Humalajuominen lisää nuorten tekemää ja kohtaamaa väkivaltaa

Viikoittain itsensä tosi humalaan juovat nuoret ovat väkivallan tekijöinä 5-7 kertaa ja uhreina 2-3 kertaa useammin kuin nuoret, jotka eivät juo alkoholia kovaan humalaan asti. Humalajuomista ja väkivaltaa esiintyy samojen kouluyhteisöjen oppilailla etenkin isoissa kaupungeissa, kertoi tutkimusprofessori Matti Rimpelä Stakesista Kouluterveyspäivillä Tampereella.

Ulla Toikkanen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 36/2003 Kommentteja

Eurooppaan uusi sydän- ja verisuonitautien ehkäisysuositus Suomeen kaivataan sydäntautirekisteriä

Eurooppa on yhdentymässä poliittisesti, ja elämäntavatkin alkavat samankaltaistua, mutta perimämme eroille emme voi vieläkään mitään. Kun kreikkalainen tupakoiva mies voi nauttia pihvinsä ja päivittäisen punaviiniannoksensa ilman alituista huolta sydänkohtauksesta, joutuu suomalainen lajitoveri jo vakavasti harkitsemaan elämäntapojensa muuttamista.

Ulla Järvi

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 36/2003 Kommentteja

Täydennyskoulutukseen panostamisessa vielä paljon tehtävää

Suomen Lääkäriliitto on antanut sosiaali- ja terveysministeriölle lausunnon täydennyskoulutukseen liittyvistä lakimuutoksista kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolain 10 §:ään. – Täydennyskoulutusta koskevien määräysten sijoittaminen kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin on oikea ratkaisu, todetaan liiton lausunnossa. Lue lisää http://www.fimnet.fi/cl/pdf/2003/SLL362003-3582.pdf

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 5.9.2003 Kommentteja

Akavalaisen palkka keskimäärin 3130 euroa

”Akavan työmarkkinatutkimus 2002” –tutkimusraportti on valmistunut. Tällä kertaa selvitettiin palkkoja, kannustavia palkaneriä, työaikoja, ylityökorvauskäytäntöjä, epätyypillisiä työsuhteita ja liikkuvuutta työnantajasektoreiden välillä. Erityisaihealueina kartoitettiin työssä jaksamista ja halukkuutta siirtyä ulkomaille töihin tai opiskelemaan. Lue lisää http://www.fimnet.fi/cl/pdf/2003/SLL362003-3586.pdf

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 5.9.2003 Kommentteja

Kenellä on oikeus minun geeneihini? Suomessa on suhtauduttu toistaiseksi vapaamielisesti geenitiedon käyttöön

Iso osa geeniperimäämme näkyy meistä päältä. Voimme myös avoimesti tunnustaa perineemme vanhemmiltamme eriasteisia riskejä sairastua vaikkapa diabetekseen tai sydäntauteihin. Mutta haluammeko, että vakuutusyhtiö tai tuleva työnantajamme saavat oikeuden päästä tiedostoihin, joista tulevaisuudessa saattaa selvitä koko geneettinen koodistomme?

Ulla Järvi

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 35/2003 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030