Rasittava liikunta parantaa mielenterveyttä
Paikallaanolon korvaamisesta kevyellä liikkumisella on selvästi vähemmän hyötyä.
Mitä enemmän päivään sisältyi hengästyttävää liikkumista, sitä vähemmän havaittiin masennus- ja ahdistusoireita, selviää Oulun yliopiston ja ODL Liikuntaklinikan tuoreesta tutkimusksesta. Depression and Anxiety -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan pelkkä liikkumisen lisääminen ei riitä, vaan ratkaisevaa on liikkumisen kuormittavuus.
Tutkimuksessa paikallaanolon korvaaminen kevyellä liikkumisella, kuten rauhallisella kävelyllä, toi pieniä, mutta selvästi vähäisempiä hyötyjä verrattuna reippaaseen liikkumiseen. Tulokset olivat johdonmukaisia kaikilla käytetyillä oiremittareilla.
– Tulokset viittaavat siihen, että mielenterveyden kannalta liikkumisen kuormittavuus on keskeistä, ei pelkästään liikkumisen lisääminen sinänsä. Reipas liikkuminen on intensiteetiltään sellaista, että siinä jo hengästyy hieman, kertoo Oulun yliopiston dosentti Maisa Niemelä tiedotteessa.
Tutkimus osoittaa myös, että mielenterveyden kannalta merkitystä ei ole vain yksittäisillä liikuntasuorituksilla, vaan koko vuorokauden ajankäytön kokonaisuudella.
Riittävä uni vähensi oireita
Uni, paikallaanolo sekä kevyt, reipas ja rasittava liikkuminen muodostavat kokonaisuuden, jossa yhden osa-alueen muutos heijastuu väistämättä muihin. Tutkimuksessa tarkasteltiin, mitä mielen hyvinvoinnissa tapahtuu, kun päivän ajankäyttöä muutetaan maltillisesti. Kun 30 minuuttia paikallaanoloa korvattiin vähintään reippaalla liikkumisella, yhteys parempaan mielenterveyteen oli selvä: masennusoireet vähenivät 9 prosenttia ja ahdistusoireet 5 prosenttia.
– Kyse ei ole suurista elämänmuutoksista. Jo puolen tunnin päivittäinen muutos voi olla merkityksellinen, Niemelä sanoo.
Tutkimustulokset korostivat myös unen merkitystä. Reippaan liikkumisen lisäksi riittävä uni oli yhteydessä vähäisempiin masennus- ja ahdistusoireisiin. Osallistujat raportoivat nukkuvansa keskimäärin 7,5 tuntia yössä. Jo 5–30 minuuttia lyhyemmät yöunet olivat yhteydessä oireiden lisääntymiseen.
Tulosten perusteella liikkumisen lisäämistä ei tulisi tehdä unen kustannuksella, vaan vuorokautta on tarkasteltava tasapainoisena kokonaisuutena.
Tutkimuksessa oli mukana lähes 4500 henkilöä Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortista. Heidän liikkumistaan ja paikallaanoloaan mitattiin aktiivisuusmittareilla kahden viikon ajan 46 vuoden iässä. Masennus- ja ahdistusoireita kartoitettiin kolmella laajasti käytetyllä itse täytettävällä kyselyllä.
