Dengue ja sen komplikaatiot yleistymässä

Dengue-infektiota voi esiintyä monissa kaukomatkakohteissa. Epidemioiden yhteydessä virus leviää nopeasti ihmisestä toiseen Aedes-hyttysten välityksellä. Viime aikoina tuhansien tapausten epidemioita on raportoitu erityisesti Taiwanista, Intian Länsi-Bengalista, Bangladeshista, Filippiineiltä, Hondurasista, El Salvadorista ja Trinidadista, mutta epidemiat ovat yltäneet myös mm. USA:n Havaijille ja Australian pohjoisosiin.

Suomalaisgynekologit kaipaavat haitoista lisätutkimuksia

Aiheesta lisää Lääkärilehdessä 30–32/2002, s. 2982–2984

Akavan Piekka valtion budjettiehdotuksesta

Piekka korostaa erityisesti panostuksia tulevaisuuteen. – Koulutuksen ja tutkimuksen on edelleen oltava hallituksen toiminnan painopisteinä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen määrärahat tarvitsevat lisäystä, myös muun opetuksen valtionosuuden jälkeenjääneisyys vaatii valtionosuuden perustana kunnille olevien yksikköhintojen korottamista. Lisäksi tutkimusrahoituksen kasvu-ura on pidettävä kaikilla tutkimusaloilla vakaana.

Preventiivinen lääketiede – uhka perinteiselle lääkärintyölle? (pääkirjoitus SLL 27–29/2002

Perinteisessä asetelmassa potilas hakeutuu lääkäriin vaivan takia. Potilas olettaa lääkärin yrittävän löytää vaivan syyn ja mahdollisuuksien mukaan parantavan taudin. Lääkärin työn tulosta voidaan mitata sillä, kuinka hyvin tavoitteeseen päästään.

Lentomatkustajan laskimotukosriski (pääkirjoitus SLL 27–29/2002)

Laskimotukoksien riski liittyy matkustamon olosuhteisiin ja matkustajan riskitekijöihin. Matkustamossa – etenkin ahtaissa turistiluokan tai halpalentojen osastoissa – istutaan pitkiä aikoja lähes liikkumatta, vartalo koukussa, normaalia matalammassa ilmanpaineessa ja kosteudessa, jolloin elimistön kuivuminen on mahdollista. Istuma-asennossa ihmisen laskimovirtaus on noin kaksi kolmannesta hitaampi kuin makuuasennossa, ja istuminen liikkumatta tunnin ajan alkaa kohottaa hematokriittitasoa ja plasman proteiinikonsentraatiota. Kokeellinen 8 tunnin simuloitu lento 2,5 kilometrin korkeudessa ja 8–10 %:n kosteudessa aiheuttaa kuivumista, lisää plasman ja virtsan osmolaliteettia ja virtsan ominaispainoa. Matala ilmanpaine ja matkustamon relatiivinen hypoksia voivat heikentää endoteelisolujen fibrinolyyttistä toimintaa. Epämukava istuma-asento salpaa raajojen laskimoita ja voi tukkia ne taipeissa etenkin iäkkäillä (1).

Kantasolututkimus kiitää

PEKKA LEINONEN

Kelan terveyspuntarista vertailutietoa kunnittain

Viimeksi Terveyspuntarissa on julkaistu tiedot Ahvenanmaan terveystilanteesta. Ahvenanmaalla väestö on iäkästä, mutta selvästi terveempää kuin muualla Suomessa. Etenkin diabeteksen, sepelvaltimotaudin ja psykoosien esiintyvyys on vähäisempää.

Valtionavustus hoitojonojen purkuun jaossa

Avustuksen myöntämisperusteena on sairaanhoitopiirin alueen asukasmäärä. Näin saatua avustusmäärää tarkistetaan erikoissairaanhoidon vuoden 2000 tarveindeksillä, johon vaikuttavat esimerkiksi piirin väestön kuolleisuus, työkyvyttömyys, väestön tulot ja kunnan nettomenot ilman asiakasmaksuja. Avustuksen määrä vaihtelee siten HUS:n 4,21 eurosta Itä-Savon sairaanhoitopiirin 5,76 euroon asukasta kohden.

Akryyliamidista käyntiin kansainvälinen tutkimusyhteistyö

WHO ja FAO järjestivät kesäkuun lopulla asiantuntijakokouksen aiheesta ruotsalaistutkimuksen huhtikuussa nostaman kohun vuoksi.

