Apulaisoikeuskansleri: Lastenpsykiatrian osastohoito tulee järjestää viipymättä

Lastensuojelun asiakkaana oleville lapsille, joilla on mielenterveysongelmia, ei ole saatavissa riittävästi psykiatrista hoitoa.

Hertta Vierula

Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosi verinäytteestä?

Tutkijat mittasivat solujen sähköisten ominaisuuksien muutoksia ja havaitsivat selvän eron kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien ja terveiden verrokkien välillä.

Pertti Saloheimo

Aggressiivisuuskohtausten ratkaisukeskeinen hoito:kuinka lapsi saadaan auttamaan itseään?

Aggressiivisuuskohtaukset ovat tavallisia mm. tarkkaavaisuus-, uhmakkuus- ja käytöshäiriöistä kärsivillä lapsilla sekä nuorilla. Tämä kirjoitus kuvaa kahdella tapausesimerkillä psykososiaalisen intervention, joka on auttanut lapsia eroon kohtauksista. Menetelmä korostaa lapsen omaa toimijuutta.

Ben Furman, Tapani Ahola

Lapsi haluaa eroon aggressiivisuuskohtauksista

Muksuopin avulla lapsi saadaan auttamaan itseään.

Tiina Huttu

Lasten ja nuorten krooninen väsymysoireyhtymä

Kroonista väsymysoireyhtymää pidetään toiminnallisena häiriönä. Etiologia on todennäköisesti monitekijäinen.

Heli Helander, Marita Hovi, Tuuli Immonen, Tuire Lähdesmäki, Ismo Makkonen, Outi Saarenpää-Heikkilä

Lapsen uupumusta ei saa ohittaa

Kroonisen väsymysoireyhtymän diagnoosi viivästyy usein.

Tiina Huttu

Psykoosin ennusmerkit voivat olla erilaisia nuorilla ja keski-ikäisillä

Keski-ikäisten psykoottisenkaltaiset oireet voivat olla sairastumisriskin osalta hyvälaatuisempia kuin nuoremmissa ikäryhmissä, selviää väitöstutkimuksesta.

Tuomas Keränen

Neljä kriteeriä

Tartu näihin hälytysmerkkeihin nuorten kohdalla, kirjoittaa Jari Turunen.

Jari Turunen

Psykoosi pääsi laaturekisterihankkeen pilotiksi

THL:n kansallisen laaturekisterihankkeen pilottia koordinoi psykiatri Jukka Kärkkäinen.

Minna Pihlava

Psykososiaalisia selitysmalleja psykoosi-ilmiön ymmärtämisen ja integratiivisen hoidon tueksi

Psykoosi-ilmiön epäyhtenäisyys on vaikeuttanut tarkoin määriteltyjen hoitomenetelmien kehitystä.

Tomi Bergström

Syövän sairastaneiden itsemurhariski suurentunut

Syöpää sairastavilla on ahdistusta ja masennusoireita enemmän kuin vertailuväestöllä. Joissakin tutkimuksissa jopa puolet potilaista on oireillut. Stressi ja masennus altistavat itsemurha-ajatuksille. Yhdysvalloissa syövän sairastaneiden itsemurhariski on nelinkertainen vertailuväestön riskiin nähden. Se on tuplaantunut noin kymmenessä vuodessa.

Sirkku Jyrkkiö

Näkökulman laajentaminen auttaa psykoosi-ilmiön ymmärtämistä

Psykososiaalinen lähestymistapa korostaa psykoosien suhteellista luonnetta.

Tiina Lautala

Psykodynaamisen psykoterapian vaikuttavuus

Vaikuttavuudesta on kohtalaisesti näyttöä masennus-, ahdistuneisuus-, syömis-, somatisaatio- ja persoonallisuushäiriöiden hoidossa.

Olavi Lindfors, Erkki Heinonen

Olantsapiinista on vain niukasti hyötyä laihuushäiriössä

Häiriöön liittyvien psykiatristen oireiden käypä hoitomuoto on kognitiivinen psykoterapia.

Tero Taiminen

Ahmintahäiriö näkyy aivokemiassa, peliriippuvuus ei

Kaikki toiminnalliset riippuvuudet eivät ole aivokemialtaan samanlaisia, havaitsi neurologiaan erikoistuva lääkäri Joonas Majuri väitöstutkimuksessaan.

Anne Seppänen

Ovatko lääkärin tunteet tabu?

Lääkärin rooli vaatii tunteiden säätelyä ja asiallisuutta raskaissakin tilanteissa, mutta tunteiden kontrolloinnissa on vaarana, että se "jää päälle", sanoo psykiatri Erika Jääskeläinen Lääkärilehden podcastissa.

Tiiamari Pennanen

Tamperelaisten nuorten käytöshäiriöt vähenivät, mutta masennus lisääntyi

Myös jännittyneisyys ja väsymysoireet, ahdistuneisuus sekä sairauspoissaolot koulusta olivat kasvaneet, kertoo terveyskysely.

Ulla Toikkanen

Suolen bakteerien yhteydestä ­ mielen­terveyteen uutta näyttöä

Suolen mikrobiston yhteys aivojen toimintaan on muuttunut viime vuosina huuhaasta varteenotettavaksi tutkimusalaksi. Joillakin suoliston bakteereilla on todettu kytköksiä erilaisiin neurologisiin tiloihin. Ne myös valmistavat neuroaktiivisia yhdisteitä. Juuri ilmestynyt tutkimus nimeää bakteereita, jotka näyttävät liittyvän ihmisen henkiseen hyvinvointiin tai masennukseen. Merkittävää on, että se tarjoaa myös mahdollisen selityksen biokemiallisesta mekanismista.

Heikki Arvilommi

Alzheimer-potilaat ja psyykenlääkkeiden käyttö 2005–2011

Lähtökohdat Tutkimme Alzheimerin taudin diagnoosin eri vuosina saaneiden henkilöiden psyykenlääkkeiden käyttöä sekä heidän osuuttaan 65 vuotta täyttäneestä väestöstä erityisvastuualueittain.

Laura Juhola, Heidi Taipale, Marjaana Koponen, Antti Tanskanen, Jari Tiihonen, Sirpa Hartikainen, Anna-Maija Tolppanen

Nuorten psyykkiset ongelmat ja psykososiaaliset hoitomenetelmät sijaishuollossa Järjestelmällinen katsaus

• Sijaishuollon nuorilla esiintyy enemmän mielenterveys- ja päihdeongelmia kuin muilla saman ikäisillä.

Virve Kekkonen, Tommi Tolmunen, Mari Markkanen, Tarja Koskinen, Eila Laukkanen