Syö mikrobeja tai saa allergia?

Atooppisten tautien ja allergian lisääntymisen selitykseksi tarjottu lapsuuden infektioiden puute on kiihkeän keskustelun kohteena. Äskettäin mm. sai suurta huomiota suomalaistutkimus, jossa sairastetun tuhkarokon todettiin pikemminkin lisäävän kuin vähentävän allergiaa. Tuorein puheenvuoro tulee Italiasta, jossa tehty epidemiologinen selvitys viittaa syötyjen tai suun kautta tarttuvien mikrobien merkitykseen.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Aerosolimuotoinen tuhkarokkorokote tehokas

Subkutaanisen tuhkarokkorokotteen aiheuttama immuniteetti heikkenee muutamassa vuodessa alle suojaavan tason lähes puolella rokotetuista. Monikansallinen tutkijaryhmä on nyt osoittanut, että aerosolina annettu tuhkarokkorokote antaa selvästi pitkäkestoisemman suojan kuin injektiona annettava. Aerosolia saaneista lapsista vain 3,6 % oli seronegatiivisia vuoden kuluttua rokotuksesta, tavanomaista rokotetta saaneista 8,6 %. Aerosoli annettiin yksinkertaisella maskilla 30 sekunnin ajan. Menetelmä soveltuu erityisen hyvin kehitysmaissa toteutettaviin massarokotuksiin.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Kuolleisuus primaariseen pulmonaarihypertoniaan kasvussa USA:ssa

Itsesyntyinen keuhkovaltimopaineen nousu (PPH) on hankalahoitoinen nuorten ja keski-ikäisten sairaus, onneksi harvinainen. Ongelma on yhdistetty aiemmin mm. muutamiin lihavuuden hoitoon käytettyihin lääkeaineisiin (Aminorex), joita oli käytössä Euroopassa 1960-70-luvuilla ja Yhdysvalloissa myöhemminkin. Yhdysvalloissa selvitettiinkin nyt PPH-kuolleisuutta 1976-96, ja siinä todettiin kasvua, joka kuitenkin vaihteli väestöryhmittäin. Eniten kasvoi mustien naisten PPH-kuolleisuus, ja tässä ryhmässä esiintyvyyskin oli suurin. Kuolleisuus kasvoi lapsuuden jälkeen koko loppuiän, ja tautia todettiin myös vanhoilla henkilöillä. Kirjoittajat epäilivät havainnolla olevan yhteyttä laihdutuslääkkeiden käyttöön.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Uusi merkintä syntilistaan

Tupakanpoltto osoittautui tuoreessa tapaus-verrokkitutkimuksessa suurimmaksi invasiivisten pneumokokki-infektioiden (bakteremia, meningiitti, muun steriilin kudoksen infektio) vaaratekijäksi terveessä aikuisväestössä. Näiden infektioiden vaara oli tupakoitsijoilla nelinkertainen tupakoimattomiin verrattuna, ja jo passiivinen tupakansavulle altistuminen lisäsi vaaran 2,5-kertaiseksi. Invasiivisten pneumokokki-infektioiden vaara oli sitä suurempi, mitä suurempi oli savukkeiden päivittäinen kulutus. Tupakoinnin lopettamisen jälkeen kohonnut riski oli todettavissa vielä ainakin 10 vuoden ajan.

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Astmaatikkojen vaskuliittiriskistä lisätietoa

Leukotrieenin estäjien mahdollista osuutta Churg-Straussin oireyhtymän aiheuttajina on selvitetty Yhdysvalloissa ja Belgiassa; asiaa on käsitelty myös tällä palstalla aiemminkin (SLL 30/99). Oireyhtymän esiintyvyysluvut ovat olleet 8-16 tapausta miljoonaa astmaatikkoa kohti. Leukotrieenien estäjien (tsafirlukasti, montelukasti) käyttäjillä esiintyvyys on valmistajien rekisteritietojen mukaan tasoa 60 tapausta miljoonaa astmaatikkoa kohti. Tutkijat päätyvät siihen, että näissä tapauksissa on kyseessä systeemisen steroidiefektin puuttumisen aiheuttama perussairauden nopeampi kliininen esiintulo. Samaa on havaittu muidenkin systeemistä steroidia säästävien hoitomuotojen yhteydessä. Astman hoitomuotoa ei siis tarvitse valita tätä sivuvaikutusta peläten: vaikka valppauteen kehotetaan, on kyse harvinaisuudesta, joka voi pulpahtaa esiin esimerkiksi silloin, kun systeemisen steroidin annosta syystä tai toisesta pienennetään.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Ateroskleroosia suosiva aineenvaihdunta jo sikiökaudella

