Urologi Pekka Salminen: Keskussairaalassa voi tehdä hienon uran

Koko uransa keskussairaaloissa työskennellyt urologi Pekka Salminen kertoo Lääkärilehden podcastissa, miten hän uudisti jonoista kärsineen poliklinikan toiminnan Kanta-Hämeessä.

Minna Pihlava

Lonkka- ja selkäsairauksilla on tiedettyä suurempi yhteys

Selkä–lantiolinjauksen mittaaminen on luotettavaa myös potilailla, joilla oman lonkkanivelen tilalla on tekonivel.

Ulla Toikkanen

Leikkaustoiminnan säädösmuutos helpottaa ostopalveluja

Tulevaisuudessa ympärivuorokautinen yhteispäivystys ei ole ehdoton edellytys leikkaavalle sairaalalle.

Minna Pihlava

Mikä lääke yliaktiivisen rakon hoitoon?

Yliaktiivisesta rakosta kärsivistä valtaosa hoidetaan edelleen suun kautta otettavin lääkkein, huolimatta viime vuosikymmenien edistysaskeleista. Käytössä olevat antikolinergiset lääkkeet eli antimuskariinit ja beeta-3-adrenergisen reseptorin agonisti mirabegroni ovat osoittautuneet suunnilleen yhtä tehokkaiksi, joten hoidon voisi aloittaa kummalla tahansa. Lääkevalinnassa on kuitenkin otettava huomioon monia asioita, kuten potilaan ikä, muut sairaudet, polyfarmasia, lääkkeen hinta ja henkilökohtaiset mieltymykset.

Ossi Lindell

Umpilisäkkeen tulehdukseen on sukurasite

Ensimmäisen asteen sukulaisen sairastama umpilisäketulehdus lisää yksilön suhteellista riskiä saada sama tauti. Riskisuhde oli 1,67 (1,64–1,71) väestötasoon verrattaessa. Sukulaisuussuhteen geneettinen etäisyys vaikutti riskin suuruuteen: kaksosella riskisuhde oli 3,40 (2,66–4,35) ja sisaruksella 1,98 (1,92–2,04), mutta kun taudin oli sairastanut lapsi tai vanhempi, riskisuhde oli 1,55 (1,51–1,59) ja 1,54 (1,50–1,58). Toisen asteen sukulaisen sairastama umpilisäketulehdus oli yhteydessä maltillisempaan riskisuhteen nousuun (1,11).

Nina Kaseva

Yhtenäinen nimikkeistö lannerangan välilevyrappeumamuutoksille

On tärkeää, että muutosten luonne selviää toiselle lääkärille.

Marianne Jansson

Rintaimplantteihin voi liittyä lymfoomariski

Valviran mukaan lääkäreiden pitäisi ottaa riski puheeksi sekä rintaimplantteja harkitsevien uusien että tarkastukseen tulevien implantin aiemmin saaneiden potilaiden kanssa.

Hertta Vierula

Kajoavan hoidon mahdollisuudet edenneessä Parkinsonin taudissa

Parkinsonin taudin edenneessä vaiheessa optimaalinenkaan lääkehoito ei kontrolloi riittävästi motorisia tilanvaihteluja.

Eero Pekkonen, Johanna Eerola-Rautio, Riku Kivisaari

Mikä hoitolinjaksi, kun divertikuliittipotilaalla on kaasua suolen ulkopuolella?

Kirurgian päivystyksessä koolonin divertikuliitti alkaa olla yleisempi akuutin vatsan syy kuin appendisiitti. Noin 90 % divertikuliiteista on lieviä ja komplisoitumattomia, ja silloin hoitona on riittävä kipulääkitys ja tarvittaessa lyhyt antibioottihoito. Noin 15 %:lla potilaista on kuitenkin tietokonetomografiassa kaasua tulehtuneen suolenseinämän ulkopuolella.

Hannu Paajanen

Kajoavat hoidot voivat tasoittaa Parkinson-potilaan tilanvaihteluja

Kajoavilla hoidoilla tavoitellaan parempaa elämänlaatua.

