti B-solut, niiden Peyerin laikut, M-solut ja suolistoon liittynyt immuunijärjestelmä yleensä eivät kehity normaalisti. IgM:n ekspression palauttaminen solujen pinnalle normalisoi tilanteen. T-solujen poistolla ei vastaavaa vaikutusta ole. Tämä havainto voi selittää B-solujen toimintahäiriöiden yhteydessä havaittuja kummallisia ilmiöitä. M-solujen puuttuessa mikrobit tai niiden osat voivat päästä immuunijärjestelmään väärää reittiä ja aiheuttaa esimerkiksi autoimmuniteettia. Science 1999;286:1965-1968

Matti Viljanen

Lyhyesti: Tiedätkö mikä on apotemnofilia?

Vihjeeksi voi kertoa, että apotemnofilian tehokkain hoito on terveen raajan poisto. Tautia poteva kokee nimittäin jo nuorella iällä, että esimerkiksi hänen toinen jalkansa on kiusallisen ylimääräinen ruumiinosa. Taudin nimi voitaisiinkin suomentaa vaikka raajainhoksi. Skotlantilainen kirurgi suostui kovien eettisten ja lupavääntöjen jälkeen poistamaan kahdelta apotemnofiliapotilaalta toisen jalan. Kumpikin parani oireestaan välittömästi. Potilaat eivät olleet saaneet mitään helpotusta psykoterapiasta eikä lääkityksestä. Operaation suorittanut kirurgi toivoo kuitenkin kohtaavansa vastaavia tapauksia tulevaisuudessa mahdollisimman vähän. BMJ 2000;320:332

Matti Viljanen

Pallolaajennushoito edelleen paras sydäninfarktin reperfuusiomenetelmä

Pallolaajennushoidon tuloksia on vertailtu liuotushoitoon 10 satunnaistetussa tutkimuksessa, ja niistä tehdyn meta-analyysin mukaan pallolaajennuksella hoidettujen potilaiden kuolleisuus on keskimäärin kolmanneksen pienempi kuin liuotushoidon saaneiden. Lisäksi pallolaajennushoitoryhmässä esiintyy merkittävästi vähemmän aivohalvauksia ja uusintainfarkteja. Huolimatta näistä varsin vakuuttavista tuloksista on pallolaajennushoidon asema reperfuusiomenetelmänä ollut kiistelyn kohteena ja mm. hoidon pitkäaikaisetuja on epäilty.

Juhani Airaksinen

Luonnolliset vasta-aineet ajavat mikrobeja imukudoksiin tuhottaviksi

Toksiineja, bakteereita ja punasoluja vastaan kohdistuneiden luonnollisten vasta-aineiden olemassaolo on ollut tiedossa jo immunologian alkuajoista lähtien. Niiden on ajateltu olevan joko täysin hyödytöntä roskaa tai korkeintaan avustavan epäspesifistä puolustusta, kuten komplementtijärjestelmää ja fagosytoosia. Valtaosa luonnollisista vasta-aineista kuuluu IgM-luokkaan. Niiden tärkein lähde ovat peritoneaaliset CD5+ B-1-solut.

Matti Viljanen

Trombolyysikin kehittyy: yhdistelmähoidolla parempaan sydänlihaksen reperfuusioon

Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että pelkkä tukkeutuneen sepelvaltimon avaaminen ei riitä, vaan uudeksi trombolyysihoidon ja mekaanisen reperfuusiohoidon tavoitteeksi on muodostumassa sydänlihaksen mikroverenkierron palauttaminen. Glykoproteiini IIb/IIIa:n estäjän absiksimabin on jo aiemmin todettu parantavan sydänlihaksen mikroverenkiertoa sydäninfarktin primaarisen pallolaajennushoidon yhteydessä. TIMI 14 -tutkimuksessa verrattiin tavanomaista etupainotteista alteplaasihoitoa absiksimabin ja pieniannoksisen alteplaasin yhdistelmään.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Luesdiagnoosi luurangosta

Amerikkalaisen Smithsonian instituutin tutkijat ovat tehneet syfilisdiagnoosin Chilen Pääsiäissaarilta löytyneestä 200 vuotta vanhasta luurangosta. Luurangon sääriluiden sapelimaiset muutokset herättivät luesepäilyn. Sääriluusta tehdystä jauheesta löydettiin IgG-luokan vasta-aineita Treponema palldium -antigeenille. Luusta saatiin myös positiivinen tulos kuppaspirokeetalle spesifisellä PCR-testillä. Tutkimus avaa uusia näkymiä paleoepidemiologiaan. Näin saadaan lopullisia vastauksia infektiotautien syntypaikkoihin ja myös mannertenvälisiin siirtymisiin. J Infect Dis 1999;180:2060-2063