Barkerin hypoteesi sikiökautisen ravitsemushäiriön ja myöhemmän kardiovaskulaarisen sairastavuuden välisestä yhteydestä vahvistuu tutkimuksessa, jossa mitattiin kasvultaan hidastuneiden sikiöiden lipoproteiinitasoja. Plasman apolipoproteiini B -tasot olivat hitaasti kasvaneilla viimeisen raskauskolmanneksen aikana merkitsevästi korkeammat kuin normaalisti kasvaneilla, samoin apolipoproteiini B:n ja A-I:n suhde. Tämän muutoksen tiedetään olevan herkimpiä aterogeneesiä ilmaisevia ennusmerkkejä aikuisiässä. Krooninen stressi ja ravitsemushäiriö sikiökaudella saattavat aiheuttaa pysyvän kortisolimetabolian muutoksen ja vaikuttaa lipoproteiinireseptorien geneettiseen toiminnan säätelyyn. Kasvultaan hidastunut sikiö on aterogeenisessä ympäristössä, ja arterioskleroosia suosiva aineenvaihdunta ei korjaannu syntymän jälkeenkään.

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Sairaalabakteeri ei pidä puuvillasta

Käsi taitaa olla sairaalainfektioiden tehokkain levittäjä, mutta ei ainoa. Tekstiilien roolia pyrittiin selvittämään ymppäämällä tilkkuihin bakteereita ja tutkimalla, miten kauan ne pysyivät elossa. Mukana oli herkkiä ja metisilliinille resitenttejä stafylokokkeja ja vankomysiinille resistenttejä enterokokkeja. Ne pysyivät elossa jopa kuukausia polyesterissä ja myös muovissa, huonommin (päiviä) puuvillakankaassa, -froteessa tai puuvilla-polyesterisekoitteessa. Antibioottiresistenssi ei vaikuttanut elinaikaan.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Poliorokotteen ja HI-viruksen yhteys tutkitaan

HI-virukset ovat kehittyneet simpanssien ja makakiapinoiden viruksista. Poliorokote taas tuotetaan apinan munuaissolukossa. Äskettäin ilmestyneessä kirjassa väitetäänkin, että apinan virukset siirtyivät ihmiseen poliorokotteen mukana. Nyt asiaa selvitetään etsimällä vanhoista rokote-eristä HI-viruksen esiasteita. Negatiiviset löydökset eivät todista mitään. Positiivisista tuloksista syntyy varmaan valtava kohu. Silloin tuskin paljon auttaa, vaikka kuinka vakuuteltaisiin, että makakien tai simpanssien munuaisia ei ole koskaan käytetty poliorokotteen tuotannossa. Jäämme jännityksellä odottamaan tuloksia.

Matti Viljanen

Lyhyesti: Muuttokiihko aktivoi uinuvan borrelian linnuissa

Muuttolinnut voivat kuljettaa punkkeja maapallon puolelta toiselle. Peukalokyytiläiset voivat puolestaan tarjota matkan borrelialle. Muutaman infektoituneen punkin siirtymisellä ei kuitenkaan ole suurempaa epidemiologista merkitystä. Ruotsalaiset tutkijat ovat nyt osoittaneet, että Borrelia garinii voi pesiä latenttina esimerkiksi punakylkirastaan elimistössä. Kun päivän lyhentyminen saa pikkusiivekkään hormonit hyrräämään ja muuttokiihko voimistuu, aktivoituu myös borrelia ja siirtyy verenkiertoon. Muuttomatkan aikana kaikki linnun verellä herkuttelevat punkit voivat saada bakteerin. Tällä ilmiöllä alkaa jo olla epidemiologistakin merkitystä.

