Paklitakseli testissä

Paklitakselin asemasta etäpesäkkeisen rintasyövän hoidossa on käyty Suomessakin vilkasta keskustelua, osaksi lääkkeen korkean hinnan vuoksi. Kannanottojen painavuutta on kuitenkin rajoittanut hyvin tehtyjen satunnaistettujen tutkimusten puute. Nyt tunnettu eurooppalainen tutkimusorganisaatio EORTC raportoi ensimmäisen julkaisuksi asti ehtineen sellaisen satunnaistetun tutkimuksen tuloksen, jossa paklitakselia on verrattu levinneen rintasyövän hoidon perinteiseen kulmakiveen, doksorubisiiniin.

Heikki Joensuu

Epilepsiaa sairastavien pikkulasten pitkäaikaisennuste

Varhaislapsuudessa alkanutta epilepsiaa on usein pidetty varsin huonoennusteisena tautina. Syy pessimismiin voi kuitenkin johtua siitä, että useimmat tutkimukset on tehty sairaala-aineistoista, joihin on valikoitunut vaikeimmin sairaita lapsia. Oulussa tehtiin ansiokas väestöpohjainen tutkimus, jossa selvitettiin epilepsian yleisyyttä ja ennustetta alle kaksivuotiaiden keskuudessa.

Per Ashorn

Lyhyesti: Penisilliiniä tonsilliittipotilaalle

Pari vuotta sitten Pediatric Infectious Disease Journal -lehti julisti lukijoilleen kilpailun siitä, kuka löytäisi tutkimuksen, jossa penisilliinin teho olisi jonkin taudin hoidossa osoitettu satunnaistetun, lumekontrolloidun tutkimusasetelman avulla. Infektiolääkäreille ei tullut yllätyksenä, että montakaan työtä ei löytynyt. Nyt hollantilaiset ovat osoittaneet, että penisilliiniä saavat tonsilliittipotilaat paranevat nopeammin ja hävittävät A-ryhmän streptokokkikantajuuden nielustaan useammin kuin lumelääkettä saaneet. Seitsemän päivän hoito tehosi selvästi kolmen päivän hoitoa paremmin. Vanhat suositukset streptokokkitonsilliitin hoidosta ovat siis voimassa.

Per Ashorn

Lyhyesti: Pako hiekkaerämaahan ei auta allergioissa

Oletko ajatellut suositella siitepölyallergioista ja astmasta kärsivälle matkaa Saharaan tai Arabian niemimaalle? Väärä vinkki kuwaitilaistutkimuksen mukaan. Allerginen astma on tavallinen sairaus Kuwaitissa. Tutkijat havaitsivat 553 astmapotilaan (miehiä 3/4) ja 112 verrokin aineistossa astmaatikoista 87 %:lla IgE-vasta-aineita ainakin yhtä allergeenia kohtaan, verrokeista 24 %:lla. Siitepölyallergiaa poti astmapotilaista samoin 87 %, huonepölypunkille oli herkkiä 76 % ja homeitiöille 30 %. Yleisimmät allergeenit olivat erämaata vihertämään tuotuja kasveja (Chenopodium album eli savikka, engl. goosefoot ja Cynodon dactylon eli bermudaheinä, engl Bermuda grass). Hiekkaerämaa ei siis ainakaan nykyoloissa suojaa allergioilta siitepölyille ja pölypunkille; ehkä ennen urbanisaatiota tilanne oli toisin?

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Lasten korvatulehdusten mikrobilääkkeetön hoito

Hollantilaiseen tutkimukseen värvättiin 240 korvatulehduslasta (ikä 6-23 kk). Puolet hoidettiin amoksisilliinilla (40 mg/kg/vrk, 10 vrk), muut lumelääkkeellä. Neljän päivän kuluttua hoidon alusta oireita oli lääkeryhmässä 59 %:lla, lumeryhmässä 72 %:lla. Kuumeen keston mediaani oli 2 vs 3 vrk, itkuisuuden keston mediaani 8 vs 9 vrk ja kymmenen päivän seuranta-aikana käytetyn särkylääkityksen keskiarvo 2,3 vs 4,1 annosta. Ryhmien välillä ei todettu eroja otoskooppisissa löydöksissä tai 6 viikkoa myöhemmin tehdyissä tympanometrioissa. Tilastollinen ero löytyy, mutta biologinen vaikutus on pieni. Seitsemän lasta tulisi hoitaa, jotta yhdellä olisi vähemmän oireita 4 vrk:n kuluttua.

