21110 osumaa

Ihotautilääke pimekrolimuusiin varoitus syöpäriskistä

Yhdysvaltojen lääkevalvontaviranomainen (FDA) on lisännyt pimekrolimuusiin (Elidel, Novartis) laatikoidun varoituksen mahdollisesta syöpäriskistä. FDA myös korostaa lääkkeen olevan vasta toissijainen ekseeman hoidossa, ja se on vasta-aiheinen alle 2 vuoden ikäisille. Tällä palstalla on aikaisemmin kerrottu lääkkeeseen kohdistetuista varotoimenpiteistä ja mm. Euroopan lääkelautakunnan käynnistämistä lisäselvityksistä (SLL 2005;60:1429 ja 2076). Lääkkeen valmistajan edustaja totesi tuolloin mm., ettei evidenssiä lisääntyneestä syöpäriskistä ole todettu ja kliinisissä tutkimuksissa vertailuryhmässä (lumelääke/perinteinen hoito) syöpätapausten esiintyvyys oli noin kymmenen kertaa suurempi kuin pimekrolimuusilla hoidetussa ryhmässä (SLL 2005;60:1708). FDA toteaa, että ihosyöpätapauksia ja lymfoomia on raportoitu, joskin harvoin, eikä sitovaa syy-yhteyttä lääkkeeseen ole osoitettu. FDA:n mukaan lääkkeen pitkäaikaiskäytön turvallisuudesta ei ole näyttöä, ja tutkimukset tästä vievät vuosia. Kysymyksessä on varotoimenpide, josta apteekki tiedottaa potilaille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Talidomiditutkimus keskeytettiin: tulokset myönteisiä

Riippumaton seurantakomitea keskeytti talidomidia (Thalomid, Celgene) multippelimyelooman hoidossa selvitelleen tutkimuksen. Yhteensä 270 potilaan tutkimuksessa verrattiin deksametasonia yksin käytettynä talidomidin ja deksametasonin yhdistelmähoitoon. Yhdistelmähoito hidasti taudin etenemistä noin puolet paremmin kuin deksametasonihoito yksin, ja kaikki potilaat on nyt siirretty saamaan yhdistelmähoitoa. Talidomidia on jo käytetty multippelimyelooman hoitoon erityistapauksissa. Nyt arvellaan, että tauti lisätään lääkkeen virallisesti hyväksyttyihin käyttöaiheisiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

HIV-lääketutkimus keskeytettiin: tulokset kielteisiä

Yhteensä 33 maassa ja 318 tutkimuspaikassa neljä vuotta sitten käynnistynyt HIV-lääketutkimus (SMART) on jouduttu keskeyttämään. Lähes 5 500 HIV-potilasta käsittäneessä tutkimuksessa selvitettiin, estäisikö jaksottainen immuunimekanismin laskukausiin kohdistettu lääkehoito taudin etenemistä. Näin voitaisiin vähentää lääkehoidon hankalia haittavaikutuksia, ja säästöjä syntyisi myös kustannuksissa. Jaksottaista hoitoa saaneiden sairaus kuitenkin vaikeutui jopa kaksi kertaa enemmän kuin jatkuvassa päivittäisessä lääkehoidossa olleiden. Tutkimuksesta riippumaton seurantakomitea teki tuloksista välianalyysin ja päätyi kehottamaan tutkimuksen keskeyttämistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO jyrähti malarialääkkeestä

WHO:n pääjohtaja Lee Jong-Wook vaatii artemisiniini-malarialääkettä valmistavia lääketehtaita lopettamaan välittömästi sen markkinoinnin yksittäishoitona. Lääke tulisi jatkossa aina yhdistää muihin malarialääkehoitoihin. Aasiassa on nähty merkkejä artemisiniinille resistenssin malarian kehittymisestä. Lääke on muutaman vuoden ollut keskeinen apu silloin, kun muut lääkkeet eivät ole tehonneet malariaan. Yhdistelmähoidoissa resistenssin kehittymisen uskotaan olevan vähäisempi. Sanofi-Aventis, Mepha ja monet geneeriset artemisiniinin valmistajat kyselevät hämmentyneinä, pitäisikö lääkkeen valmistus lopettaa, mitä tehdään kasapäin varastoissa oleville lääketableteille ja olisiko asiasta pitänyt neuvotella ennakolta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Matala ASA-annos hyödyksi naisille ja miehille

