Joukko suomalaispotilaita hakee Venäjältä dokumentoimatonta kantasoluhoitoa Hoitoturismi sisältää monenlaisia riskejä

Suomalaisia neurologisten sairauksien potilaita on hakeutunut moskovalaiselle klinikalle saamaan hyvin huonosti dokumentoitua kantasoluhoitoa. Pahimmassa tapauksessa hoito voi vaarantaa jopa potilaiden terveyden.

Suomen Lääkärilehden haastattelemat suomalaislääkärit tyrmäävät yksimielisesti moskovalaisen NeuroVita-klinikan kantasoluhoidot: klinikan mainostamia hoitoja ei ole dokumentoitu ja raportoitu kansainvälisen lääketiedeyhteisön vaatimusten mukaisesti.

Kansainvälisissä tiedejulkaisuissa ei ole näkynyt artikkeleita, eivätkä venäläiset ole muillakaan foorumeilla esittäneet faktoja väitteidensä tueksi.

Suomen Lääkärilehden tietojen mukaan suomalaistutkijoille ei ole myöskään haluttu näyttää dataa hoitotuloksista, vaikka sitä on venäläisiltä erikseen pyydetty.

Klinikka mainostaa tarjoavansa kantasoluhoitoja erilaisiin neurologisiin sairauksiin ja selkäydinvauriopotilaille.

NeuroVitan antama hoito on käytännössä täysin kokeellista. Kansainvälisten eettisten perussääntöjen mukaan potilaille tulisi selvästi informoida hoidon luonteesta. Kokeellisesta ja potilaalle mahdollisesti jopa vahingollisesta hoidosta ei saisi ottaa maksua.

Liioiteltuja lupauksia

Kantasolujen käyttöä sairauksien hoitoon tutkitaan sekä maailmalla että Suomessa paljon. Toistaiseksi hoidot ovat lähes yksinomaan koe-eläin- ja koeputkitasolla.

Professori

Outi Hovatan

Selkäydinvaurion hoitaminen on maailmalla yksi keskeinen kantasoluhoitojen tutkimusaihe, jota selvitetään monessa keskuksessa. Joitakin kliinisiä hoitokokeiluja on tehty hajuepiteelin soluilla.

- Mitään vakuuttavaa näyttöä ei ole siitä, että nämä hoidot olisivat auttaneet potilaita huomattavasti, Hovatta korostaa.

Näytön puuttumisesta huolimatta NeuroVita-klinikka mainostaa maksullisia hoitojaan suurin lupauksin suomenkielisillä internet-sivuillaan. Esimerkiksi 70 prosentille selkäydinvauriopotilaista luvataan tilan kohentumista: "jollakulla alkaa sormi toimia, toisella jalka, kolmannella palautuvat lantion elimen toiminnot ja tuntoaisti normalisoituu, joku taas lähtee kävelemään", kirjoittaa klinikan johtaja, professori

Andrei S. Brukhovetsky

Epäeettinen vaikutelma

Outi Hovatan mielestä NeuroVitan-klinikan lupaukset ovat selvästi liioiteltuja, ja klinikan toiminta vaikuttaa eettisesti arveluttavalta. Samoilla linjoilla Hovatan kanssa on Terveydenhuollon eettisen neuvottelukunnan (ETENE) pääsihteeri

Ritva Halila

- Kuulostaa, että ollaan kaukana faktoista, Halila kommentoi venäläisväitteitä.

Halila yhtyy Hovatan näkemykseen siitä, että eettisesti klinikan toiminta on monin tavoin ongelmallista.

- Ihmisille annetaan turhaa toivoa ja se osoittautuu pettymykseksi. Tämä leimaa koko tutkimusalueen. Kaikki tämäntyyppiset pilvilinnat nakertavat vakavien tutkijoiden perustavaa laatua olevaa työtä, Halila sanoo.

Halila muistuttaa, että uhka kantasolututkimukselle ja -hoitojen maineelle on erityisen vakava.

