21110 osumaa

Verkkaista epidemian selvitystä

Kliinikon mielestä mikrobiologinen diagnostiikka on usein epäkäytännöllisen hidasta. Tuskin kuitenkaan ihan niin hidasta kuin tässä tapauksessa. Ns. Ateenan rutto tappoi noin vuonna 430 eKr. silloisen mahtivaltion asujaimistosta noin kolmanneksen. Historioitsijat ja lääketieteilijät ovat turhaan etsineet diagnoosia, mutta nyt kreikkalaiset päättivät soveltaa modernia DNA-teknologiaa. He kaivoivat silloisesta joukkohaudasta hampaita, ja niiden juurista etsittiin ruton, pilkkukuumeen, pernaruton, tubin, lehmänrokon, kissanraapimataudin ja lavantaudin aiheuttajien DNA:ta. Ja mitä löytyi - Salmonella typhin DNA-pätkiä. Eli vitsaus oli lavantautia. Kliinikot, jotka lukevat tarkasti Thukydideen kuvauksia oireista, voivat vielä epäillä näytevastauksen kliinistä relevanssia. Hyvä kuitenkin, että vastaus julkaistiin kiireellisenä netissä jo ennen painetun numeron ilmestymistä. Olihan epidemian alkamisesta kulunut lähes 2 500 vuotta.

Heikki Arvilommi

Bronkiektasioissa harvoin nontuberkuloottinen mykobakteeri

Britit tutkivat prospektiivisesti 100:n muuta kuin kystistä fibroosia sairastavan bronkiektasiapotilaan yskösten mykobakteerilöydökset selvittääkseen, löytyykö paljon nontuberkuloottisia basilleja (NMT). Frekvenssiksi tuli vain 2 %. Toisessa analyysissä selvitettiin 11 vuoden ajalta 70 mykobakteeripotilaan löydökset: useita ysköspesäkkeitä ja bronkiektasioita oli 25:llä, yksittäinen pesäke ja ektasioita 23:lla, 22:lla oli pesäkkeitä mutta ei bronkiektasioita. Keskeinen löydetty kanta oli Mycobacterium avium -kompleksi, ja bronkiektasiat saattavat altistaa sille - mutta voi myös olla, että tähän infektioon liittyy jo alkuvaiheessa bronkiektasioiden muodostumista. Joka tapauksessa NMT-infektio on melko harvinainen bronkiektasiataudissa.

Hannu Puolijoki

Avioriita haavoittaa niin psyykkisesti kuin fyysisestikin

Epidemiologinen tutkimus puhuu sen puolesta, että avioliitto suojaa monilta sairauksilta, mutta aviopuolisoiden ristiriidat ovat riski terveydelle. Mm. masennus on onnettomissa avioliitoissa monin verroin yleisempää kuin onnellisissa, samoin avioliittoon liittyvä stressi heikentää oleellisesti sydänsairauden ennustetta. Välittäväksi mekanismiksi on ehdotettu proinflammatorisia sytokiineja, ja niiden yhteyttä aviopuolisoiden suhteeseen tutkittiin laboratorio-olosuhteissa.

Raimo K.R. Salokangas

Magneettistimulaatio vaikeaan masennukseen

Vaikka suuri osa masennuspotilaista reagoi hyvin lääkehoitoon ja psykoterapiaan, mutta osa jää oireisiksi eivätkä useatkaan hoitointerventiot tuota tulosta. Transkraniaalisesta magneettistimulaatiosta (TMS) on etsitty apua näiden vaikeasti sairaiden masennuspotilaiden hoitoon. Australialaistutkimuksessa sitä annettiin kaksoissokkoasetelmassa peräkkäin molemmille puolille päätä, ja tulokset olivat varsin vakuuttavia. Päivittäisen TMS-intervention saaneista 25 terapiaresistentistä masennuspotilaasta 36 % toipui kuuden viikon kokeen aikana, kun 25 lumehoitoa saaneesta kukaan ei toipunut. Ohimenevä päänsärky ja pahoinvoinnin tunne olivat ainoita sivuvaikutuksia. Tulos on niin merkittävä, että TMS olisi syytä ottaa käyttöön myös meillä terapiaresistentin masennuksen hoidossa.

Raimo K.R. Salokangas

TNFalfa:lla osuutta kortikosteroidiriippuvaisessa astmassa

TNFalfa on yhdistetty yleensä Th1-lymfosyyttien kautta tapahtuviin reaktioihin. Astmassa Th2-soluilla on katsottu olevan enemmän roolia varsinkin, jos atopiaa on mukana taudinkuvassa. Britit tutkivat 42:n lievää ja 20:n vaikeaa astmaa sairastavan henkilön sekä 26 verrokin bronkoalveolaarihuuhtelunesteistä TNFalfa:n. Lisäksi tutkittiin immunohistokemiallisesti 14:n lievää ja 14:n vaikeaa astmaa sairastavan potilaan bronkusbiopsiat. 17 potilasta oli mukana avoimessa kokeessa, jossa TNFalfa-reseptori-IgG1Fc-fuusioproteiinia (etanerseptia) annettiin 12 viikon ajan ihonalaisesti 25 mg x 2/viikko. BAL-nesteen TNFalfa-pitoisuus oli suurentunut kortikosteroidiriippuvaisessa astmassa; sama koski biopsioiden TNFalfa-geeniekspressiota ja immunoreaktiivisia soluja. Etanerseptista oli hyötyä astmaoireisiin, ventilaatiofunktioihin ja bronkiaaliseen hyperreaktiviteettiin. Löydös avannee uusia visioita, ja kontrolloituja tutkimuksia odotetaan.

Hannu Puolijoki

Elvytetyn potilaan suonensisäinen hypotermiahoito

Viilennyshoito on onnistuneen elvytyksen jälkeisistä hoidoista ainoa, jonka on osoitettu parantavan potilaan ennustetta. Ulkoisesta viilennyksestä tehtyjen alkuperäistutkimusten jälkeen on tullut mahdolliseksi toteuttaa viilennys myös suonensisäisesti. Tässä raportissa kuvataan viilennyshoidon käytettävyyttä, arvioidaan viilennysprosessin nopeutta ja verrataan oman aineistomme tuloksia kontrolloituihin tutkimuksiin.

Sara Toivakka, Päivi Valta, Tero Varpula, Tuomas Oksanen, Markku Hynynen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030