• Tuomas Keränen

Työterveyshuollon korvausjärjestelmä uudistuu

Työnantajan järjestämän työterveyshuollon painopiste siirtyy ennalta ehkäisevään suuntaan.

Työterveyshuollon korvausjärjestelmä uudistuu Kuva 1 / 1

Työnantajan järjestämälle työterveyshuollolle määrätään yksi yhteinen enimmäismäärä, jonka voi käyttää kokonaan ehkäisevän työterveyshuollon eli korvausluokka I:n mukaiseen toimintaan. Korvausprosentti yhdenmukaistetaan 60 prosenttiin. Erillisestä työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen mallin korvausprosentista luovutaan. Muutokset koskevat sekä työnantajan että yrittäjän ja muun omaa työtään tekevän järjestämää työterveyshuoltoa.

Sairaanhoidon eli korvausluokan II kustannuksista korvataan enintään 40 prosenttia yhteisestä enimmäismäärästä.

Työnantajat ja yrittäjät voivat saada Kelasta korvausta lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon ja vapaaehtoisen sairaanhoidon kustannuksista.

Muutoksilla halutaan tukea työikäisen väestön työkykyä koko työuran ajan, vähennetään työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrää ja turvata työssä jatkaminen vanhuuseläkeikään asti. Työterveyshuollon sairaanhoidon sisältöä ei rajata nykyisestä.

Muutos voimaan vuonna 2020

Enimmäismäärät jäädytetään ensi viikon maanantaista alkaen vuonna 2017 vahvistetulle tasolle. Työterveyshuollon korvausluokkia koskeva muutos tulee voimaan tammikuun 1. päivä vuonna 2020. Seuraavan kerran enimmäismäärät tarkistetaan vuonna 2021.

Aikaisemmin Kela on vahvistanut työterveyshuollon korvauksille vuosittain laskennalliset enimmäismäärät.

Tasavallan presidentti vahvisti sairausvakuutuslain työterveyshuollon korvauksia koskevan lain 5. joulukuuta.

Kuva: Panthermedia

Lisää aiheesta

Lääkäripalvelujen Kela-korvausten poistoa halutaan lykätä
Laadun seuranta tökkii työterveysyksiköissä
Työturvallisuus paranee oppimalla ja ennakoimalla

Kirjoittajat
Tuomas Keränen

Lisää aiheesta

Uusimmat

Luetuimmat

Uusimmat | potilaanlaakarilehti.fi

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Kommentti
Pitää huomata ja haluta

– Moni meistä voi vaikuttaa vanhuksen kohtaloon, kirjoittaa Heidi Wikström.

Työssä
Raudanpuute ilman anemiaa - Miten ferritiiniarvoa tulkitaan?

Plasman ferritiinipitoisuuden mittaus on elimistön rautapitoisuuden perusseulontakoe. Sen tulkinta ei ole kuitenkaan aina helppoa.

Ajassa
Kuntodoping jää helposti huomaamatta

Kuntodoping on tuttu ilmiö myös lapsettomuusongelmista kärsivien pariskuntien kanssa työskentelevälle naistentautien erikoislääkäri Varpu Rannalle.

Liitossa
Kenen kuuluu maksaa Kanta-palveluista?

Yksi Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteista on siirtää Kanta-palveluiden käyttö­kustannukset valtiolle.

Pääkirjoitus
Hoivakotiin kuuluu lääkäri

Pitääkö huonokuntoisen ja muistisairaan ikäihmisen lähteä hoivakodista terveysasemalle päästäkseen lääkäriin? kysyy Pekka Nykänen.

Liitossa
Vastaanotto kuuluu potilaalle

– Tilastointi on järkevää vain, jos dataa käytetään toiminnan kehittämiseen, kirjoittaa Katri Männikkö.

Tieteessä
Akuutin umpilisäketulehduksen hoidossa tarvitaan tarkempia diagnooseja

Varjoainetehosteisella tietokonetomografiatutkimuksella saavutettiin erinomainen diagnostinen tarkkuus riippumatta radiologin kokemuksesta.