- Kantasoluihin liittyy hyvin paljon odotuksia ja useimmat niistä tulevat kovin hitaasti täytäntöön. Jos venäläisten metodi olisi niin tehokas kuin he väittävät, se olisi hyvin nopeasti levinnyt maailmanlaajuiseksi. Tunnetut ja todetut menetelmät, joista on näyttöä, eivät jää yhteen maahan, Halila painottaa.

Turvallisuusriskit kysymysmerkki

Myöskään klinikan hoitojen turvallisuudesta ei ole tietoa. Ulkopuoliset tutkijat eivät ole saaneet selvää käsitystä klinikan antamien kantasoluhoitojen turvallisuudesta, esimerkiksi infektiotautien riskeistä.

EU-maissa voimassa oleva direktiivi säätää äärimmäisen tarkat laatuvaatimukset kudospankeille ja solusiirteille. NeuroVitan mukaan Venäjällä on viisi laboratoriota, joilla on lupa ja taito kasvattaa standardisoituja kantasoluja.

Outi Hovatta ei täsmällisen tiedon puuttumisen takia ota kantaa NeuroVitassa annettavien hoitojen turvallisuuteen.

- Suurin ja varmin haitta potilaille on se, että hoidot ovat tehottomia, hän arvioi.

Moskovalaisklinikka on tuttu myös Invalidiliiton Käpylän selkäydinvammaosaston ylilääkäri

Eija Ahoniemelle

Ahoniemi tietää kolmen Käpylässä hoitoa saaneen selkäydinvauriopotilaan hakeutuneen itänaapurin klinikalle. Hän on tavannut heistä kaksi.

- Subjektiiviset kokemukset potilailla olivat sellaisia, että hoito ei ollut tuottanut heille kovin suurta edistymistä. Myöskään mitään objektiivista kliinistä lihastoiminnan tai tunnon parantumista näillä kahdella potilaalla ei tapahtunut, Ahoniemi summaa.

Ahoniemikään ei tunne venäläisten mahdollisia tutkimustuloksia, vaikka hän vierailee vuosittain alan kansainvälisissä kongresseissa. Yhdessä kongressissa tosin viitattiin NeuroVitan väitettyihin tuloksiin ja toivottiin kunnon tutkimusraportteja mahdollisimman pian.

"Potilaat koekaniineja terveytensä uhalla"

Selkäydinvauriopotilaat ottavat herkästi yhteyttä Invalidiliittoon, kun uusia hoitomuotoja esitellään julkisuudessa. Eija Ahoniemi kertoo potilailleen faktat kantasolututkimuksen ja -hoitojen nykyvaiheesta.

- On paljon vilpittömiä tutkijoita, mutta valitettavasti joukkoon mahtuu myös rahastusta. Venäjälle hakeutuvat potilaat ovat "koekaniineja" oman terveytensä uhalla. Hoito on vielä kokeellisella tasolla, Ahoniemi korostaa.

Potilaat ottavat valtavan riskin myös mahdollisen potilasvahingon suhteen. Suomen valvontaviranomaisten valtuudet ja Suomen laki eivät Venäjällä päde, joten valtion kattamia vahingonkorvauksia ei Suomesta heru. Sama koskenee tavanomaisia vakuutuksia.

Kantasolututkimuksen ja -hoitojen etiikka on ajankohtainen aihe kansainvälisillä foorumeilla. Berliinissä huhtikuussa kokoontuva alan kansainvälinen workshop-kongressi pohtii kantasolututkimuksen etiikkaa. Outi Hovatan mukaan kongressi ottanee kantaa myös ennenaikaisesti ja epäeettisesti markkinoitaviin kantasoluhoitoihin.

Hintahaarukka kummastuttaa

NeuroVitan internet-sivuilla on useita ristiriitaisuuksia ja jopa mahdottomuuksia: osa niistä selittynee sillä, että klinikka on käyttänyt lääketiedettä huonosti tuntevia kääntäjiä.

Sivuja lähemmin tutkivan kuluttajan, mahdollisen potilaan, mieleen noussee kuitenkin useita hämmentyneitä kysymyksiä.

Suomenkielisillä sivuilla ilmoitetaan, että "kaikkialla maailmassa vastaavat operaatiot maksavat melko paljon, 200-250 000 usd. Meillä kustannus on 80-100 kertaa halvempi".

