1. Lääkärilehti
  2. Ajassa
  3. Surkeakin lähete kannattaa joskus ottaa vastaan
Kommentti

Surkeakin lähete kannattaa joskus ottaa vastaan

Ymmärrän kyllä ällistyksesi, mutta trust me, I`m a doctor. Ota tämä lähete vastaan.

Surkeakin lähete kannattaa joskus ottaa vastaan Kuva 1 / 1

Lähete on kollegiaalisuuden koetinkivi.

Helpointa on, jos lähettäjän ajatus kulkee juuri niin kuin vastaanottajankin. Harmillisen usein lähete sen sijaan testaa vastaanottajan kykyä kuvitella mitä ihmettä toisen päässä oikein liikkuu.

Jotenkin pitäisi tavoittaa kollegan ajatus, joka on johdattanut turhan lähetteen laatimiseen.

Mahtaa erikoissairaanhoidossa turhauttaa, kun eteen tupsahtaa hyväksyntää kaipaava, mutta toivottoman suppea ja sutaistunoloinen lähete. Kahden rivin yliolkaisuus. Tai konsultaatio aiheesta, jonka olisi voinut jopa googlata. Entä mitä ajatella lavertelevasta, turhanaikaisia liitteitä pursuavasta copypaste-novellista? Kyllä siinä varmaan menee usko avopuolen kollegaan.

Vastaanottaja rakastanee selkeää, perusteltua ja napakkaa lähetettä, josta käy ilmi oleellinen ja vain ja ainoastaan oleellinen. Ja lähettäjä rakastanee vastaanottajaa, joka ymmärtää, ettei tämä vain kerta kaikkiaan aina ole mahdollista.

Aina ei tiedä mitä vastaanottava taho tarkalleen ottaen haluaisi tietää. Etenkään jos ei ole työskennellyt itse nimenomaisella erikoisalalla aikoihin tai koskaan. Vaikka kuinka selaa Käypä hoito -suosituksia, eivät lähetekriteerien kuvailut noin vaan muutu lihaksi. Onko tämä nyt "huomattava" haitta? Skaala syntyy vasta pitkästä kokemuksesta, eikä sitä ehdi hankkia joka erikoisalalta.

Pitkissä avohoitosuhteissakin tulee hankalia kohtia. Vaikka hoito olisi adekvaattia, saattaa potilaan usko alkaa horjua. Aina vaan niitä elämäntapoja ja samoja vanhoja lääkkeitä. Kerrankos siinä potilas tympääntyy ja alkaa vaatia uusia tutkimuksia erikoissairaanhoidossa. Bumerangina – sinänsä ihan oikein – palautuva lähete turhauttaa kaikkia kolmea osapuolta.

Joskus lähete on tehtävä, vaikka tietää etteivät kriteerit täyty. Esimerkiksi lapsen tuottamukselliseksi epäilty vamma voi olla pintapuolisesti katsottuna terveyskeskuksessa hoituva, mutta vaatia selvittelyn käynnistämiseksi "turhan" lähetteen sairaalaan. Kuinka välittää tieto kollegalle? Jos päivystyksen triage toimii liiankin tehokkaasti, lapsen hätä jatkuu.

Harvoin, mutta kuitenkin, joutuu tapailemaan lähetteitä, joissa ei sanallisesti pysty kuvaamaan mistä kaikesta oikeastaan kiikastaa. Ainakaan potilasta pahasti loukkaamatta, vaikka kehittyneitä kultaisia kiertoilmaisuja yrittäisikin käyttää.

Lue myös

Ja sitten on vielä kiire. Ei se saisi olla mikään selitys, mutta kun on. Kaikilla ei ole vakkarityöpistettä, jossa voisi täydentää lähetettä huomenna tai edes ensi viikolla. Lähete on tehtävä nyt, hajanaisia merkintöjä tietojärjestelmistä kaapien, toinen jalka jo junan oven välissä.

Ymmärrän kyllä, ettei heikon lähetteen vastaanottaminen ole etu erikoissairaanhoidollekaan. Oikeasti aiheettomat lähetteet tukkivat vastaanottoja ja niiden klikkailuun kuluu kalliita minuutteja. Huonolla lähetteellä ei voi suunnitella hyvää tutkimusta ja hoitoa. Mutta jotenkin pitäisi tavoittaa kollegan ajatus, joka on johdattanut turhan lähetteen laatimiseen.

Ehkä meidän pitäisi ottaa reippaammin käyttöön (Sic!). Miksi rajoittaa niin napakkaa ilmaisua vain resepteihin! Lähetteessä se voisi ilmaista suurin piirtein: Kyllä, juuri näin kirjoitin ja ymmärrän kyllä ällistyksesi, mutta trust me, I`m a doctor. Ota tämä lähete vastaan.

LL Janna Rantala on lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja tietokirjailija, joka myös kouluttaa lastenpsykiatriaan ja vanhemmuuteen liittyvistä aiheista.

Kirjoittajat
Janna Rantala

Etusivulla juuri nyt

Työssä
Kun aika on – näin lopetat vastaanoton

Lääkäri ei voi lopettaa vastaanottoaan noin vaan.

Tieteessä
Lääkkeiden riskinjakosopimuksille on selvä tarve

Sairaaloiden ja lääkeyritysten sopimukset ovat yleistyneet Suomessakin.

Ajassa
Mihin yleislääkäripäivystäjää tarvitaan yöllä?

Ei pidä lähteä lääkärin ammattiin, jos ajattelee, että tehdään virkamiestyötä virka-aikana päiväsaikaan, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen.

Liitossa
Laatupalkinnosta kilpailee kolme finalistia

Yksi finalisteista on Heinola, jossa on kehitetty vanhuspalveluiden lääkäritoimintaa – kuvassa ovat johtava ylilääkäri Kirsi Timonen sekä geriatrian erikoislääkärit Pirjo Peltomäki ja Markus Peltonen.

Tiedepääkirjoitus
Parkinsonin tauti – uraatistako apua?

Uraattitason nostaminen farmakologisesti voisi hidastaa sekä motoristen että kognitiivisten oireiden etenemistä, kirjoittaa Tua Annanmäki.

Ajassa
Mukana porukassa

– Johtoryhmässä on päässyt tutustumaan työyhteisöön laajemmin, kertoo erikoistuva lääkäri Joel Holmen.