Marianne Jansson

Paksusuolisyövän seulonta näyttää auttavan miehiä

Paksusuolisyövän suurtutkimuksessa oli mukana yli 300 000 suomalaista.

Minna Pihlava

Virtsan irtosolututkimuksen merkitys hematurian tutkimuksena vähäinen

Tavanomaiset verivirtsaisuuden tutkimusmenetelmät virtsarakon tai ylävirtsateiden karsinooman toteamiseksi ovat kystoskopia, ylävirtsateiden kuvantamistutkimus – tehokkaimmillaan TT-urografia – sekä virtsan irtosolututkimus. Irtosolututkimus yksin on tunnetusti kohtalaisen tarkka, mutta tuoreen englantilaisen monikeskustutkimuksen perusteella siinä jää toteamatta merkittävä määrä lihakseen infiltroivia ja pinnallisia suuren maligniteettiasteen tuumoreita.

Ossi Lindell

Vatsaleikkauspotilaan riittävä nesteytys

Lisääntynyt kudosperfuusio parantaa yleensä toipumista vaikeissa traumoissa, sepsiksessä ja myös isojen leikkauksien jälkeen. Kudosperfuusiota ja happeutumista voidaan lisätä monin anestesiologisin keinoin, mm. pitämällä potilas lämpimänä leikkauksen aikana, huolehtimalla optimaalisesta hapensaannista ja riittävästä verenkierrosta.

Hannu Paajanen

Leikkauksella parhaat pitkäaikaistulokset jalan suonikohjujen hoidossa

Suomalaiset verisuonikirurgit ovat kunnostautuneet alaraajojen suonikohjujen hoidon kehittämisessä ja tutkimisessa. Vähäaho ym. vertasivat satunnaistetussa tutkimuksessa perinteisen avoleikkauksen, vaahtokovetushoidon eli skleroterapian ja suonensisäisen laserhoidon viisivuotistuloksia jalkavarren ison iholaskimon eli isosafeenan (vena saphena magna) kohjuissa.

Hannu Paajanen

Viiden vuoden seuranta vahvistaa antibiootin tehon umpilisäketulehdukseen

Akuutti umpilisäketulehdus on edelleen yksi yleisimmistä päivystysleikkauksen syistä. Suomessa poistetaan vuosittain noin 6 000 umpilisäkettä, usein päivystysaikaan. Umpilisäketulehduksista 10–20 % on vakavia (perforaatio, peritoniitti) ja potilas pitääkin leikata ripeästi. Mutta miten lievemmät tulehdukset kannattaa hoitaa?

Hannu Paajanen

Tieto leikkauspotilaan tupakoinnista on tärkeää kirjata systemaattisesti

Tupakoimatta leikkaukseen -toimintamalli otettiin käyttöön Porvoon sairaanhoitoalueella kesällä 2016.Toimintamallin alkuvaiheessa vain kolmasosalle tupakoitsijoista kirjattiin leikkauslähetteeseen tieto tupakoinnista. Erikoissairaanhoidossakaan tietoa ei yleensä kirjattu ennen kuin esitietolomakkeeseen.

Hanna Ventola, Anna Grönholm, Jari Jokelainen, Tero Ylisaukko-Oja, Sinikka Bots, Kimmo Halonen

HUS poisti vaikeita aivokasvaimia uudella tekniikalla

Robotisoidut eksoskoopit ovat juuri tulleet Euroopan markkinoille.

Minna Pihlava

Haiman kaikuendoskopiat yleistyvät

Endoskopian etuna on mahdollisuus näytteenottoon haiman kasvaimesta.

Marianne Jansson

Akuutin haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito

Akuutin haimatulehduksen yleisin aiheuttaja Suomessa liiallinen alkoholin käyttö.

Johanna Laukkarinen, Heikki Karjula, Pauli Puolakkainen

Kroonisen haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito

Krooninen haimatulehdus on harvinainen, mutta todennäköisesti alidiagnosoitu sairaus. Sen yleisin syy on alkoholin liiallinen käyttö.

Leena Kylänpää, Juha Grönroos, Perttu Arkkila