Klinikan englanninkieliset sivut kertovat samassa kysymys-vastaus-osion kohdassa kantasoluhoitojen hinnaksi ulkomailla niin ikään 200 000- 50 000 dollaria, mutta: "our technique ... is 4-5 times cheaper than abroad", 4-5 viisi kertaa halvempi.

Kumpi on siis oikea hinta ja verrattuna mihin maihin? Kantasoluhoitojahan ei useimmissa maissa anneta.

Lisäksi sivuilla kerrotaan, että venäläisten hoitometodi on heidän omansa, ainutlaatuinen. Jos näin on, mihin ulkomailla annettuun hoitoon venäläisten hoitoa on järkevä verrata?

Toimittaja Pirjo Kauppinen:

"Minulla ei ollut turhia kuvitelmia"

Toimittaja

Pirjo Kauppinen

Kauppisen mukaan kantasoluhoitojen jälkeen on ollut havaittavissa pieniä parannuksia.

- On tietenkin mahdotonta sanoa olivatko syvät selkä- ja kylkilihakseni vahvistuneet ja yleiskunto noussut pelkästään jokaviikkoisen fysioterapian avulla.

- Mitään mullistavia muutoksia en kuvitellutkaan tapahtuvan hetkessä. Tiedon jano ja pieni toivon ripaus ovat ajaneet minua eteenpäin kokeilemaan kaikenlaista: aina huuhaahömpötyksistä näihin lääketieteellisiin innovaatioihin, Kauppinen sanoo.

Ennen vierailuja Moskovaan hän ehti kokeilla muun muassa kaukoparannusta, väriterapiaa, akupunktiota ja vesihoitoa. Kauppinen kävi myös Viron Haapsalussa, jossa sijaitsee hänen mukaansa paikallinen versio Käpylän kuntoutuskeskuksesta.

Kauppinen ei koe tulleensa huiputetuksi Moskovassa, silti hän ei ole kritiikitön NeuroVitaa kohtaan. Hän uskoo venäläisten saaneen tuloksia, mutta ihmettelee lääkärikunnan tavoin miksi niitä ei julkaista.

- Miksi ihmeessä edistysaskeleista ei kerrota? Onhan venäläisillä kantasolututkimuksessa etumatkaa, koska heillä on joustavampi lainsäädäntö. Ainahan työ olisi varmemmalla pohjalla, jos koko globaali tiedeyhteisö jakaisi tiedon.

- Kauppinen arvioi, että julkaisemattomuuden syynä saattaa olla pelko tutkimustulosten valumisesta länteen ilman, että venäläiset saavat niistä mitään kunniaa.

Pirjo Kauppinen pitää venäläistutkijoita ensisijaisesti alansa pioneereina.

- On aina helppoa sanoa kaikelle ei ja olla epäluuloinen. Itänaapurissa ollaan rohkeita: on yritettävä, muuten kaikki jää jauhamaan paikalleen eikä mitään uutta synny.

- Kauppinen on ottanut hoitojaan varten yli 20 000 euron lainan. Näillä näkymin hän ei ole menossa enää Moskovaan hoitoja saamaan.

- Saatan lähteä, jos he pääsevät tutkimuksissaan ja etenkin käytännössä vielä eteenpäin. Janne Ora

Venäläisklinikan edustaja Raija Lehtinen:

"Miten voi kritisoida, kun ei ole tutustunut?"

- Miten suomalaiset lääkärit voivat kritisoida klinikkaa? Hehän eivät ole käyneet, eivätkä haluakaan käydä paikan päällä tutustumassa monista kutsuista huolimatta.

Näin kysyy eMed Nordic Oy:n toimitusjohtaja, yrittäjä

Raija Lehtinen

Lehtinen sanoo, että suomalaislääkäreiden kritiikkiä NeuroVita kohtaan selittää tietämättömyys ja haluttomuus ottaa selvää mistä on kyse.

