Voiko eturauhasen magneettikuvauksen negatiiviseen tulokseen luottaa?

Voiko eturauhasen magneettikuvauksen negatiiviseen tulokseen luottaa?

Systemaattinen 12 koepalan otto kaikuohjauksessa on edelleen yleisesti käytössä eturauhassyöpää epäiltäessä. Sen suurin ongelma on aktiivista hoitoa vaativien ja hyväennusteisten syöpien erottaminen toisistaan. Monimuuttujainen magneettikuvaus ja kohdennettu koepalojen otto ovat parantaneet merkittävästi eturauhassyövän paikallistamista ja sen vaikeusasteen arviointia. Hollantilaisen Nijmegenin radiologian osaamiskeskuksen tutkijaryhmä selvitti, kuinka monelle magneettikuvauksessa negatiiviseksi todetulle ja biopsoimatta jätetylle potilaalle kehittyi seurannan aikana kliinisesti merkittävä eturauhassyöpä (Gleason ≥ 3+4).

Ossi Lindell

Endovaskulaarinen hoito on leikkausta parempi suoli-iskemiassa

Mesenteriaali-iskemia on päivystäville kirurgeille tuttu. Potilaan vatsa on suhteessa kliinisiin löydöksiin poikkeuksellisen kipeä, mutta aluksi ei peritonistinen. Mesenteriaalisuonen tukkii usein sydämestä lähtenyt embolia tai trombi, ja syynä on usein eteisvärinä. Nopea TT paljastaa suoli-iskemian. Tilaa voidaan nykyisin hoitaa endovaskulaarisesti liuottamalla tukos tai radiologin tekemällä tukossuonen avauksella. Dublinin ja Maastrichtin kirurgit tutkivat tuloksia.

Hannu Paajanen

Sapenjohdinvaurion pitkäaikaistulokset

Sapenjohdinvaurio on yksi sappirakon poiston vakavimmista komplikaatioista. Laparoskooppinen sappirakon poisto lisäsi alkuvaiheessa näitä vaurioita merkittävästi, mutta nykyisin esiintyvyys lienee alle 1–2 %. Vaikka tila korjataan heti yleensä hepatikojejunostomialla, potilaalle voi myöhemmin kehittyä kaventuma katkenneen sapenjohtimen ja suolen väliseen liitokseen, toistuvia kolangiitteja ja jopa biliaarinen kirroosi. Suomessakin on tehty maksansiirtoja näille potilaille. Amsterdamilaiset kirurgit tekivät laajan kirjallisuuskatsauksen sapenjohdinvaurioiden myöhäistuloksista (35 julkaisua) ja itse hoitamistaan 281 potilaasta.

Hannu Paajanen

Profylaktinen verkko ei estä avannetyrää

Parastomaalinen hernia eli avannetyrä on varsin tavallinen suoliavanteisiin liittyvä komplikaatio (jopa 30–50 %:lla potilaista). Tyrän muodostumiseen liittyvät potilaasta johtuvat syyt (esim. ylipaino, tupakointi, aliravitsemus, sädehoito) ja joskus myös puutteellinen kirurginen tekniikka. Polypropyleeniverkot ovat auttaneet kirurgia korjaamaan nivus- ja vatsanpeitetyrät. Nyt ruotsalaiskollegat totesivat laajassa monikeskustutkimuksessa, että parastomaaliherniaa avanteen ympärille asetettu profylaktinen tukiverkko ei estä.

Hannu Paajanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030