Turpoava kaula tylpän vamman jälkeen

Turpoava kaula tylpän vamman jälkeen

Tylpät kaulasuonivammat ovat harvinaisia, mutta todennäköisesti alidiagnosoituja. Ne ovat yleensä suuren vammaenergian aiheuttamia. Oireet johtuvat iskeemisistä aivotapahtumista ja voivat vakavuudeltaan vaihdella huomattavasti sekavuudesta halvausoireisiin. Kaulasuonivamma ja verenvuoto voivat myös aiheuttaa painetta ympäröiviin kudoksiin ja ahtauttaa hengitysteitä. Diagnoosi tehdään kaulavaltimoiden TT-angiografialla. Hoidossa pyritään ehkäisemään verisuonen hyytyminen umpeen ja embolioiden muodostuminen. Endovaskulaarisiin tai avotoimenpiteisiin päädytään hyvin harvoin.

Christa Laivuori, Henrik Sandelin, Kaisa Virtanen, Anna Ikonen, Tuomo Pyhältö

Alipaineimu ei hyödytä  ihon paranemisessa ainakaan alaraajan vaikeissa murtumissa

Alipaineimu ei hyödytä ihon paranemisessa ainakaan alaraajan vaikeissa murtumissa

Erilaiset haavan paranemista edistävät alipainehoidot ovat tulleet ryminällä kirurgiaan. Niitä suositellaan mm. kroonisiin painehaavoihin, diabeetikoille, vatsanpeiteinfektioiden hoitoon ja jopa elektiiviseen kirurgiaan mm. lihavan potilaan haavansulkuun (esim. sektion jälkeen). Tuoreessa JAMAssa julkaistun tutkimuksen tehneet ortopedit eivät suositelleet alipaineimua jalan vaikean murtuman haavanhoitoon.

Hannu Paajanen

Divertikuliittiin ei aina tarvita antibiootteja

Paksusuolen komplisoitumattoman divertikuliitin konservatiivisesta hoidosta on tehty kaksi laadukasta satunnaistettua tutkimusta (AVOD ja DIABOLO), joissa molemmissa raportoitiin pieni, ei merkitsevä, komplisoituneen divertikuliitin ja sigmaresektion riski, jos antibioottihoitoa ei käytetty. Tämän takia tutkijat päättivät yhdistää potilasaineistot ja laskea tulokset jälkikäteen uudelleen.

Hannu Paajanen

Hermovaurio leikkauksen yhteydessä voi syntyä muutenkin kuin kirurgin aiheuttamana

Professori Martti Vastamäki on kirjoittanut laajan katsauksen leikkauksiin liittyvistä hermovaurioista (SLL 13/2020 ) (1). Kirjoitus keskittyy yksinomaan toimenpiteen aiheuttamiin suoriin hermovaurioihin. Kaikki perioperatiiviset hermovauriot eivät kuitenkaan ole kirurgin suoraan aiheuttamia. Potilaan hoidon ja kirurgin oikeusturvan kannalta on tärkeä tunnistaa myös muut syyt.

Björn Falck

Lipidiprofiili avuksi erektiohäiriön syyn selvittelyssä

Hiljattain julkaistun kiinalaistutkimuksen perusteella nuorten, näennäisesti terveiden miesten erektiohäiriön valtimoperäisen syyn selvittäminen onnistuu plasman lipoproteiinipitoisuuksien määrityksellä. Peniksen paisuvaisvaltimot ovat pienikaliiperisia, ja siksi valtimosairauden oireet ilmaantuvat siellä ennen koronaarivaltimo- ja kaulavaltimoperäisiä oireita.

Ossi Lindell

Kipsi vai tukilasta akillesjänteen repeämän hoidossa?

Kipsi vai tukilasta akillesjänteen repeämän hoidossa?

Suomessakin on viime vuosina siirrytty akillesjänteen repeämän hoidossa kirurgiasta kipsi-immobilisaatioon. Syynä tähän ovat olleet pääasiassa vaikeat haavakomplikaatiot leikkauksen jälkeen. Useimmin konservatiivinen hoito toteutetaan 3 + 3 tai 4 + 4 viikon umpikipsillä (jäykkä ekvinusasento + nilkan suora kulma). Nyt on tästäkin "oikaistu" sallimalla nilkkanivelen pieni liike ja jalan varaus funktionaalisen lastahoidon aikana.

Hannu Paajanen

Nokturiapotilaiden ryhmittely helpottaa hoitopäätöstä

Nokturiapotilaiden ryhmittely helpottaa hoitopäätöstä

Nokturia eli yövirtsaisuus on yli 50-vuotiailla tavallisin katkonaisen unen syy. Siinä virtsaamisen tarve keskeyttää unen vähintään kahdesti yön aikana. Amerikkalaistutkimuksessa linkitettiin potilaiden virtsamäärä ja nukkumisaika, ja näin potilaat pystyttiin jakamaan varhaisiin ja myöhäisiin virtsaajiin sen mukaan, ajoittuiko virtsamäärän huippu aikaan ennen ensimmäistä heräämistä vai sen jälkeen. Tutkimus perustui yli 18-vuotiaiden veteraanimiesten virtsaamispäiväkirjojen analysointiin.

Ossi Lindell

Onko magneettikuvauksesta biopsioiden korvaajaksi eturauhassyövän aktiivisessa seurannassa?

Onko magneettikuvauksesta biopsioiden korvaajaksi eturauhassyövän aktiivisessa seurannassa?

Kun eturauhassyöpäpotilas valitaan aktiiviseen seurantaan, olennaista on, että taudin eteneminen havaitaan ajoissa. Seurantaprotokolla koostuu määrävälein tapahtuvasta eturauhasen tunnustelusta, PSA:n määrityksestä, kuvantamisesta ja koepalojen ottamisesta. Helpotusta toisi puolin ja toisin, jos biopsointiin tarvitsisi ryhtyä vasta, kun tuumoriluokituksessa epäillään nousua kliinisen tutkimuksen tai magneettikuvauksen perusteella.

Ossi Lindell

Seurannan tarpeen arviointiin vaikuttavat monet tekijät

Kiitämme ylilääkäri Urpo Kinnusta erinomaisesta kommentista, joka koskee endoskooppisen limakalvoresektion ja yleensä limakalvomuutosten epätäydellisen poiston jälkeistä seurantaa (1). Aihe on tärkeä, mutta limakalvomuutoksen poiston jälkeisen seurannan tarpeen arviointiin vaikuttavat niin monet tekijät, ettemme aiheen rajauksen vuoksi käsitelleet katsauksessamme menetelmiä ja suosituksia epätäydellisen poiston näkökulmasta.

Markus Mäkinen, Ritva Koskela

Seuranta paksusuolessa tehdyn endoskooppisen limakalvoresektion jälkeen

Kiitän professori Markus Mäkistä ja osastonylilääkäri Ritva Koskelaa ansiokkaasta päivityksestä, joka koskee paksusuolen esiastemuutosten kontrollitähystysten tarvetta (SLL 8/2020) (1). Kuten artikkelissa todetaan, kansainväliset suositukset polypektomian jälkeisestä ensimmäisestä seurantatähystyksestä perustuvat siihen, että muutokset on poistettu kokonaan joko leikkauksella tai endoskooppisilla menetelmillä, kuten polypektomialla, limakavoresektiolla (EMR) tai submukoosan dissektiolla (ESD).

Urpo Kinnunen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat