Kommentti

Opioidikriisistä vaikuttavampaan kivunhoitoon

Usein suurista katastrofeista kehittyy jotain hyvääkin. Yhdysvalloissa panostetaan nyt vahvasti kivun ja kipulääkityksen koulutukseen ja tutkimukseen.

Eija Kalso
Kuvituskuva 2

Yhdysvalloissa on käyty parin vuosikymmenen aikana voimakasta kampanjaa sloganilla "kivuttomuus on ihmisoikeus". Tämä motto tulkittiin myös vapaalipuksi opioidien käyttöön.

Vuonna 2016 noin 4 % väestöstä Yhdysvalloissa väärinkäytti reseptillä kirjoitettuja opioideja ja prosentti oli niistä riippuvaisia. Opioidikuolemien määrät nousivat käsittämättömiin korkeuksiin.

Tässä tilanteessa viranomaiset pistivät jarrut pohjaan, rankaisivat opioidien valmistajia ja markkinoijia, panivat lääkärit koulutukseen ja alkoivat rajoittaa opioidien käyttöä. Kivun mittaaminen viidentenä elintärkeänä oireena julistettiin pannaan. Eräissä osavaltioissa syöpäpotilaiden omaiset joutuvat ajamaan satoja kilometrejä saadakseen vain muutamalle päivälle määrätyn opioidiannoksen uusittua. Historia on jälleen toistanut itseään.

Usein suurista katastrofeista kehittyy jotain hyvääkin. Yhdysvalloissa panostetaan nyt vahvasti kivun ja kipulääkityksen koulutukseen ja tutkimukseen. National Institute of Health (NIH) on avannut monta kipuun liittyvää tutkimusohjelmaa. Erityisesti halutaan ymmärtää, miksi akuutti kipu pitkittyy osalla potilaista ja johtaa huonoon toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Tutkimusohjelmissa etsitään biomarkkereita (biokemiallisia, geneettisiä, hermoverkkoja), jotka loisivat pohjaa uusille hoitomuodoille, mm. riippuvuutta aiheuttamattomille uudenlaisin mekanismein vaikuttaville lääkkeille. Kiinnostuksen kohteina ovat mm. neuroimmunologia ja mitokondriot.

NIH ei ole kiinnostunut pelkästään lääkkeellisistä hoitomuodoista. Kivun ja integratiivisen neurotieteen ohjelmassa tutkitaan mm. liikunnan, joogan, tunnekosketuksen, musiikin, vagushermon ärsytyksen ja transkraniaalisen magneettistimulaation vaikutusta kipuun.

Lue myös

Miten meillä Suomessa? Varsinaista opioidikriisiä ei koskaan kehittynyt, vaikka yksittäisiä ongelmia esiintyykin. Kipua arvioidaan edelleen ja syöpäpotilaan kipuja hoidetaan opioideilla kuten tähänkin asti. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä julkaisi jo toista vuotta sitten ehdotuksensa kivun hoidon järjestämiseksi. Se jalkauttamista odotellaan kuin sotea syntymään, vaikka sen saisi toteutettua ilman uusia organisaatioitakin.

Kansallisen virtuaalisairaalan Kivunhallintatalo kasvaa. Sen valmistumista tosin nopeuttaisi edes kohtuullinen resursointi.

Viime viikolla nuori lääkäri väitteli kroonisen kipupotilaan elämänlaadusta ja sen muuttumisesta monialaisen kipuklinikkatoiminnan avulla. Yliopistosairaalan kipupoliklinikalle pääsevien kroonisen kipupotilaiden elämänlaatu oli lähtötilanteessa hyvin heikko. Vuoden kuluttua hoitojakson alkamisesta elämänlaatu kohentui erittäin merkittävästi yli puolella potilaista. Osalla vaste kesti ainakin yli kolme vuotta.

Eija Kalso

LKT, professori Eija Kalso on HUS:n kipuklinikan ylilääkäri.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030