Tamperelaisten miesten terveys koheni, naisten psyykkinen oireilu lisääntyi

UKK-instituutti teki vuonna 1999 kaupungin toimeksiannosta 2 500 tamperelaiselle terveys- ja sosiaalikyselyn, joka julkistettiin äskettäin. Vuonna 1990 tehtiin ensimmäisen kerran kysely, jossa selvitettiin väestön terveydentilaa ja terveyspalvelujen käyttöä, vuosina 96 ja 99 tutkimuksissa kartoitettiin myös sosiaalipalvelujen käyttöä ja sosiaalista turvallisuutta. Seuraava kysely lähetetään helmikuussa tamperelaisille ja alustavia tuloksia siitä saadaan ensi syksynä.

Ulla Toikkanen

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 3/2002 Kommentteja

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen valitsi kolmannes

Lääkkeelliset raskaudenkeskeytykset antiprogestiinin ja prostaglandiinin yhdistelmällä ovat käynnistyneet hyvin HUS:n Naistensairaalassa. Ensimmäisen käyttövuoden aikana lääkkeellisen keskeytyksen valitsi lähes kolmasosa potilaista, jotka tulivat keskeytykseen ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Lääkkeellinen raskaudenkeskeytys antiprogestiini mifepristonin ja prostaglandiinin yhdistelmällä on ollut Naistensairaalassa mahdollinen elokuusta 2000 alkaen.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 3/2002 Kommentteja

Eduskunnan oikeusasiamies: TEO ylitti toimivaltansa

Eduskunnan oikeusasiamiehen Riitta-Leena Paunion mukaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ei olisi pitänyt ottaa tutkittavakseen kantelukirjoitusta, joka koski Helsingin yliopiston anatomian professorin todistajankertomusta ja asiantuntijalausuntoa ns. tupakkaoikeudenkäynnissä Helsingin raastuvanoikeudessa. TEO:n ei olisi pitänyt kantelun perusteella myöskään tehdä professorista rikosilmoitusta.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 3/2002 Kommentteja

Nuoren selkä on tärkeä (pääkirjoitus SLL 3/2002)

Nuoren selkäsairauksia on tutkittu perinteisesti lastenortopedian näkökulmasta. Näiden sairauksien joukosta löytyvätkin spesifiset ja usein vakavat selkäkivun syyt. Niitä on epäiltävä kivun pahentuessa tai esiintyessä erityisesti yöllä. Myös merkittävät selän ryhtimuutokset, ontuminen ja muiden elinjärjestelmien oireet voivat viitata sairauteen, jonka selvittely kuuluu erikoispoliklinikoille.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 18.1.2002 Kommentteja

"Hyvä näkö ja vakaa käsi" (pääkirjoitus SLL 3/2002)

Niin ministeri Soininvaaran puheeseen kuin yleisemminkin lääkärien ja hoitajien työnjaosta käytyyn keskusteluun liittyy olettamus, että lääkärit tekevät julkisessa palvelujärjestelmässämme nykyään tehtäviä, joihin he ovat ylikoulutettuja. Jos näitä yksinkertaisia tai helppoja töitä siirrettäisiin hoitajille, lääkärikapasiteettia säästyisi vaativampiin ja lääkärin koulutusta paremmin vastaaviin tehtäviin.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 18.1.2002 Kommentteja

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen valitsi kolmannes

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen valitsi 417 potilasta, joille tehtiin ensimmäisen raskauskolmanneksen keskeytys. Kaikkiaan Naistensairaalassa tehtiin samana aikana ensimmäisen kolmanneksen keskeytyksiä noin 1 400. Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen ylärajana pidettiin kahdeksatta raskausviikkoa. Tämän vuoden alusta yläraja nostettiin yhdeksään raskausviikkoon. Kaikki ensimmäisen raskauskolmanneksen lääkkeelliset keskeytykset hoidettiin polikliinisesti. Kirurgisen toimenpiteen tarvitsi vain 21 potilasta, joten lääkkeellisistä keskeytyksistä onnistui 95 %.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 18.1.2002 Kommentteja

Ikääntymisestä laaja tutkimus Päijät-Hämeessä

- Mukana on viimeisiä vuosia työelämässä olevien suurten ikäluokkien ryhmä, ensimmäisiä vuosia eläkkeellä olevia ja jo pidemmän aikaa eläkkeellä olleita ihmisiä, jotka ovat aivan erilaisissa elämänvaiheissa. Seurannassa näemme, miten esimerkiksi 60-vuotias päijäthämäläinen kymmenen vuoden kuluttua elää ja kuinka hän voi verrattuna nykyiseen, kuvaa tutkimusta johtava UKK-instituutin johtaja, dosentti Mikael Fogelholm. Tutkimus- ja kehittämishankkeessa on hänen mukaansa vahva terveydenedistämisen ja alueellisen kehittämisen näkökulma.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 18.1.2002 Kommentteja

Bioteknologiayritys – tieteen käenpoika vai rahasampo? (pääkirjoitus SLL 2/2002)

Kehityksestä on myös ilmeistä hyötyä. Säätiöiden, muiden organisaatioiden, jopa valtioidenkin, tutkimukseen osoittamat varat ovat pennosia verrattuna reippaammin riskinottoonkin tottuneiden suursijoittajien panostukseen (1,2). Niinpä yhä kalliimmaksi käyvä biologinen tutkimus toteutuu helpommin. Rahapelin hengen mukaisesti epävarmakin mutta mahdollisesti hyvin laajasti hyödyllinen tutkimus saa aiempaa paremman rahoituksen (1). Samalla pienetkin bioteknologiayritykset vapautuvat tekemään sitä, mitä ne parhaiten osaavat: tutkimusta ja keksintöjä. Usein konservatiivisemmat maailmanlaajuiset jättiyhtiöt uskaltavat tulla mukaan tuotantoon, jakeluun ja markkinointiin; nämähän ovat taas niiden ominta toimintaa. Tällaisesta symbioosista hyötyvät molemmat (1). Bioteknologiayritysten näköalat ovat aina maailmanlaajuisia. Vuolaiden rahoituslähteiden ohella sen on katsottu myös edistävän tutkijoiden kansainvälistymistä ja siten tieteen leviämistä (1).

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 11.1.2002 Kommentteja

Uusi hoitosuositus pyrkii tehostamaan nuoruustyypin diabeteksen hoitoa (pääkirjoitus SLL 2/2002)

Lääketieteellinen tieto uusiutuu nopeasti, ja siksi hoitosuositukset vanhenevat uuden tiedon myötä. Näin on käynyt myös edelliselle Diabetesliiton julkaisemalle nuoruustyypin diabeteksen hoitosuositukselle vuodelta 1995 (2). Tänä päivänä tiedon valtateiden ollessa kaikkien käytettävissä tautikohtaisten hoitosuositusten tarpeellisuus voidaan perustellusti kyseenalaistaa. Asiantuntijoiden tiivistämälle Suomen oloihin soveltuville ohjeille on kuitenkin mielestäni edelleen tarvetta. Uusi hoitosuositus on julkaistu paitsi kierrelehtiönä, myös Diabetesliiton verkkosivuilta (www.diabetes.fi/diabtiet/hoitsuos/tyyppi1) ja siitä on linkit muihin Diabetesliiton suosituksiin.

Avoin artikkeli Ajan­kohtai­sta 11.1.2002 Kommentteja
Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030