Nuorten rikoksentekijöiden mielenterveys ja psykiatrisen hoidon tarve

Rikoskäyttäytymiseen liittyy nuorilla runsaasti psykiatrisia oireita, usein kognitiivisten kykyjen heikkoutta ja eräitä spesifisiä häiriöitä, kuten käytöshäiriö, ADHD, masennus, traumaperäinen stressihäiriö ja päihdehäiriöt.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Matti Kaivosoja, Minna Ritakallio

Maksakasvain, joka parani kortikosteroidilla

Veren eosinofiliaa voi esiintyä reaktiivisena allergisissa sairauksissa, parasiittitaudeissa, erilaisissa ihosairauksissa, suolistosairauksissa, sidekudossairauksissa, vaskuliiteissa ja lääkeainereaktioissa, mutta myös syöpäsairauksissa kuten pahanlaatuisissa veritaudeissa.

Sakari Kakko, Timo Siitonen, Ulla Piippo, Ylermi Soini, Eeva-Riitta Savolainen, Pirjo Koistinen

Lääkärien terapeuttiset asenteet sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöiden, erityisesti ylipainon ja tupakoinnin, hoitoon

Aikaisempi suotuisa kehitys sydän- ja verisuonitautien keskeisissä vaaratekijöissä, tupakoinnissa ja seerumin kolesterolitasossa, on pysähtynyt väestötasolla uuden FINRISKI-tutkimuksen mukaan. Tämän avoterveydenhuollossa toimiville lääkäreille suunnatun kyselyn tarkoituksena oli selvittää suhtautumista sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, erityisesti ylipainoon ja tupakointiin.

Juha Hartikainen, Leo Niskanen, Pekka Saloranta, Juhani Rämö, Outi Virtanen

Ylilääkärit toivovat esimiehiltään parempaa johtamista

Kansallisessa terveydenhuoltoprojektissa tuloksellisen, tehokkaan ja vaikuttavan sekä toimintakykyisen palvelujärjestelmän edellytyksenä pidetään, että toiminta ja sen johtaminen uudistuvat. Johtamisessa korostuvat järjestelmien ja organisaatioiden ohella moniammatillisen asiantuntijatyön ja osaamisen johtaminen jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä.

Elina Viitanen, Tiina Tampsi-Jarvala, Juhani Lehto

Ikääntyvien influenssarokotuskattavuus Euroopassa

Influenssarokotuksia suositellaan lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville ja ikääntyville henkilöille kaikissa Euroopan maissa.

Satu Rapola

Onko C- ja E-vitamiineilla vaikutusta hengitystietulehduksiin?

Väitöskirjan ensimmäisessä osuudessa tarkastellaan alkuperäistutkimuksia, joissa oli selvitetty C-vitamiinin vaikutusta flunssan esiintymiseen ja kestoon. Päätelmänä on, että C-vitamiinin lisäannosten säännöllinen käyttö ei ehkäise flunssaa länsimaisessa väestössä. C-vitamiinin lisäannokset saattavat kuitenkin vähentää flunssan esiintymistä sellaisilla henkilöillä, jotka ovat fyysisesti erityisen rasitettuja, ja sellaisilla, jotka saavat ravinnostaan poikkeuksellisen vähän C-vitamiinia. Suurina annoksina C-vitamiini on johdonmukaisesti lyhentänyt flunssan kestoa ja oireiden voimakkuutta. Tämä osoittaa, että C-vitamiinilla on biologista vaikutusta flunssaan. Teho on kuitenkin ollut varsin pieni ja sen merkityksen arviointi edellyttää lisätutkimuksia.

Harri Hemilä

Lisähappi ei vähennä leikkauksen jälkeistä pahoinvointia

Leikkauksen jälkeinen pahoinvointi on ongelma monelle potilaalle, vaikka sen ehkäisyyn on kehitetty uusia lääkkeitä. Sen lisäksi että, että pahoinvointi ja oksentelu ovat potilaalle epämiellyttäviä, ne voivat haitata leikkauksesta toipumista ja lisätä hoitoon liittyviä kustannuksia.

Sinikka Purhonen

Lonkkamurtuma heikentää vanhuksen elämänlaatua

Reisiluun yläosan murtuma on merkittävin osteoporoosin komplikaatio vanhuksilla kaatumisen vuoksi. Osteoporoosin tutkimiseen ei ole käytettävissä erityistä laboratoriotutkimusta. Väitöstutkimuksessa selvitettiin yleisesti käytössä olevien luun aineenvaihduntaa kuvaavien laboratoriotutkimusten tuloksia terveillä 40-86-vuotiailla naisilla. Sekä luun muodostusta että hajoamista kuvaavat entsyymitasot nousivat iän myötä. Sen sijaan erityisesti vanhuksilla seerumin D-vitamiini- ja hormonipitoisuus pienenivät. Ainoastaan seerumin kalsiumpitoisuudella ei todettu merkittävää ikään liittyvää vastaavuutta.

Reeta Willig

Solukalvon varautuneiden lipidien ja makromolekyylien vuorovaikutus

Solukalvo muodostuu lipidikaksoiskalvosta, jossa on lipidien lisäksi proteiineja sekä sokerirakenteita. Lipidien koostumus soluissa on tarkasti säädelty, ja erilaisia lipidejä tiedetään soluissa olevan yli 1 000. Kalvon perusominaisuuksia ovat dynaamisuus ja toisaalta järjestäytyminen lipidien ja proteiinien ominaisuuksien mukaisesti. Solukalvot ovat herkkiä niin fysikaalisille kuin kemiallisillekin tekijöille ja ovatkin siksi erityisen sopivia välittäjiä biologisille prosesseille.

Matti Säily

Kohdunkaulakanavan typpioksidi, uusi synnytyksen ajoituksen merkkiaine

Suomessa noin 5 % raskauksista päättyy keskossynnytykseen (< 37 raskausviikkoa). Keskosuus on suurin yksittäinen lapsen terveyttä uhkaava tekijä, ja vaikeimpia ongelmat ovat hyvin ennenaikaisissa synnytyksissä (< 32 raskausviikkoa). Yliaikaisia (2 viikkoa lasketun ajan) on 2-4 % synnytyksistä, ja myös näiden lasten sairastuvuus on selvästi suurempi kuin täysaikaisten. Synnytyksen ajoitushäiriöiden syitä ei tunneta, mutta ne voivat liittyä kohdunkaulakanavan pehmentymiseen ja avautumiseen, jotka ovat monimutkaisesti ja hyvin tarkasti hormonaalisesti säädeltyjä tapahtumia.

Mervi Väisänen-Tommiska