Matti Viljanen

Eikö korkea systolinen verenpaine olekaan aina vaarallinen?

Alle 120 mmHg:n systolisen verenpaineen tasoa pidetään nykyään ihanteellisena. Jos lukema on yli 140 mmHg, puhutaan jo kohonneesta verenpainesta. Nämä varsin tiukat raja-arvot perustuvat siihen vallitsevaan käsitykseen, että kuolleisuuden kasvu on suoraan verrannollinen systolisen verenpaineen tasoon. Jopa 70 %:lla aikuisväestöstä on näiden määritelmien mukaan lievästi koholla oleva verenpaine, siis systolinen verenpaine vaihtelee välillä 120-160 mmHg. Tämä aiheuttaa huolestumista sekä potilaissa että hoitavissa lääkäreissä. Nyt on kuitenkin herännyt epäilyjä, että systolisen verenpaineen ja kuolleisuuden välinen lineaarinen yhteys olisikin luonnollinen tilastoharha, joka johtuu siitä, että yhteyden osoittamiseen on käytetty lineaarisia malleja, jotka tuottavat väkisinkin lineaarisia tuloksia.

Juhani Airaksinen

Saavatko lapset turvallisia lääkkeitä sairaalassa?

Useimmat lääkevalmisteet on rekisteröity käyttöön aikuisilla tehtyjen kokeiden tulosten perusteella. Lapset ja muut vajaavaltaiset ovat huomattavasti harvemmin koehenkilöinä, ja siksi moni tuote on jäänyt virallisesti rekisteröimättä pediatriseen käyttöön. Tällöin myös lapsille soveltuva annostelumuoto on usein jäänyt kehittämättä. Käytännön kokemus ja useat aikaisemmin tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että varsinkin sairaaloissa lapsille määrätään sellaisiakin lääkkeitä, joita virallisesti ei ole hyväksytty heille annettaviksi.

Per Ashorn

Liitännäishoitoa myös mahasyöpäleikkauksen jälkeen?

Radikaalin syöpäleikkauksen jälkeen annettava solunsalpaajahoito on osoittautunut tehokkaaksi rintasyövässä ja paksusuolisyövässä, mutta mahasyövässä liitännäishoidon tehoa ei ole pystytty osoittamaan. Syy tähän on epäselvä, ovathan kaikki edellä mainitut syövät yleensä adenokarsinoomia ja reagoivat kohtalaisen herkästi solunsalpaajahoitoon. Nyt tilanne voi olla muuttumassa mahasyövän osalta - ainakin tämän espanjalaisen tutkimuksen mukaan.

Per Ashorn

Lyhyesti: Sädehoitoa sepelvaltimoihin?

Restenoosi on sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon ongelma. Stentit ovat vähentäneet sitä 40 % mutta uusia hoitomuotoja tarvitaan edelleen. Tutkimuskäytössä lupaavimpia on ollut suonensisäinen sädehoito. Alustavasti 6 kuukauden seurannassa restenoosit vähenivät jopa 50-60 %. Kaikkia haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia ei kuitenkaan tunneta. Tuoreessa seurantatutkimuksessa verrattiin gammasäteilyä (192Ir) lumeeseen potilailla, joita hoidettiin toistuneen restenoosin takia. Sädehoitoon satunnaistetuista 26 potilaalsta 15 %:lle oli tehty sepelvaltimotoimenpide kolmen vuoden kuluttua, lumehoitoryhmästä 48 %:lle (p = 0,001). Sädehoidon tulos näyttää siis kestävän. Seuranta-aikana ei ilmaantunut merkittäviä haittavaikutuksia.

Juhani Airaksinen

Lyhyesti: Itkettääkö alatiesynnytys?

