Bentsodiatsepiinikielteisyydelle ei ole perusteita

Lääkäreiden keskuuteen on levinnyt kieltolakia muistuttava asenne bentsodiatsepiinien käyttöä kohtaan. Jotkut pitävät bentsodiatsepiineja käyttäviä potilaita jopa narkomaaneina ja niitä kirjoittavia lääkäreitä selkärangattomina. Näyttöön perustuvan lääketieteen aikoina on hämmentävää, että tämä noitavaino on levinnyt ilman tutkimusnäyttöä (1,2).

Matti O. Huttunen

Lähestymistapa sukupuoleen on muuttumassa

Tieteellisessä kirjallisuudessa puhutaan nykyään sukupuoli-identiteetin variaatioista eikä häiriöistä.

Marianne Jansson

Pikkulapsen syömisongelmaan on syytä puuttua varhain

Hoidossa tarvitaan sekä konkreettista että emotionaalista tukea.

Marianne Jansson

Mielenterveys tulevaisuuden työelämässä

Mielenterveysongelmien paino työelämässä on kasvanut 1980-luvulta alkaen.

Pekka Varje, Ari Väänänen

Metyylifinidaatti on edelleen suositelluin lasten ensilinjan ADHD-lääke

Metyylifenidaattia suositellaan edelleen ensilinjan lääkkeeksi lasten ja nuorten ADHD:n hoidossa laajassa verkostometa-analyysissä. Modafiniilia lukuun ottamatta kaikki lääkkeet osoittautuivat lyhytkestoisessa hoidossa tehokkaammiksi kuin lume, ja kaikki olivat aikuisilla vähemmän tehokkaita ja huonommin siedettyjä kuin lapsilla tai nuorilla. Aikuisten hoidossa amfetamiinit osoittautuivat suositelluimmiksi ensilinjan lääkkeiksi. Tulos on muuten linjassa suomalaisten suositusten kanssa, mutta meillä metyylifenidaattia suositellaan ensilinjan lääkkeeksi kaikenikäisille.

Hanna Raaska

Mitä kerron potilaalleni AA:sta?

AA tarjoaa vertaistukea, mutta toipumisohjelman ydin on 12 askelta.

Mauri Aalto

Tehoaako ketamiini masennukseen, koska se on opioidi?

Masennus on Suomessa eniten työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus ja yli 80 % itsemurhan tehneistä on ollut masentuneita. Koska tavanomaisten hoitokeinojen teho on usein riittämätön, masennuksen hoidossa on nopeasti lisääntynyt laskimoon annettavien ketamiini-infuusioiden käyttö. Noin puolet hoitoresistenteistä masennuspotilaista saa vasteen tähän hoitoon.

Tero Taiminen

Aivovamma lisää itsemurhavaaraa

Tanskan koko väestön kattavassa rekisteritutkimuksessa itsemurhan vaara oli aivovamman kokeneilla noin kaksinkertainen verrattuna väestön keskimääräiseen (41 vs. 21 itsemurhakuolemaa / 100 000 henkilövuotta). Vaara oli suurempi, jos aivovamma oli vakava (51/100 000 henkilövuotta). Mitä enemmän käyntejä terveydenhuollossa aivovamma aiheutti, sitä suurempi oli itsemurhavaara.

Helena Liira

Työmalleja toipumisorientaation pohjalta

Näyttöön perustuva lääketiede ja toipumisorientaatio ovat yhdistettävissä mielenterveyspalveluissa toimiviksi työmalleiksi. Kokemusasiantuntijoista ja mielenterveyskuntoutujien kursseista on saatu Etelä-Pohjanmaalla hyviä kokemuksia.

Antero Lassila, Olli Kampman

Immuunijärjestelmällä on osansa pakko-oireisessa häiriössä

Pakko-oireisessa häiriössä esiintyy monenlaisia poikkeavuuksia tulehdusreaktioissa ilmenevissä sytokiinitasoissa. Häiriön ja immuunijärjestelmän yhteyttä arvioitiin 205 julkaisua käsittävässä kirjallisuuskatsauksessa.

Nina Kaseva

Jaana Suvisaari sai Kalle Achté -palkinnon

Suvisaari on ensimmäinen palkinnon saanut nainen.

Minna Pihlava

Verkkokurssi opastaa tupakkavieroitusta ammattilaisille

Ammattilaisille on avattu mielenterveys- ja päihdepotilaiden tupakkavieroituksen tietopaketti verkossa.

Minna Pihlava

Pikakysely kertoo koululaisen syömishäiriöstä

Valtaosa syömishäiriöistä jää terveydenhuollossa havaitsematta.

Minna Pihlava

Viiltely on yleistä, käsittämätöntä, turhauttavaa – ja joskus ainoa keino pysyä elossa

– Vaikka vaurio on viiltelyssä itse aiheutettu, siihen johtanut trauma ei ole, kirjoittaa Janna Rantala.

Janna Rantala

Verkkokurssi opastaa tupakkavieroitusta ammattilaisille

Kurssi on Mielenterveystalo.fi-palvelun ammattilaisosiossa.

Minna Pihlava

in memoriam: Pekka Tienari 27.5.1931–24.7.2018

Psykiatrian professori Pekka Tienari syntyi Perniössä 27.5.1931 ja kuoli 24.7.2018 Oulussa. Hän oli käynnistämässä Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan toimintaa ja toi modernin psykiatrian Ouluun. Klinikassa panostettiin niin yksilö-, ryhmä- kuin perhepsykoterapeuttiseen hoitoon, useiden psykoterapiasuuntausten koulutukseen sekä moniammatilliseen yhteistyöhön.

Matti Isohanni, Kristian Läksy, Mikko Naarala, Karl-Erik Wahlberg

Yhdessä ja tasavertaisesti pastaa, pitsaa ja taidetta

Skitsofrenian ­uusiutumisjaksot ­vähenivät Vantaan Peijaksessa niin paljon, että WHO ­kiinnostui asiasta.

Anne Seppänen

Peruuttamattomien ratkaisujen äärellä

– Sukupuolidysforiaan liittyvien interventioiden ongelmista ei julkisesti juuri keskustella, kirjoittaa Heidi Wikström.

Heidi Wikström

Psykoosilääkkeiden käyttö iäkkäillä: järjestelmällinen katsaus

LÄHTÖKOHDAT Psykoosilääkkeitä määrätään psykoosien lisäksi muistisairaiden käytöshäiriöihin. Tarkastelemme tässä järjestelmällisessä katsauksessa, mitä suomalaisten ikäihmisten psykoosilääkkeiden käytöstä tiedetään.

Sanni E. Jalava, Marika Pohjanoksa-Mäntylä, Juha Puustinen, Marja Airaksinen, Maarit S. Dimitrow

Psyykkinen kuormitus vaivaa työelämän ulkopuolella olevia

Yli kolmasosa työelämän ulkopuolella olevista työikäisistä kokee vakavaa psyykkistä kuormittuneisuutta.

Hertta Vierula