1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Hedelmöityshoitojen oltava tasavertaisia
Ajan­kohtai­sta

Hedelmöityshoitojen oltava tasavertaisia

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät ole pelkkä seksuaaliterveyden tai sukupuolisen suuntautumisen asia, sanoo Kati Myllymäki.

Hedelmöityshoitojen oltava tasavertaisia Kuva 1 / 1

– Kun päätös on, ettei naispareille anneta hedelmöityshoitoja luovutetuilla sukusoluilla, se on yhdenvertaisuusvaltuutetun ja Helsingin hallinto-oikeuden laintulkinnan mukaan syrjintää sukupuolen ja sukupuolisen suuntautumisen mukaan, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

Myllymäen mukaan hallinto-oikeuden perusteet keskiviikkoisessa linjauksessa nojaavat vahvasti lainsäädäntöön. Hallinto-oikeus päätti HUS:n johtajaylilääkäriä Markku Mäkijärveä koskevassaan linjauksessa, että hedelmöityshoitojen kieltäminen naispareilta on syrjintää ja niin ei voi tehdä.

"Nyt uhkasakko olikin yksittäisen virkalääkärin henkilökohtainen. En ole kuullut ennen vastaavasta."

Mäkijärvi ja muut yliopistosairaaloiden johtajaylilääkärit päättivät 2015, että luovutetuilla sukusoluilla ja sosiaalisin perustein tehtäviä hedelmöityshoitoja ei sisällytetä julkisen sektorin palveluvalikoimaan tai sen rahoittamaan toimintaan.

Tällä hetkellä kukaan ei saa julkisella sektorilla hedelmöityshoitoja lahjasoluja. Tämä koskee yhtälailla heteropareja, joilla on lääketieteellinen peruste.

Hoito yhdenvertaista kaikille

Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärit vastaavat yleisistä hoitolinjauksista, joiden avulla sairaanhoitopiireissä hoidetaan potilaita yhdenvertaisesti. Yhtenäiset linjat ovat tarpeen niin syöpähoidoissa kuin hedelmöityshoidoissa. Yliopistosairaaloissa arviointiylilääkärit arvioivat tutkimusnäytön perusteella mikä on hoitojen tai lääkkeiden vaikuttavuus.

– Johtajaylilääkärit, nimenomaan ERVA-johtajaylilääkärit tekevät näitä yhteisiä linjauksia siksi, että asuinpaikasta ja sairaanhoitopiiristä riippumatta, hoito ja hoitoindikaatiot olisivat heille samat.

Myllymäen mukaan onkin erikoista, mikäli tämäntyyppisiä linjauksia ja hoitosuosituksia ei pidettäisikään hyvänä asiana tai jok'ikinen asia katsottaisiin tiheällä kammalla potilaskohtaisesti.

– Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo eivät ole pelkkä seksuaaliterveyden tai sukupuolisen suuntautumisen asia. Tässä kokonaisuudessa pyritään siihen, että julkisen terveydenhuollon voimavarat ja resurssit käytettäisiin mahdollisimman järkevästi, mahdollisimman oikeudenmukaisesti ja niin, että postinumero ei määrittele potilaan hoitoa.

"Uhkasakon kumoutuminen hyvä asia"

Hallinto-oikeus kumosi myös lautakunnan asettaman 30 000 euron henkilökohtaisen uhkasakon Mäkijärvelle. Tätä Myllymäki pitää hyvänä asiana. Hän ihmettelee ylipäätään uhkasakon asettamista.

Lue myös

Uhkasakko pitäisi Myllymäen mielestä tarvittaessa asettaa työnantajalle eli sairaanhoitopiirille tai kunnalle, eikä yksittäiselle virkalääkärille esimerkiksi, kun hoitotakuu ylittyy.

– Nyt uhkasakko olikin yksittäisen virkalääkärin henkilökohtainen. En ole kuullut ennen vastaavasta. Jos tämä olisi jatkossa oikeuskäytäntö, niin mitä se sitten tarkoittaisi terveydenhuollon johtamiselle ja lääketieteelliselle vastuulle, kysyy Myllymäki.

Lääkäriliitto on pohtinut hedelmöityshoitoja myös etiikkakirjassaan. Lähtökohtana on ollut, että hedelmöityshoitoja annetaan, jos hoidetaan sairautta. Tällainen tapaus voi olla kun naisella on esimerkiksi munanjohtimet tukossa.

– Ymmärrän hallinto-oikeuden ja yhdenvertaisuusvaltuutetun pohdinnan. Jos naisella on munanjohtimet tukossa, niin sehän on lääketieteellinen ongelma, johon on olemassa ratkaisu. Silloin asiaa ei saa ratkaista seksuaalinen suuntautuminen.

Kuva: Fotolia

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Etusivulla juuri nyt

Ajassa
Arvostelun alla

– NPS kertoo lääkärin ja potilaan välisen kohtaamisen laadusta, eikä suoraan mittaa lääketieteellistä osaamista tai sitä, kuka on hyvä tai huono lääkäri, painottaa Helsingin Töölön Mehiläisen vastaava lääkäri Tove Laivuori.

Tieteessä
Yhä harvempi jää työkyvyttömyyseläkkeelle

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni neljänneksen vuodesta 2007 vuoteen 2016.

Ajassa
”Että on joku jolta voi kysyä”

Mentori Pauliina Paananen on vuoden lääketiedettä ­opiskelleelle Ossi Jaloselle se ­tavallinen lääkäri, jolta voi kysyä, miltä työ tuntuu.

Pääkirjoitus
Miksi psyykkistä pitää vieläkin hävetä?

Ei voi olla niin, että vasta biokemiallinen markkeri tai poikkeava kuvantamislöydös tekee sairastamisen hyväksytyksi, kirjoittaa Pertti Saloheimo.

Ajassa
Huomio tiedolla johtamiseen ja dialogiin

YTHS:n johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi peräänkuuluttaa jatkuvaa keskustelua palvelujen mittaamisesta.

Tieteessä
Ruokavalion riskitekijät tappavat enemmän kuin tupakka

Vuonna 2017 ruokavalioon liittyvät riskitekijät selittivät koko maailmassa 11 miljoonaa kuolemaa ja 255 miljoonaa haittapainotettua elinvuotta.