Englannissa vertailtiin eri tavoin syntyneiden imeväisten stressireaktiota 8 viikon iässä annetun rokotuksen yhteydessä. Etukäteen suunnitellulla keisarileikkauksella syntyneet lapset itkivät selvästi lyhyempään ja heidän sylkensä kortisolipitoisuus muuttui vain vähän. Alakautta syntyneillä reaktiot olivat sen sijaan selvempiä ja ulosauttotoimenpiteitä tarvinneilla kaikkein voimakkaimpia. Tutkijat olettavat että varhainen stressikokokemus (esim. vaikea synnytys) säätelee lapsen hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakselia (ja siten mm. kipureaktiota) hyvinkin pitkään. Ovatkohan keisarileikkauksella syntyneet vauvat Suomessakin rauhallisempia kuin muut?

Per Ashorn

Lyhyesti: Intraduktaalisen rintasyövän konservatiivinen hoito

Rintarauhastiehyen sisällä kasvavan, intraduktaalisen rintasyövän (DCIS) hoitona on käytetty mastektomiaa, rinnan säästävää leikkausta tai jälkimmäistä yhdistettynä sädehoitoon. Diagnoosi on yleistynyt mammografian käytön myötä, jopa 15-20 % rinnan pahanlaatuisista kasvaimista kuuluu nykyään tähän luokkaan. Uuden satunnaistetun tutkimuksen (n = 1 010) mukaan neljän vuoden kuluessa leikkauksesta 16 %:lle intraduktaaliseen karsinoomaan sairastuneista kehittyy paikallinen syövän uusiutuma, jos hoitona on pelkkä rinnan säästävä leikkaus, mutta jos säästävän leikkauksen jälkeen annetaan lisäksi sädehoito, uusiutuma tulee vain 9 %:lle (p = 0,005). Sädehoidolla ei ollut kuitenkaan vaikutusta elinaikaan. Tutkimukseen otettiin potilaita, joilla intraduktaalisen syövän koko oli korkeintaan 5 cm (keskimäärin 2 cm).

Heikki Joensuu

Lyhyesti: Maailmanlaajuinen allianssi tuberkuloosi-lääkkeiden kehitystä tukemaan

WHO, Maailmanpankki, Yhdysvaltain CDC, Bill Gatesin säätiö ja eräät muut yksityiset hyväntekeväisyysjärjestöt ovat perustaneet suurimpien lääketehtaiden kanssa konsortion, jonka tavoitteena on uusien tuberkuloosilääkkeiden kehittäminen vuoteen 2007 mennessä. Vastaava hanke on jo käynnissä malarian suhteen. Lääketehtaat eivät ole olleet järin kiinnostuneita uhraamaan miljardeja markkoja lääkkeisiin, joiden markkinat ovat köyhissä maissa. Kansainvälisen rahoituksen turvin uusia kehitysprojekteja varmaan nyt käynnistyy. Tuberkuloosibakteerin perimän tuntemus parantaa näiden projektien onnistumismahdollisuuksia.

Matti Viljanen

Onnistunut trombolyysihoito: eikö veritulpan liuotus tosiaan riitä?

Sydäninfarktin aiheuttaneen tukkeutuneen sepelvaltimon mahdollisimman nopea avaaminen on trombolyysihoidon tavoite. Valitettavasti parhaillakaan trombolyysihoitomenetelmillä ei kaikkia tukkosuonia saada auki. Jos suoni jää tukkoon, on potilaan ennuste huomattavasti huonompi kuin niissä tapauksissa, joissa sepelvaltimoon saadaan palautettua normaali virtaus. Useilla menetelmillä on kuitenkin todettu, että sepelvaltimovirtauksen avaaminen ei takaakaan aina sydänlihaksen mikroverenkierron palautumista.

Juhani Airaksinen

Tuberkuloosiriski hoitoalan työssä pienentynyt Suomessa

Turkulaiset kollegat analysoivat kolmen vuosikymmenen (1965-95) ajalta terveydenhuoltoalan työntekijöiden tuberkuloosiin sairastumisen riskiä Suomessa. Kysymyksenasetteluun johtivat muualta päin tulleet havainnot riskin lisääntymisestä. Ammattitautitapauksia ilmeni työiässä olevilla olleen 658, verokkeina olivat muut tuberkuloosiin tarkasteluaikana sairastuneet 56 146 henkilöä.

Hannu Puolijoki

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030