Olaparibilla eturauhassyövän kohdennettuun hoitoon

Jopa joka viidennessä eturauhassyövässä on useimmiten BRCA2-geenin virheen aiheuttama homologisen rekombinaation häiriö DNA:n korjausmekanismissa. Näiden kasvainten on osoitettu olevan herkkiä poly-ADP-riboosipolymeraasientsyymin (PARP) estäjille: hoito johtaa mutatoituneiden solujen kuolemaan. PARP:n estäjä olaparibin on on todettu pidentävän tällaista geenivirhettä kantavien munasarja- ja rintasyöpäpotilaiden taudin etenemättömyysaikaa.

Ossi Lindell

Alipaineimusta on hyötyä verisuonikirurgiassa mutta ei laparotomiahaavan sulussa

Verisuonikirurgiassa nivushaava paranee huonosti, koska alueella on kehno verenkierto ja paljon imusuonia, ja infektioita ja fisteleitä esiintyykin 20–50 %:lla potilaista. Haavainfektioita on pyritty estämään antibioottiprofylaksilla ja käyttämällä antibakteerisia ommelaineita. Nyt on julkaistu laadukkaita tutkimuksia alipaineimun hyödyistä haavakomplikaatioiden ehkäisyssä sekä alaraajan verisuonikirurgiassa että laparotomiahaavojen sulussa.

Hannu Paajanen

Matala D-vitamiinitaso ei lisännyt polven nivelrikon riskiä

Sitä eivät lisänneet myöskään vähäinen magnesiumin saanti, elimistön matala-asteinen tulehdustila ja metabolinen oireyhtymä.

Ulla Toikkanen

PSA-seulonta amerikkalaisittain

Yhdysvalloissa eturauhassyöpäkuolleisuus on pienentynyt 50 vuodessa 37 % ja vasta etäpesäkevaiheessa diagnosoitujen tautien määrä 30 viime vuoden aikana 62 %. Muutokset ovat selvästi suurempia kuin eurooppalaisessa ERSPC-tutkimuksessa, joka tuloksiltaan oli seulonnan suhteen myönteisin kolmesta suuresta eturauhassyöpätutkimuksesta. Kahden tunnetun amerikkalaisen asiantuntijan katsaus käsittelee PSA-seulonnan osuutta eturauhassyöpäkuolleisuuden vähenemiseen.

Ossi Lindell

Pankreatiitissa paksusuolikin voi olla vaarassa

Komplisoitunut haimatulehdus on edelleen usein tehohoitoa vaativa tila, jossa kuolleisuus on 20–40 %. Vaikea pankreatiitti vaurioittaa useita elinjärjestelmiä, kuten keuhkoja, maksaa, munuaisia ja suolistoa. Poikittainen koolon sijaitsee aivan haiman vieressä, ja se voi mennä kuolioon haimatulehduksen edetessä, koska suoliliepeen verenkierto häiriytyy. Vaikka tilanne on tuttu tehohoidosta vastaaville kirurgeille, koolonnekroosin oikea-aikainen diagnosointi on edelleen vaikeaa. Hoitona on nopea laparotomia ja vaurioituneen suolen osan poisto.

Hannu Paajanen

Leikkaus vai seuranta pitkittyneessä iskiaksessa?

Lannerangan välilevytyrän kirurgian tehokkuudesta on tehty useita satunnaistettuja tutkimuksia ja useimmat osoittavat, että pitkäaikaisseurannassa potilaat pärjäävät hyvin ilman leikkaustakin. Pitkittyneessä iskiaksessa tilanne on satunnaistetun tutkimuksen mukaan toinen.

Hannu Paajanen

Traneksaamihappo on turvallinen ja tehokas akuutin vuodon hoidossa

Riippumatta siitä, kuinka suuressa hengenvaarassa potilas on, traneksaamihappo on turvallinen ja tehokas lääke annettuna kolmen tunnin kuluessa vammasta tai vuodon alkamisesta. Käytön aiheen tulisi olla ennemmin vuodon ehkäisy kuin vaikean koagulopatiasta johtuvan vuodon hoito.

Ritva Jokela

Poikkeusaika ei vähentänyt päivystysleikkauksia

Päivystyskirurgian saatavuus on turvattava myös poikkeusaikoina, osoittaa TAYS:n johtama tutkimus koronakeväältä.

Suvi Sariola

Miten suhtautua mikrohematuriaan?

Näkymättömän verivirtsaisuuden, mikrohematurian, toteaminen perustuu liuskatestihavaintoon tai virtsanäytteen sedimentin mikroskopointiin. Sen syyn selvittämisestä vallitsee suuri erimielisyys: kansainvälisten suositusten kirjo ulottuu kystoskopiasta ja TT-urografiasta ohjeeseen olla tutkimatta lainkaan.

Ossi Lindell

Ole tarkkana dementiapotilaan virtsavaivojen hoidossa

Dementia ja yliaktiivinen virtsarakko virtsankarkailutaipumuksineen kulkevat monesti käsi kädessä. Antimuskariinit ovat tehokkaita yliaktiivisen rakon kurissa pitämisessä, mutta turvallisuuden ja siedettävyyden suhteen niiden välillä on reseptoriselektiivisyydestä ja veri-aivoesteen läpäisykyvystä johtuvia eroja. Retrospektiivisen tutkimuksen perusteella yli 65-vuotiaiden dementiapotilaiden kuolleisuus oli puolen vuoden epäselektiivisen antimuskariinihoidon aikana 50 % suurempi kuin selektiivistä hoitoa saaneilla.