- Klinikan johtaja, professori Andrei S. Brukhovetsky tietää, ettei häntä ja klinikan toimintaa arvosteta länsimaissa, koska heillä ei ole esittää kansainväliset kriteerit täyttäviä tutkimustuloksia. Toisaalta hän kutsui suomalaisia kirurgeja osallistumaan leikkauksiin, jossa potilaan omia kantasoluja viedään suoraan selkäytimeen. Kukaan ei ilmoittautunut.

Lehtisen mukaan professori Brukhovetsky on dokumentoimassa materiaalia, joka saattaa lähivuosina hämmästyttää kansainvälistä tiedeyhteisöä.

- Siellä on käännettävänä isoja materiaaleja ja artikkeleita. Ongelmana on ollut, että sikäläinen tutkimustieto pyörii venäjänkielentaitoisten keskuudessa.

NeuroVita pyrkii Lehtisen mukaan kehittämään kantasoluhoitonsa käyväksi hoidoksi Venäjälle.

- He ovat laatineet kymmenvuotisen ohjelman ja menneet eteenpäin tosi vauhdikkaasti. Brukhovetskyn mukaan noin kolmen vuoden päästä ensimmäisestä kantasolusiirrosta alkaa näkyä tuloksia. Hän kertoo yhden potilaista olleen täysin liikuntakyvytön, kun hän tuli klinikalle, mutta nyt tämä kävelee.

- Venäjällä on potilaspopulaatiota ja potentiaalia monin verroin enemmän kuin meillä, joten monia hoitoja annetaan ja kokeillaan paljon useammin mitä yksikään lääkäri Suomessa. Tietoa ja taitoa saattaa olla siellä paljon enemmän kuin Suomessa, professori Brukhovetsky sanoo.

NeuroVitasta on hakenut hoitoa viitisentoista suomalaista. Päivittäin joku hoidosta kiinnostunut potilas ottaa yhteyttä.

- Yksi kymmenestä kiinnostuneesta lähtee lopulta Moskovaan, Raija Lehtinen toteaa. Janne Ora

Potilasjärjestöt toivovat lääkärikunnalta kannanottoa

Potilasjärjestöissä NeuroVita tunnetaan ensisijaisesti kuulopuheiden perusteella.

- Venäjällä annettavista kantosoluhoidoista liikkuu jäsenistössämme huhupuheita. Ihmisillä on suuria toiveita ja odotuksia, jotka tuodaan esiin muun muassa sopeutumisvalmennuksessa, kuvaa Aivovammaliiton toiminnanjohtaja

Sirkku Lindstam

- Puheet ovat usein sillä tasolla, että "Venäjän hoidot ovat varma nakki",

Lindstamin mukaan potilasjärjestöt ovat hankalassa välikädessä: pitäisi tarjota oikeaa lääketieteellistä tietoa tyrmäämättä potilaiden toiveikkuutta.

Hän toivoo lääkäri- ja tutkijakunnalta kannanottoa, jossa asiallisesti selvitetään kantasoluhoitojen nykyinen kehitysvaihe sekä varoitetaan potilaita hakeutumasta huonosti dokumentoituihin hoitoihin.

- Kaipaan laajasti julkistettua ja asialliseen tietoon perustuvaa, selkeää kannanottoa. Potilaat ovat tuskissaan ja epätoivoisia: siinä tilanteessa turvaudutaan mitä mielikuvituksellisimpiin juttuihin. Lindstamin mukaan aivovammapotilaat kiinnittyvät muita potilasryhmiä helpommin tiettyyn ajatukseen.

- Syntyy helposti "lääkärit epäilivät, omaiset uskoivat" -tyyppistä vastakkainasettelua, kun potilaat lukevat sanomalehdistä ihmehoidoista.

Lindstamin toivetta lääkärikunnan julkilausumasta kannatetaan sekä Suomen Parkinson-liitossa että Aivohalvaus- ja dysfasialiitossa.

Neurologian erikoislääkäri

Kirsti Martikainen

- Kantasoluhoidot kiinnostavat jäseniämme paljon. Toiveikkuutta on paljon, mutta vielä täytyy toppuutella odottamaan. Monet ovat onneksi kohtuullisen maltillisia, Martikainen sanoo.

Liiton asiantuntijalääkäri, professori

Ariel Gordin