Kuntalaisen toiveet ja tarpeet ohjaavat julkisten palvelujen tuotantoa Ruotsissa

Raportissa todetaan, että Ruotsissa on paljon Suomea enemmän korostettu asiakkaan ja kuntalaisen omaa valinnanmahdollisuutta esimerkiksi hoitopaikan valinnan suhteen. Asiakkaan mahdollisuutta valita on Ruotsissa pidetty aivan keskeisenä tekijänä, jotta palveluiden tuottamiseen saadaan riittävää kilpailua eri palvelujen järjestäjien välille.

Lääkäreille räätälöityä johtajakoulutusta MBA-ohjelmassa

Ensimmäiset lääkärit ovat aloittaneet uuden, terveydenhuoltoalan ammattilaisille tarkoitetun johtajakoulutuksen Executive MBA -ohjelmassa. Koulutuksen ovat suunnitelleet Teknillinen korkeakoulu, Helsingin yliopisto ja yliopiston suureksi osaksi omistama konsulttiyritys Helsinki Consulting Group.

Suvi Sariola

Kantasolututkimus kiitää

Kantasolututkimus pyyhältää kuin pysähtymätön pikajuna. Kesäkuun lopulla ohitettiin taas kaksi rajapyykkiä (Nature AOP online, 20 June 2002): osoitettiin, että aikuisen kantasolut kykenevät erilaistumaan ennen näkemättömän monipuolisesti, ja parannettiin Parkinsonin tauti kantasolujen avulla - tosin vasta rotilla. Alkion kantasolujen kyky erilaistua moniin suuntiin on ollut tiedossa, mutta monenlaiset eettiset pulmat ja poliittiset näkemykset ovat vaikeuttaneet alkion solujen tutkimista ja vähentäneet niiden houkuttelevuutta tulevaisuuden hoitomuotona. Nyt tutkijat löysivät ihmisen luuytimestä uudenlaisen kantasolun (multipotent adult progenitor cell, MAPC); se näyttää jakautuvan loputtomasti ja kykenee viljeltynä erilaistumaan endo-, meso- ja neuroektodermaaliseksi soluksi. Alkiorakkulaan siirretty MAPC osaa erilaistua ilmeisesti kaikenlaisiksi soluiksi, ja isäntäeläimessä kantasolut kypsyivät ainakin verisoluiksi sekä keuhkojen, maksan ja suolen epiteelisoluiksi. Nämä uudet jatkuvasti jakautumaan ja moniin suuntiin erilaistumaan kykenevät kantasolut saattavat tulevaisuudessa tarjota potilaskohtaisen ehtymättömän soluvaraston, josta saadaan tarvittavat solut hoidettaessa degeneratiivisia tai muita solukuolemista (esim. infarktit) johtuvia sairauksia. Ikään kuin esimakuna tästä, toinen tutkijaryhmä pystyi kypsyttämään neuraalisesta kantasolusta dopamiinia erittävän hermosolun. Kun näitä sitten siirrettiin rottiin, joille oli kemiallisesti aiheutettu Parkinsonin tautia muistuttava tila, rotat paranivat. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, korjautuuko dopamiinijärjestelmä näin täsmällisesti ilman haittoja, sillä dopamiini vaikuttaa myös mm. skitsofrenian synnyssä ja mielialan säätelyssä. Nämä uutuusartikkelit ja melkein kaikki mitä kantasoluista on tarpeen tietää löytyvät nyt Internetistä vapaasti vielä parin kuukauden ajan (http://www.nature.com/nature/stemcells/). Tätä tietoa tarvitaan varmasti klinikassakin jo aivan lähivuosina.

Pekka Leinonen

Kelan terveyspuntarista vertailutietoa kunnittain

Kansaneläkelaitos julkaisee verkkosivuillaan terveyspuntaria, jossa jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen perusteella sairastavuusindeksi. Indeksiluku kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa maan keskiarvoon. Indeksiluvut perustuvat kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuus väestöstä. Aineistosta voi tarkastella esimerkiksi kansantautien esiintyvyyttä kunnittain.

Lääketieteen toimittajat etsivät ja kyselevät Tiede ja tutkimus ovat totta toistaiseksi

Koululääketieteen toimittajiahan me lähes kaikki ollaan! hymähtävät toimittajat Maarit Huovinen, Jaakko Kyläsalo ja Jukka Ruukki. Lääketieteen toimittajien yhdistys on kahden sadan suomalaistoimittajan joukko, jonka sisään toki mahtuu monenlaisia näkemyksiä.

