Vastasyntyneen aivojen magneettikuvaus

Vastasyntyneen aivojen magneettikuvaus on turvallinen tutkimus, mutta se vaatii erikoisosaamista sekä tutkimuksen suorittajalta että kuvien tulkitsijalta.

Leena Valanne

Masennuslääkkeet nuorten masennuksen hoidossa

Masennus on nuoruusiässä tavallinen häiriö. Epidemiologisten tutkimusten mukaan masennuksen elämänaikainen esiintyvyys aikuisikään mennessä on 15-20 %.

Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu

Uniapnean ja kuorsauksen diagnostiikka ja hoito Suomessa vuonna 2003

Uniapnea ja kuorsaus ovat yleisiä sairauksia, mutta kattavaa tietoa näiden sairauksien diagnosointi- ja hoitokäytännöistä ei ole ollut.

Paula Maasilta, Heidi Anttila, Olli Polo, Karl Franklin, Marjukka Mäkelä

Vuosi lääkemarkkinoinnin uusia ohjeita - mikä on muuttunut?

Uudet lääkemarkkinoinnin ohjeet tulivat voimaan 1.1.2005.

Sakari Markus

Saumattomat lääkehoitokäytännöt - alueellisen lääkeprosessin kehittäminen

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus on nimittänyt toimikaudekseen lääkeneuvottelukunnan.

Päivi Hirsso, Hanna Mäkäräinen, Outi Ryymin, Outi Hartikainen

Amyloidoosi nivelreumassa

Suomessa nivelreuman esiintyvyys on 0,8 %. Amyloidoosi on nivelreuman lisätaudeista vakavin ja sitä on esiintynyt 5,8 %:lla nivelreumapotilaista. Epäiltäessä amyloidoosia on ensimmäisenä diagnostisena toimenpiteenä suoritettava ihonalainen rasva-aspiraatio. Muut koepalan otot (maksa, peräsuoli, munuainen) ovat potilaille epämiellyttäviä ja niissä on komplikaatioriski. Rasva-aspiraatio voidaan suorittaa polikliinisesti ja se on helposti toistettavissa.

Seija Tiitinen

Raskaudenaikainen lääkkeiden käyttö Suomessa yleensä järkevää

Raskaudenaikaisesta reseptilääkkeiden käytöstä ei aikaisemmin ole Suomessa tehty kattavaa selvitystä eikä myöskään tiedetä, paljonko sikiölle haitallisia lääkkeitä käytetään. Uusien mielialalääkkeiden (ns. SSRI-lääkkeet) käyttö on väestötasolla lisääntymässä, ja näiden lääkkeiden raskaudenaikaiseen käyttöön liittyvät mahdolliset sikiöhaitat on siksi tärkeätä tunnistaa. Aikaisemmin vain epilepsialääkkeenä käytettyä valproaattia käytetään nykyään yhä enemmän myös kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa ja migreenin estolääkityksenä ja sen tiedetään voivan aiheuttaa sikiövaurioita.

Heli Malm

Aikuistyypin diabetekseen liittyvä sydän- ja verisuonitautien vaara naisilla suurempi kuin miehillä

On jo pitkään tiedetty, että tyypin 2 diabetekseen liittyvä sydän- ja verisuonitautien vaara on naisilla suurempi kuin miehillä, mutta syyt tähän sukupuolieroon ovat edelleen epäselvät. Tässä tutkimuksessa todettiin, että tyypin 2 diabetekseen liittyvä sepelvaltimotautikuolleisuuden vaara oli 4-kertainen miehillä ja 24-kertainen naisilla. Sepelvaltimotaudin ilmaantuvuuden vaara oli vastaavasti 3-kertainen miehillä ja 14-kertainen naisilla. Diabetekseen liittyen naisilla oli suurempi ylimäärä perinteisiä vaaratekijöitä. Kohonnut verenpaine, pieni HDL-kolesterolipitoisuus ja suuri triglyseridipitoisuus vaikuttivat seurannan aikana tyypin 2 diabetekseen liittyvään sepelvaltimotaudin vaaraan enemmän naisilla kuin miehillä. Sekä miehillä että naisilla diabetekseen liittyvästä sepelvaltimotaudin vaarasta huomattava osa jäi kuitenkin selittymättä mitatuilla sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöillä.

Auni Juutilainen

Kationiset liposomit geeninsiirrossa

Geenien siirtäminen soluihin tehokkaasti, kontrolloidusti ja turvallisesti on osoittautunut haastavaksi. Positiivisesti varautuneet rasva-aineet, lipidit, muodostavat vedessä liposomeiksi kutsuttuja vesikkelejä. Nämä ns. kationiset liposomit kompleksoituvat negatiivisesti varautuneen DNA:n kanssa muodostaen partikkelin, joka kykenee läpäisemään solukalvon ja vapauttamaan DNA:n solun sisälle.

Samppa Ryhänen

Syndekaani 1 ja syöpä

Syndekaani 1 on solun pinnan heparaanisulfaattiproteoglykaani. Se koostuu solukalvon lävistävästä ydinproteiinista sekä siihen kovalentisti liittyneistä glykosaminoglykaaniketjuista. Näiden sokeriketjujen välityksellä syndekaani 1 kiinnittyy moniin väliaineen komponentteihin. Sillä on rooli solujen ja väliaineen vuorovaikutusten, solujen erilaistumisen ja kasvutekijöiden vaikutusten säätelyssä. Se säätelee mm. fibroblastikasvutekijän (bFGF) sitoutumista ja toimintaa solun pinnalla ja myös tätä kautta vaikuttaa normaali- ja kasvainsolujen kasvuun ja adheesioon.

Anu Anttonen