Tällä palstalla on kerrottu (SLL 2005;60:1429), ettei matala ASA-annos vähennä naisten riskiä sairastua sepelvaltimotautiin (Women´s Health Study). Nyt analysoiduissa kuudessa kontrolloidussa pitkäaikaistutkimuksessa oli mukana yli 95 000 potilasta, joista noin puolet oli naisia. Päivittäinen ASA vähensi naisilla haitallisia kardiovaskulaarisia tapahtumia 12 % ja aivohalvauksia 17 %, mutta ei sairastumista sydäninfarktiin tai kuolleisuutta kardiovaskulaarisiin sairauksiin. Miehillä ASA vähensi merkitsevästi (14 %) haitallisia kardiovaskulaarisia tapahtumia, 32 % sydäninfarkteja, mutta ei aivohalvauksia tai kuolleisuutta kardiovaskulaarisiin sairauksiin. Runsaan kuuden vuoden kestoiseen ASA-hoitoon arvioitiin komplikaatioina liittyvän 2-3 vuototapausta tuhatta hoidettua kohti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rosiglitatsoni turvottaa sylkirauhasia?

Kanadan lääkevalvontaviranomainen tiedottaa epäilystä, että insuliiniherkistäjä rosiglitatsoni (Avandia, GlaxoSmithKline) näyttäisi suurentavan sylkirauhasia. Tiedossa on viisi tapausta, joista neljällä molemmat poskisylkirauhaset turposivat. Yhdellä potilaalla leuanalusrauhanen suureni jopa viisinkertaiseksi. Oireet ilmenivät 6-11 kuukautta jatkuneen rosiglitatsonihoidon jälkeen. Kun hoito lopetettiin, rauhasten koko normalisoitui kahdella potilaalla 1-16 viikon kuluessa. Potilaista naisia oli neljä ja heidän ikänsä vaihtelivat 53:n ja 72 vuoden välillä. Diabeteksen tiedetään suurentavan sylkirauhasia. Ilmiö saattaisi liittyä jotenkin sylkirauhasten erittämään amylaasiin, joka osallistuu hiilihydraattien metaboliaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Dysfasian diagnosointi

Puheen kehityksen viivästyminen on melko yleistä; kriteereistä riippuen kehityksen on todettu viivästyvän noin 15-20 %:lla lapsista. Merkittävällä osalla lapsista viiveen taustalla on puheen ja kielen kehityksen erityisvaikeus eli dysfasia. Sen taustalla olevat tekijät ovat edelleen epäselviä. Dysfasian esiintyvyydeksi on todettu 3-7 %, mutta joidenkin arvioiden mukaan se voi olla suurempikin. On myös esitetty, että hyvänlaatuiseksi luokitellun viivästymisen taustalla voisi olla ainakin osalla lapsista samankaltaisia mutta lieväasteisempia ongelmia kuin dysfasiassa.

Marja Asikainen

Beetasoluautoimmuniteetti ja HLA-genotyypin välittämä alttius tyypin 1 diabetekselle lapsilla

Jotta tyypin 1 diabeteksen puhkeaminen pystyttäisiin joskus ehkäisemään, tarvitaan tietoa siitä, mitä tapahtuu jopa vuosia kestävän prekliinisen vaiheen aikana. Tässä vaiheessa ainoa tapa havaita tautiin johtavan autoimmuuniprosessin käynnistyminen on tutkia verestä tyypin 1 diabetekseen liittyvät vasta-aineet, saarekesoluvasta-aineet (islet cell antibodies, ICA), insuliinautovasta-aineet (insulin autoantibodies, IAA), glutamaattidekarboksylaasivasta-aineet (GADA) ja IA-2-vasta-aineet (IA-2A).

Marika Kuuskeri

Steroidihormonivasteen säätely normaaleissa ja rintasyöpäsoluissa

Steroidihormonit estrogeeni ja progesteroni säätelevät monia fysiologisia toimintoja, kuten yksilönkehitystä, käyttäytymistä, suvunjatkamista, solujen erilaistumista ja niiden apoptoosia. Hormoni-reseptorikompleksin toimintaan vaikuttavat monet säätelijäproteiinit, mm. koregulaattorit, jotka jaetaan edelleen koaktivaattoreihin, korepressoreihin ja kointegraattoreihin. Hormoni-reseptorikompleksi sitoutuu solun tumassa DNA:han ja lopulta kohdegeenien transkriptio joko voimistuu tai vaimenee. Yksityiskohtaisesti ei kuitenkaan tiedetä, miten steroidihormonivaste soluissa lopulta saavutetaan ja miten sitä säädellään.

Nanna Sarvilinna

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030