Ulla Järvi

Valtionavustus hoitojonojen purkuun jaossa

Sairaanhoitopiirien on haettava hoitojonojen purkamiseen myönnettyä 25 miljoonan euron valtionavustusta elokuun loppuun mennessä. Hallitus on antanut asetuksen, joka määrittelee, millä perusteella valtionavustus myönnetään.

Akryyliamidista käyntiin kansainvälinen tutkimusyhteistyö

Huoli ravinnosta saatavan akryyliamidin vaikutuksista on nopeasti käynnistämässä useita tutkimushankkeita. Euroopan komissio suunnittelee laajaa tutkimusohjelmaa, jota johtavat ruotsalaistutkijat. Maailman terveysjärjestöllä WHO:lla ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestöllä FAO:lla on suunnitteilla tutkijaverkoston luominen.

Kuopion yliopistoonkin lastenneurologian opettaja

Lastenneurologia on itsenäinen erikoisala, jonka tehtävänä on lasten neurologisten (hermo- ja lihassairauksien) diagnosointi, hoito ja kuntoutus. Lastenneurologista asiantuntemusta tarvitaan monien hermoston akuuttien tulehdussairauksien, traumojen, verenvuotojen ja kouristusten tutkimisessa ja hoidossa. Ihmisen epilepsioista valtaosa alkaa lapsuudessa, osa jatkuu aikuisuuteen. Monenlaiset kehitysviivästymät ja -vammat vaativat syiden selvittelyä. Lasten erityisvaikeudet (ADHD, oppimisvaikeudet yms.) ovat kansanterveysongelma, joka koskee ainakin 5 %:a ikäluokasta ja jolla on neurologinen tausta. Näiden usein aikuisikään kestävien ongelmien diagnosoinnin, hoidon ja kuntoutuksen opettamisen pitäisi kuulua perusterveydenhuollon lääkäreille, joiden vastuulle jää valtaosa diagnostiikasta, kuntoutuksesta, hoidosta ja seurannasta yhteistyössä työryhmän kanssa; työssä onnistuminen ehkäisee inhimillisiä tragedioita - ja säästää yhteiskunnalle suuria rahamääriä.

Eila Airaksinen

Yliopistot torjuvat hoitajien muuntokoulutuksen

Hoitajien muuntokoulutusta lääkäreiksi selvittäneet Oulun ja Kuopion yliopistot eivät pidä muuntokoulutusta realistisena vaihtoehtona. Yliopistojen arvioiden mukaan hoitajakoulutuksesta voitaisiin korvata lääkärikoulutuksessa enintään noin kymmenen opintoviikkoa, kun lääketieteen lisensiaatin tutkinto on laajuudeltaan 240 opintoviikkoa. Muuntokoulutus ei siten juurikaan nopeuttaisi tutkinnon suorittamista.

Pienten työpaikkojen työntekijät jäävät usein vaille kuntoutusta

Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus, ASLAK, on Kelan kehittämä ja kustantama varhaiskuntoutuksen muoto. Sen tavoitteena on työkyvyn pitkäaikainen parantaminen ja säilyttäminen.

Magnesiumia pre-eklampsiaan!

Viime vuosisadan merkittävimpänä pidetyn obstetrisen tutkimuksen (Lancet 1995;345: 1455-63) mukaan magnesiumsulfaatti tepsi eklampsiaan paremmin kuin varsinaiset kouristuslääkkeet. Vastausta ei kuitenkaan vielä saatu suurempaan kysymykseen: kykenisikö magnesiumhoito myös ehkäisemään, vai ainoastaan hoitamaan, turvallisesti raskauskouristuksia? Meta-analyysit kyllä viittasivat tähän, mutta tutkimuksiin osuneiden eklampsiatapausten pienestä lukumäärästä johtuen suoranaisia hoitosuosituksia ei uskallettu antaa. Nyt valtavan suuri Magpie Trial (yli 10 000 potilasta, 175 sairaalaa, 33 maata) vakuuttaa: pre-eklampsian magnesiumhoito torjui raskauskouristuksia tehokkaasti (joka toinen eklampsia estyi) ja turvallisesti (Lancet 2002;359: 1877-90). Magnesium saattoi samalla vähentää äitiyskuolleisuuttakin.

Pekka Leinonen