Kätkytkuolema ja myöhemmät raskauskomplikaatiot

Kätkytkuoleman syyt kiinnostavat niin biologeja, kliinikkoja kuin oikeusjärjestelmääkin. Skotlannissa selvitettiin vuosina 1985-2001 synnyttäneiden noin 250 000 naisen kahteen perättäiseen synnytykseen liittyvät tiedot. Kätkytkuolema (n = 332) oli yhteydessä seuraavan synnytyksen ennenaikaisuuteen tai lapsen gestaatioikää pienempään painoon. Vastaavasti edellisen synnytyksen enennaikaisuus tai lapsen gestaatioikää pienempi paino ennustivat kätkytkuolemaa (n = 203) seuraavalla kerralla. Havaitut tilastolliset yhteydet kuitenkin hävisivät, kun analyysit vakioitiin äidin riskitekijöihin tai synnytykseen liittyviin komplikaatioihin nähden. Tutkijoiden tulkinnan mukaan kätkytkuolema voisi ainakin osittain selittyä raskauteen tai synnytykseen liittyvillä komplikaatiolla.

Aulikki Nissinen

Lisää kätkytkuoleman taustoja

Vuonna 1991 Britanniassa järjestetty kampanja vauvojen nukuttamiseksi selällään (Back to sleep campaign) sai kätkytkuolemat vähenemään Englannissa ja Walesissa 75 %. Bristolilainen tutkijaryhmä selvitti Etelä-Englannissa 1984-2003 sattuneiden 300 kätkytkuoleman lääketieteellisiä ja sosioekonomisia taustoja. Vertailuryhmänä oli vuosina 1993-96 syntyneet 1 300 lasta perheineen. Kahdenkymmenen vuoden aikana kätkytkuolemaan liittyvät tekijät olivat muuttuneet. Kuoleman yhteys vanhempien vieressä, erityisesti sohvalla, nukkumiseen oli lisääntynyt 12 %:sta 50 %:iin, vaikka tähän nukkumistapaan liittyneet kuolemat vähenivät puoleen. Vähävaraisten perheiden, tupakoivien äitien ja keskoslasten osuudet olivat lisääntyneet merkittävästi. Kätkytkuoleman kohdanneista perheistä 75 % eli keskimääräistä huonommassa sosioekonomisessa asemassa.

Aulikki Nissinen

Suomalaistutkimus: tyypin 2 diabetes lisää haimasyövän riskiä

Useat aikaisemmat tutkimukset ovat viitannet siihen, että aikuistyypin diabetes lisää haimasyövän riskiä. Aikaisemmat havainnot saavat tukea suomalaisesta ATBC-tutkimuksesta, jossa vuosina 1985-88 haluttiin alkuaan selvittää, estääkö vitamiinihoito keuhkosyöpää. No, niinhän ei ollut, vaan päinvastoin. Samoja potilaita on kuitenkin seurattu pidempään ja todettu koko kohortin lähes 29 000 henkilöstä 169:n sairastuneen haimasyöpään pisimmillään lähes 17 vuotta kestäneen seurannan aikana. Näille potilaille valittiin 400 verrokkia samasta otoksesta ja heidän veriarvojaan on verrattu.

Robert Paul

Miksi etäpesäkkeinen syöpä ei parane?

Jos syöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä, syöpä ei enää parane, vaikka lääkkeillä saataisiin muutokset joksikin aikaa häviämään näkyvistä. Kliinisesti ajatellen on selvää, että tautisolujen täytyy piileskellä jossain aktivoituakseen tilaisuuden tullen. Perustutkimuksen uudet löydöt valaisevat kliinikon havaintojen taustoja.

Sirkku Jyrkkiö

Raivaavatko happolääkkeet tietä C. difficile -infektiolle?

Mahan hapot tappavat taudinaiheuttajia, joita meihin tulee suun kautta. Haponeritystä estävät lääkkeet voisivat tämän suojafunktion kannalta olla haitallisia. Niiden lisääntynyt käyttö ja yleistyvät Clostridium difficile -infektiot linkattiinkin yhteen tuoreessa brittiläiseen aineistoon perustuvassa tutkimuksessa.

Heikki Arvilommi

Onko psykoosi sittenkään toksinen tila?

Pitkään hoitamatta jäänyt psykoosi ennakoi yleensä huonoa ennustetta. Yhden selityksen mukaan psykoosi on neurotoksinen tila, joka vahingoittaa aivoja tai sen osia, kuten hippokampusta. Hoitamattomaan psykoosiin voi liittyä pitkäaikainen stressitila ja kortisolin liikaeritys. Tämä puolestaan voi vaurioittaa kortisolin liikaeritykselle herkkää hippokampusta.

Raimo K.R. Salokangas

Salmeroli ja formoteroli eivät vaikuta sydämen autonomiseen tonukseen

Pitkävaikutteisten sympatomimeettien on epäilty (mm. suomalaisten astmalasten tutkimuksessa) vaikuttavan sydämen toiminnan säätelyyn, nimenomaan autonomiseen tonukseen. Tällä voisi olla yhteyttä jopa kuolleisuuteen (kardiomyopatiat ym.). Turkissa selvitettiin sydämen lyöntinopeuden vaihtelua tutkimalla inhaloitavan salmeterolin (50 µg) ja formoterolin (12 µg) sydänvaikutusta 5 minuutin välein inhalaation yhteydessä 39 aikuisella astmaatikolla. Kumpikaan lääke ei aiheuttanut merkitseviä muutoksia lähtötilanteeseen, joten ainakaan lyhyellä aikavälillä näillä lääkkeillä ei ole epäiltyjä haitallisia sydänvaikutuksia.

Hannu Puolijoki

Paikallishoito flutikasonilla hillitsee astmaatikon nenäoireita

Yhdysvalloissa verrattiin allergisesta nuhasta kärsivillä astmaatikoilla keuhkoihin inhaloitavaan flutikasoni-salmeteroliyhdistelmään liitetyn flutikasoninenäsuihkeen tehoa siihen, mikä vaste saadaan vielä lisätyllä montelukastilla (vs. lumelääkkeillä) 4 viikon aikana. Paikallishoito flutikasonilla osoittautui tehokkaimmaksi nenäoireiden hillitsijäksi muihin vaihtoehtoihin nähden. Montelukasti pärjäsi parhaiten kutinan ja aivastelun hillinnässä verrattuna lumelääkitykseen yhdistettyyn nenäsuihkeeseen. Astman tasapaino parani kaikissa ryhmissä samankaltaisesti. Tutkimuksen ongelmana on mm. inhaloitavan lumelääkityssiiven puuttuminen, mutta tulokset antavat ymmärtää paikallishoidon merkityksen varsinkin nenäoireiden hoidossa.

Hannu Puolijoki

Itseään viiltelevän nuoren monet ongelmat

Monilla kliinikoilla on käsitys, että nuorten itsensä viiltely on lisääntynyt, vaikkakaan tutkittua tietoa ilmiön yleisyydestä ei ole. Suomalaisten nuorten itsensä viiltelyä ei ole aikaisemmin empiirisesti systemaattisesti tutkittu.

Marja-Liisa Rissanen, Jari Kylmä, Jukka Hintikka, Kirsi Honkalampi, Tommi Tolmunen, Eila Laukkanen

Kuvantamisohjauksessa otettavat neulanäytteet rintasyövän diagnostiikassa

Paksuneulatekniikka on parantanut neulabiopsioiden osuvuutta rintakasvainten diagnostiikassa ohutneulatekniikkaan verrattuna.

Tarja Rissanen, Meeri Apaja-Sarkkinen