Matti Viljanen

Lyhyesti: Nopea liuskatesti haimatulehduksen diagnostiikkaan

Suomalaiset kollegat ovat tutkineet virtsasta tehtävän uuden ja nopean liuskatestin (Actim Pancreatitis) käyttökelpoisuutta akuutin haimatulehduksen diagnostiikassa akuutin vatsakivun vuoksi hoitoon hakeutuneilla potilailla. Testi perustuu trypsinogeeni-2:n osoittamiseen virtsasta ja valmistuu 5 minuutissa. Liuskatesti osoitti haimatulehduksen 96 % herkkyydellä löytäen erityisesti vaikeat tautitapaukset, joiden oikea diagnostiikka onkin oikean hoidon aloittamisen ja komplikaatioiden ehkäisyn kannalta tärkeää. Testin spesifisyys oli 92 %, sillä väärä positiivinen tulos löytyi 37 potilaalla 525 tutkitusta. Positiivinen liuskatestitulos antaa siis aiheen lisätutkimuksiin haimatulehduksen suhteen. Br J Surg 2000;87; 49-52 (MH)

Marja Hyöty

Lyhyesti: Alaraajan trombi keuhkoembolian takana oireettomanakin

Tuntuu itsestäänselvältä, että alaraajan laskimotrombi on usein keuhkoembolian taustalla. Tämä varmistui ranskalaisessa 228 peräkkäisen keuhkoemboliapotilaan tutkimuksessa, jossa embolia varmistettiin angiografialla ja 213:lle tehtiin myös molemminpuolinen alaraajan venografia 48 tunnin kuluessa emboliadiagnoosista. Syvä laskimotrombi todettiin potilaista 82 %:lla, proksimaalinen tukos 60 %:lla. Oireita trombista oli kuitenkin vain 72:lla eli 42 %:lla niistä, joilla todettiin laskimotromboosi. Tämä on syytä huomata avohoidossakin hengenahdistuspotilaan jatkohoidon ja tutkimustarpeen arvioinnissa. Niillä, joilta ei löytynyt trombia, oli vähemmän keuhkoverenkierron tukkeumaa eli lievempi embolisaatio. Chest 1999;116:903-908 (HP)

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Halvauksen syy löytyi päänahasta

USA:ssa Georgiassa pikkutytölle kehittyi kahdessa päivässä Guillain-Barrén oireyhtymäksi sopiva halvaus. Kun tyttöä oltiin valmistelemassa plasmafereesiin, paikalle sattunut lääkäri ryhtyi muiden kummastukseksi kampaamaan potilaan tukkaa. Päänahasta löytyikin verestä pullea Dermacentor variabilis -punkki, jonka poistamisen jälkeen tyttö parani täysin kahdessa päivässä. Punkkihalvauksen aiheuttaa punkin syljen botulinumtoksiinin kaltainen myrkky, joka vaikuttaa liikehermoihin. Tautia on raportoitu USA:sta, Kanadasta ja Australiasta. Dermacentor-punkkeja voi satunnaisesti tulla Suomeenkin lintujen kyydissä. N Engl J Med 1999;34 2:90-94 (MV)

Matti Viljanen

Luukato tavallista kroonisesta keuhkosairaudesta kärsivillä miehillä

Amerikkalaisessa poikkileikkaustutkimuksessa selvitettiin, esiintyykö kroonista keuhkosairautta sairastavilta miehiltä enemmän luukatoa kuin verrokeilta. Taustana tälle kysymyksenasettelulle ovat keuhkosairauksien hoidossa tavallinen kortikosteroidilääkitys. Aineistoon kuului 171 miestä, iältään 23-90 vuotta, ja heidät jaettiin steroidien käyttöhistorian mukaan kolmeen ryhmään; neljäs ryhmä koostui keuhkosairauden suhteen terveistä verrokeista.

Hannu Puolijoki

Allergisen astman hoitoa monoklonaalisella anti-IgE-vasta-aineella

IgE:n välittämät immuunireaktiot ovat tunnettuja allergisen oireilun, mm. astman taustalta. Siksi ei ole ihme, että tekniikan kehittyessä myös tätä ongelmaa pyritään helpottamaan spesifisellä vasta-aineella, tässä tutkimuksessa rhuMAb-E25:llä. Tutkimukseen osallistui 317 aikuista astmapotilasta, joille oli tarpeen joko hengitettävä tai suun kautta annettava kortikosteroidihoito. Vasta-ainetta kahtena eri vahvuutena (laskimoon) tai lumelääkettä annettiin kerran kahdessa viikossa (käynnistysvaiheen ja aloitusviikon) jälkeen siten, että aktiivihoitoajaksi tuli yhteensä 20 viikkoa. Hoitojakson viimeisten kahdeksan viikon aikana kortikosteroidien annostusta yritettiin vähentää.

