Laboratoriotoimintojen liikelaitosmalli leviää

Sairaanhoitopiirin laboratoriotoiminnot aiotaan liikelaitostaa myös Varsinais-Suomessa ja HUS:ssa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päätti kesäkuun puolivälissä aloittaa kunnallisen liikelaitoksen suunnittelun ja vain muutama päivä sen jälkeen HUS:n hallitus päätti jatkaa asian valmistelua. Kummankin sairaanhoitopiirin tavoitteena on, että liikelaitos aloittaa toimintansa vuoden 2004 alusta.

Suvi Sariola

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 25-26/2002 Kommentteja

Kilpailuvirastolta päätös TAYS:n Laboratoriokeskuksesta

Päätöksen mukaan Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Laboratoriokeskuksella on määräävä markkina-asema lakisääteisessä toiminnassaan palvelulaboratorioiden ja keskuslaboratorioiden markkinoilla. Selvityksissä ei sen sijaan todettu määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Vaikka Laboratoriokeskuksen hinnoittelussa ei havaittu varsinaista alihinnoittelua, virasto kuitenkin kiinnitti huomiota liikelaitostamiseen liittyviin uhkiin.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 28.6.2002 Kommentteja

Uudet markkinointiohjeet lääkäreille (pääkirjoitus SLL 25-26/2002)

Termi ”markkinointiohjeet” antaa nykyaikana paremman kuvan ohjeiden kattamasta alueesta kuin aikaisempi termi ”ilmoitteluohjeet”, joka luo mielikuvaa lähinnä painetuista ilmoituksista. Lääkärit markkinoivat palvelujaan myös sähköisissä välineissä, radiossa, televisiossa ja enenevässä määrin myös Internetissä. EU:n sähköistä kaupankäyntiä koskeva direktiivi antaakin ammattikunnille velvoitteen huolehtia omista säännöksistään Internetin kautta tapahtuvassa markkinoinnissa. Tältä pohjalta Euroopan lääkäreitä edustava CPME (Comité Permanent des Médecins Européens) hyväksyi maaliskuussa omat ohjeensa verkon kautta tapahtuvalle markkinoinnille. Näiden ohjeiden periaatteet on otettu mukaan Lääkäriliiton markkinointiohjeisiin, jotka on laajennettu myös Internet-markkinointia koskeviksi. Kansainvälisessä markkinoinnissa Internetin kautta on erityispiirteitä. Sen lisäksi, että palveluntuottajan tulee olla selkeästi tunnistettavissa, markkinoinnin yhteydessä on tuotava julki myös taho, joka on antanut luvan lääkärin ammatinharjoittamiseen tai laitoksen ylläpitämiseen.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 28.6.2002 Kommentteja

Hedelmöityshoitoja koskeva lakiesitys lopulta eduskuntaan

Eduskunta on pitkällisen valmistelun jälkeen saanut käsiteltäväkseen hedelmöityshoitoja koskevan lakiesityksen. Monia kompromisseja sisältävän esityksen mukaan hedelmöityshoitoa voitaisiin tietyin ehdoin antaa myös yksinäiselle naiselle tai naisparille. Hoidon antamisen edellytyksenä on, että siittiöitä luovuttanut mies on antanut suostumuksensa siittiöiden käyttöön yksinäiselle naiselle annettavaan hedelmöityshoitoon. Luovuttajan on suostumusta antaessaan oltava tietoinen siitä, että hänet voidaan vahvistaa syntyvän lapsen isäksi. Jos isyys vahvistetaan, luovuttaja voidaan myös määrätä elatusvelvolliseksi.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 24/2002 Kommentteja

Kylläisyyden vaarat (pääkirjoitus SLL 24/2002)

Postprandiaalisen verensokerin merkitystä valtimonkovettumistaudissa on tutkittu laajimmin (1). Heikentynyt sokerinsieto – siis ei vielä diabetes – on useissa tutkimuksissa, mm. Suomessa (3), lisännyt sydän- ja verisuonisairastuvuutta 2–3-kertaiseksi (1). Diabeteksen amerikkalainen määritelmä (American Diabetes Association, ADA) perustuu paastoverensokeriin, kun taas WHO:n luokittelu ottaa huomioon myös sokerirasituskokeen tuloksen. Tuoreiden selvitysten mukaan postprandiaalisen verensokerin arviointi tarkentaa diabeettisen valtimotaudin vaaran ennustamista (1,2). Se saattaa olla jopa osuvampi kuolemanvaaran osoitin kuin glykosyloitunut hemoglobiini (2). Löydökset eivät kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että hoitamalla aterianjälkeisiä verensokereita potilaan ennuste saataisiin suotuisammaksi kuin keskittymällä paastoverensokeritason alentamiseen.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 14.6.2002 Kommentteja

Terveyspalvelujen saatavuustakuut (pääkirjoitus SLL 24/2002)

Huolimatta perustuslain selvästä julkiselle vallalle antamasta velvoitteesta – mukaan lukien myös muu potilaan oikeuksia korostava lainsäädäntö – palvelujen järjestämisvastuussa olevat kunnat ovat aivan viime vuosiin saakka tulkinneet lainsäädäntöä sumeilematta omaksi edukseen. Kiireettömän hoidon riittävyys on käytännössä ratkaistu kunnissa päätettäessä vuosittain terveydenhuollon menoihin varattavista määrärahoista. Jos tämä määräraha ei ole riittänyt jonkun potilaan hoidon järjestämiseen, hänet on asetettu jonoon odottamaan hoitoa. Kun kyseessä on ollut kiireetön hoito, potilaalla ei ole ollut juuri minkäänlaisia mahdollisuuksia valittaa asemastaan. Ainakin osa oikeusoppineista on katsonut, ettei ns. kuntakohtainen jono ole vastoin ainakaan lain kirjainta. Näin ollen sairaala siis voisi ottaa hoitoon eri kuntien asukkaita sen mukaan, miten kunnan tilaamat palvelut riittävät kattamaan kyseisen kunnan asukkaitten tarpeet.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 14.6.2002 Kommentteja

Hedelmöityshoitoja koskeva lakiesitys lopulta eduskuntaan

Lakiesitys jättää jokaisen perheen omaksi asiaksi, kerrotaanko lapselle, että hän on syntynyt luovutetusta sukusolusta. Jos lapsi tämän tietää, hänellä olisi 18 vuotta täytettyään oikeus saada tietää luovuttajan henkilöllisyys, jos luovuttaja on tähän suostunut. Luovuttajan suostumuksesta riippumatta lapsella olisi oikeus saada luovuttajan henkilöllisyys tietoonsa vuoden kuluttua luovuttajan kuolemasta.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 14.6.2002 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030