Per Ashorn

Lyhyesti: Virus liikeratakovettuma-taudissa

Otsikon tauti taitaa olla tunnetumpi lyhenteenä ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi). Tauti aiheuttaa lihasten surkastumisen ja johtaa kuolemaan. Sen etiologia on tuntematon. Ranskalainen tutkijaryhmä on nyt löytänyt lähes 90 %:lta potilaista selkäytimestä enterovirusten RNA:ta. Verrokeista sitä löytyi vain noin 3 %:lta. RNA tyypittyi lähelle echovirus 7:n emäsjärjestystä. PCR-menetelmiin liittyy kontaminaation aiheuttama virheriski. Tämän tuloksen uskottavuutta lisää kuitenkin RNA:n löytyminen vain oikeista kohdista selkäydintä. Syy-seuraussuhde jää silti osoittamatta.

Heikki Arvilommi

Estrogeeni ei auta Alzheimerin taudissa

Postmenopausaalin estrogeenihoidon hyödyllisten verenkierto- ja luustovaikutusten ohella on viime vuosina tuotu esille sen suosiollisia vaikutuksia hermoston toimintaan, erityisesti muistiin. Tämän myötä on neuropatologisten tutkimusten, eläinkokeiden ja ihmistutkimustenkin perusteella otaksuttu, että estrogeenista voisi olla hyötyä Alzheimerin taudin hoidossa ja ehkäisyssä. Satunnaistettu kaksoissokkotutkimus, jossa vuoden kestäneen estrogeenihoidon vaikutusta tutkittiin yli 60-vuotiailla lievää tai keskivaikeaa Alzheimerin tautia sairastavilla naisilla, osoitti kuitenkin kiistatta, ettei tästä hoidosta ole apua näille potilaille. Useilla, kansainvälisessä käytössä olevilla sairauden seurantamittareilla arvioitu potilaan tilan muutos oli vuoden kuluttua hoitoryhmissä sama tai huonompi kuin lumelääkkeellä hoidetuilla.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Lisäselvyyttä atopian geneettiseen taustaan

Suomalais-espanjalaisena yhteistyönä (Tarja Laitinen ym.) on selvitetty meikäläisten ja katalonialaisten geenejä atopian ilmenemisen kannalta. Atopian fenotyyppien osalta tutkittiin 124 perheestä mm. seerumin kokonais-IgE-pitoisuuden, astman ja tiettyjen siitepölyallergioiden esiintymisen taustaa; geneettisen kiiinnostuksen kohteena oli etenkin FCER2-geeni kromosomissa 19p13. Selvityksessä päädyttiin yhden haplotyypin selvään yliedustukseen mm. perheissä, joissa oli astmaa vähintään kahdella jäsenellä. Jälleen siis saatiin lupaavia tuloksia IgE-välitteisen allergian perimmäisestä taustasta, vaikka lisätutkimuksia peräävät kirjoittajatkin.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Maanantaiaamut vaarallisia varsinkin talvella

Erilaiset biologiset rytmit hallitsevat ihmisen elämää. Saksalaiset tutkijat selvittelivät yli 24 000 peräkkäisen äkkikuoleman esiintymisrytmiä Berliinissä 1990-luvun vaihteessa. Äkkikuoleman vaara oli suurin kaikkina viikonpäivinä aamuaikaan, viikonpäivistä selvästi pahin oli maanantai. Talvikuukausina äkkikuolema vaara oli myös noin 20 % suurempi kuin kesäaikaan. Sekä lyhyt- että pitkäaikainen vaihtelu korostuivat vanhemmissa ikäryhmissä. Näyttää siltä, että erilaiset endogeeniset rytmit ja ulkoiset, mahdollisesti ilmastoon liittyvät, tekijät vaikuttavat merkittävästi myös äkkikuoleman vaaraan. Mielenkiintoista on, että samanlainen vuodenaikavaihtelu on todettu aikaisemmin myös Kuwaitissa, joten pelkkä kylmäaltistus ei ilmeisesti selitä löydöksiä.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Fundoplikaatioon liittyvät komplikaatiot

Vuosina 1987-96 Suomessa tehtiin 3 993 oli avointa ja 1 162 laparoskooppista fundoplikaatiota sekä 347 muuta antirefluksileikkausta. Henkeä uhkaava komplikaatio, useimmiten ruokatorven tai funduksen perforaatio, liittyi 43 tapaukseen. Avoimissa fundoplikaatioissa komplikaation riski oli 0,6 % (22 tapausta) ja laparoskooppisissa 1,3 % (15 tapausta) (p < 0,05); lisäksi yksi liittyi uusintaleikkaukseen ja viisi muihin toimenpiteisiin. Toimenpiteeseen liittyvä kuolleisuus oli 0,3 %, eikä siinä ollut menetelmien kesken tilastollista eroa. Tulokset kestävät kansainvälisen vertailun. Ainakin osaksi riskien eroa selittää se, että tarkastelujaksolle osuu laparoskooppisen menetelmän käyttöönottovaihe, jolloin toimenpide oli uusi ja potilasvalinta vakiintumaton. Vaikka laparoskopiaan näytti liittyvän enemmän vaikeita komplikaatioita, se katsotaan turvalliseksi.