Ossi Lindell

Biopsioiden yhdistelmä parantaa eturauhassyövän diagnosointitarkkuutta

Kohdistamalla eturauhasnäytteen otto magneettikuvauslöydöksen ja reaaliaikaisen transrektaalisen kaikututkimuksen perusteella on todettu löytyvän enemmän korkean maligniteettiasteen syöpia kuin systemaattisilla biopsioilla. Yhdistämällä menetelmät pystytään merkittävästi tarkentamaan diagnoosia ja löytämään enemmän aktiivista hoitoa vaativia syöpiä kuin kummallakaan menetelmällä yksin.

Ossi Lindell

Nivustyräleikkaus robotilla – onko järkeä?

Nykyisin aikuisen nivustyrä korjataan laittamalla nivusalueelle synteettinen verkko joko avoleikkauksessa tai laparoskooppisesti. Yhdysvalloissa robottikirurgia on otettu estoitta käyttöön tyrienkin korjaamisessa, mutta satunnaistettu tutkimus aiheesta saatiin vasta nyt. Tuloksen toivoisi jarruttavan kalliin tekniikan käyttöä hyödyttömästi.

Hannu Paajanen

Refluksikirurgian uusintaleikkaukset

Närästysvaivasta kärsii länsimaissa jopa 20–30 % väestöstä, mutta onneksi protonipumpun estäjät (PPI-lääkkeet) ovat merkittävästi vähentäneet refluksikirurgian tarvetta. Suomen sairaaloissa tehtäneen vuodessa enää noin 10–20 leikkausta 100 000 asukasta kohti. Selviä leikkausaiheita ovat vaikea regurgitaatio, korkea refluksi (esim. hampaiden kiillevauriot) tai vaikeaoireinen Barrettin ruokatorvi. Englantilaiset kirurgit analysoivat rekisteritutkimuksessa vuosilta 2000–2014 refluksikirurgian tuloksia ja uusintaleikkauksien määrää.

Hannu Paajanen

Turpoava kaula tylpän vamman jälkeen

Tylpät kaulasuonivammat ovat harvinaisia, mutta todennäköisesti alidiagnosoituja. Ne ovat yleensä suuren vammaenergian aiheuttamia. Oireet johtuvat iskeemisistä aivotapahtumista ja voivat vakavuudeltaan vaihdella huomattavasti sekavuudesta halvausoireisiin. Kaulasuonivamma ja verenvuoto voivat myös aiheuttaa painetta ympäröiviin kudoksiin ja ahtauttaa hengitysteitä. Diagnoosi tehdään kaulavaltimoiden TT-angiografialla. Hoidossa pyritään ehkäisemään verisuonen hyytyminen umpeen ja embolioiden muodostuminen. Endovaskulaarisiin tai avotoimenpiteisiin päädytään hyvin harvoin.

Christa Laivuori, Henrik Sandelin, Kaisa Virtanen, Anna Ikonen, Tuomo Pyhältö

Uusi menetelmä eturauhassyövän levinneisyystutkimuksiin

Lancetissa julkaistun australialaisen monikeskustutkimuksen mukaan prostataspesifinen membraaniantigeeni positroniemissiotomografian ja tietokonetomografian avulla osoitettuna (PSMA-PET-TT) on merkittävä edistysaskel eturauhassyövän tähänastisten ensi vaiheen levinneisyystutkimusten, vatsan ja lantion alueen TT:n ja luustokartoituksen, tarkkuuteen nähden.

Ossi Lindell

Alipaineimu ei hyödytä ihon paranemisessa ainakaan alaraajan vaikeissa murtumissa

Erilaiset haavan paranemista edistävät alipainehoidot ovat tulleet ryminällä kirurgiaan. Niitä suositellaan mm. kroonisiin painehaavoihin, diabeetikoille, vatsanpeiteinfektioiden hoitoon ja jopa elektiiviseen kirurgiaan mm. lihavan potilaan haavansulkuun (esim. sektion jälkeen). Tuoreessa JAMAssa julkaistun tutkimuksen tehneet ortopedit eivät suositelleet alipaineimua jalan vaikean murtuman haavanhoitoon.

Hannu Paajanen

Suomalaistutkimus tuo uutta tietoa olkavarren murtumien hoitoon

Leikatut potilaat näyttävät toipuvan nopeammin ja varmemmin kuin ortoosilla hoidetut.

Minna Pihlava

Rahul Raj palkittiin aivovammapotilaan ennustetta laskevasta algoritmista

Tekoälyyn perustuvan algoritmin avulla on mahdollista seurata tajuttoman potilaan ennustetta teho-osastolla.

Hertta Vierula

Divertikuliittiin ei aina tarvita antibiootteja

Paksusuolen komplisoitumattoman divertikuliitin konservatiivisesta hoidosta on tehty kaksi laadukasta satunnaistettua tutkimusta (AVOD ja DIABOLO), joissa molemmissa raportoitiin pieni, ei merkitsevä, komplisoituneen divertikuliitin ja sigmaresektion riski, jos antibioottihoitoa ei käytetty. Tämän takia tutkijat päättivät yhdistää potilasaineistot ja laskea tulokset jälkikäteen uudelleen.

Hannu Paajanen

Hermovaurio leikkauksen yhteydessä voi syntyä muutenkin kuin kirurgin aiheuttamana

Professori Martti Vastamäki on kirjoittanut laajan katsauksen leikkauksiin liittyvistä hermovaurioista (SLL 13/2020 ) (1). Kirjoitus keskittyy yksinomaan toimenpiteen aiheuttamiin suoriin hermovaurioihin. Kaikki perioperatiiviset hermovauriot eivät kuitenkaan ole kirurgin suoraan aiheuttamia. Potilaan hoidon ja kirurgin oikeusturvan kannalta on tärkeä tunnistaa myös muut syyt.

Björn Falck