Hannu Puolijoki

Aivometastaasien uusi hoito

Aivometastaasien ilmaantuminen tietää yleensä sitä, että elinpäivät käyvät vähiin hoidoista huolimatta. Perushoito on ollut koko aivojen alueelle annettu sädehoito. Jos aivometastaaseja on vain yksi, saattaa metastaasin kirurginen poisto yhdistettynä aivojen sädehoitoon pidentää elinikää, joskin suurin niistä kolmesta satunnaistetusta tutkimuksesta, joissa on verrattu koko aivoihin kohdistettua sädehoitoa ja kirurgiaa pelkkään sädehoitoon yksittäisen aivometastaasin hoidossa, jäi vastikään negatiiviseksi. Nyt pikkuruinen - mutta lajissaan ensimmäinen - amerikkalaistutkimus tuo valonhäivähdyksen tähän synkeään yleiskuvaan.

Heikki Joensuu

Toistuva kuume - pikkulasten epäselvä oireyhtymä

Infektioita hoitava lastenlääkäri saa aika ajoin tutkittavakseen lapsen, joka kärsii säännöllisesti toistuvasta 3-5 vrk:n kestoisesta kuumeilusta mutta joka muutoin vaikuttaa täysin terveeltä. Kuume-episodien aikanakin lapsen yleistila säilyy hyvänä ja kuume häviää ilman erityistä hoitoa. Diagnoosi on usein PFAPA (periodic fever, aphtous stomatitis, pharyngitis, and cervical adenitis) Marshallin ym. vuonna 1987 julkaiseman tutkimusraportin mukaan. Diagnoosista huolimatta hoidon valinta on ongelmallista, sillä tilan etiologia ja luonnollinen kulku ovat olleet epäselviä. Pari hiljattain julkaistua artikkelia luo valaistusta jälkimmäiseen kysymykseen. Molemmissa kuvataan kohtalaisen kokoisen yhdysvaltalaisen potilasjoukon taudinkuvaa, hoitoa ja ennustetta. Ensimmäiseen katsaukseen on koottu 94 ja jälkimmäiseen 20 potilaan tiedot.

Per Ashorn

Pylorusstenoosi erytromysiinistä

Amerikkalaissairaalassa todettiin vastasyntyneissä muutama hinkuyskätapaus. Suositusten mukaisesti annettiin kaikille kuukauden sisällä syntyneille 200 lapselle erytromysiiniprofylaksia. Noin kuukauden kuluttua todettiin läheisessä lastenkirurgiaan erikoistuneessa sairaalassa rypäs pylorusstenoosileikkauksia. Jokainen 7 pikkupotilaasta oli saanut erytromysiiniprofylaksian. Asiaa selvittämään kutsuttiin CDC:n asiantuntijat.

Heikki Arvilommi

Biomateriaalista toimiva sarveiskalvon korvike

Esimerkki toimivasta ja tuloksekkaasta elinsiirrosta on sarveiskalvon siirto kuolleelta elävälle henkilölle. Sopivien sarveiskalvojen löytyminen ja monet elinten luovuttamisen ja vastaanoton käytännön ongelmat hankaloittavat tätä toimintaa. Hyvä edistysaskel täysin keinotekoisen sarveiskalvosiirrännäisen kehittämiseksi on tekniikka, jolla onnistuttiin tuottamaan anatomisesti ja toiminnallisesti ihmisen sarveiskalvoa vastaava kudos(elin)korvike. Lähtöaineksina olivat ihmisen sarveiskalvon eri kerrosten viljeltyjen solulinjojen solut, jotka kerrostettiin kollageeni-kondroitiinisulfaattimatriksiin eläväksi kudokseksi. Lopputulos vastasi morfologialtaan, valonläpäisykyvyltään ja histologialtaan ihmisen sarveiskalvoa. Elektrolyyttien ja nesteiden siirtyminen kudokseen ja korneahaavan paranemiskykyä säätelevien prosessien geeniekspressio vastasivat myös ihmisen sarveiskalvon tilannetta. Kehitetty sarveiskalvomateriaali sopii tutkijoiden mielestä sellaisenaan eläin- tai ihmissilmän korvikkeeksi tutkittaessa eri kemikaalien ja lääkkeiden silmävaikutuksia ja sarveiskalvon paranemista tai vahingoittumista eri tilanteissa. Täysin keinotekoisen ja transplantaatioon sopivan siirrännäisen valmistaminen ei liene enää kovin kaukana.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Voiko vauva nukkua vanhempien sängyssä?

Englannissa tehtiin tapaus-verrokkitutkimus vauvan nukkumispaikan vaikutuksesta kätkytkuolemiin. Kuolleisuus oli selvästi lisääntynyt vauvoilla, jotka nukkuivat koko yön vanhempien sängyssä, jotka nukkuivat eri huoneessa kuin vanhempansa tai jotka jakoivat sohvan vanhempien kanssa. Vauvoilla, jotka ainoastaan nukahdutettiin vanhempien sängyssä, ei ollut lisääntynyttä vaaraa. Sängyn jakaminen ei ollut vaarallista, mikäli vanhemmat eivät tupakoineet tai vauva oli yli 14 viikon ikäinen. Tutkijat päättelevät, että yhteisnukkumista sohvassa tulisi aina välttää, mutta sängyn jakaminen on useimmiten vaaratonta. BMJ 1999;319: 1457-1462 (PA)

Per Ashorn

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030