Marja Hyöty

Lyhyesti: Helikobakteeri, geenit ja mahasyöpä

Helikobakteeri-infektio mahassa altistaa mahasyövälle. Infektio on niin yleinen, että maapallon väestöstä se on keskimäärin joka toisella. Vain harvalla se kuitenkaan johtaa myöhemmin mahasyövän syntyyn. Kenellä näin tapahtuu, johtuu ainakin osaksi perimästä, tarkemmin sanoen interleukiini 1:n geneettisestä vaihtelusta. Muutama IL-1-beetavariantti tai niiden yhdistelmä lisäsi mahasyövän riskiä jopa viisinkertaiseksi. Ehdotus tapahtumaketjuksi on seuraava: geenimuutos lisää IL-1b:n eritystä, tulehdus lisääntyy ja laajenee mahan runko-osaan, seuraa aklorhydria, atrofia ja lopulta syöpä.

Heikki Arvilommi

Inhaloitavat beeta-agonistit lisäävät sydäninfarktin riskiä?

Yhdysvalloissa analysoitiin inhaloitavien beeta-agonistien käytön yhteyttä sydäninfarktien esiintymiseen; taustalla luonnollisesti näiden amerikkalaiseen tyyliin runsas käyttö obstruktiivisten keuhkosairauksien hoitoon jopa yksinomaisena peruslääkkeenä. Aineistoon kuului 1 444 sydäninfaktin vuosina 1989-94 sairastanutta potilasta ja 4 094 heidän ominaisuuksiensa (sukupuoli, ikä, verenpainetausta ja sairastumisajankohta) suhteen kaltaistettua verrokkia. Beeta-agonistien käytön arvion perustana oli HMO:n (health maintenance organization) lääkekäyttötiedosto. Sairaudet ja riskitekijät rekisteröitiin sairauskertomuksista.

Hannu Puolijoki

Syövän ennuste luuydinaspiraatista

Vaikka syöpä näyttäisi kliinisesti ja kuvantamistutkimusten perusteella vielä paikalliselta, on se tunnetusti kuitenkin usein jo ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä. Mikrometastaasien toteamiseksi tehty luuytimen aspiraatio on potilaan kannalta helposti hyväksyttävä toimenpide etenkin, jos se tehdään jo syöpäleikkauksen aikana anestesiassa. Aspiraatti voidaan värjätä sopivalla monoklonaalisella vasta-aineella, joka sitten kertoo tutkijalle, onko luuytimessä sinne kuulumattomia syöpäsoluja. Yksittäisten syöpäsolujen esiintyminen luuydinaspiraatissa leikkaushetkellä saattaisi olla oivakin keino metastasoinnin riskin suuruuden arviointiin.

Heikki Joensuu

Paroksetiini vähentää rintasyövän sairastaneiden kuumia aaltoja

Rintasyövän sairastaneiden naisten kuumien aaltojen hoito on ongelmallista, koska estrogeenia pidetään rintasyövän vaaratekijänä eikä sitä yleisesti suositella rintasyövän sairastaneen potilaan vaihdevuosioireiden hoitoon muutoin kuin kliinisissä tutkimuksissa. Myös progestiinit ovat tehokkaita kuumoituskohtausten vähentäjiä, mutta samoista syistä niidenkään käyttö ei ole yleistynyt, ja muut keinot (Bellergal, klonidiini, E-vitamiini) ovat taas melko tehottomia. Vastikään julkaistun pienen pilottitutkimuksen mukaan masennuksen ja paniikkihäiriöiden hoidossa käytetty serotoniinin takaisinoton estäjä paroksetiini vähentää huomattavasti kuumia aaltoja rintasyöpäpotilailla.

Heikki Joensuu

Alkoholin aiheuttaman neuronituhon biokemia

Alkoholin vahingollisista aivovaikutuksista on surullisimpia sikiön alkoholioireyhtymä (FAS). Tämän oireyhtymän kliininen kuva tunnetaan, mutta sen biokemiallinen tausta on epäselvä. Nyt on tutkimuksessa todettu alkoholialtistuksen johtavan koe-eläimillä sikiön aivojen n-metyyli-D-asparaattiglutamaattireseptorin salpautumiseen ja tästä johtuvaan voimakkaaseen neuronien apoptoosiin aivojen etuosissa. Tämä ilmiö ei ollut riippuvainen alkoholin kokonaisannoksesta vaan siitä, miten kauan toksinen alkoholikonsentraatio aivoissa vaikutti. Tämä raja oli rotilla 200 mg/dl neljän tunnin ajan, ja neuronituho kasvoi progressiivisesti sen mukaan, mitä pidempään tämä toksinen raja ylitettiin.

Pertti Kirkinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030