Paksusuolisyövän kirurginen hoito

Tärkein tieto Tärkein paksusuolisyövän ennusteeseen vaikuttava tekijä on taudin levinneisyys leikkaushetkellä. Kirurgin leikkaustekniikka ja patologin suoliliepeestä tutkimien imusolmukkeiden lukumäärä ovat myös tärkeitä ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä. Paksusuolisyövän leikkausmenetelmät ovat vakiintuneet käsittäen kasvaimen alueella sijaitsevan suolenosan ja sitä vastaavan suoliliepeen ja verisuonirungon radikaalin poiston. Laparoskooppinen suoliresektio on hyväksytty paksusuolisyövän hoitomenetelmäksi. Pitkälle edenneen paksusuolisyövän hoidossa endoskooppinen stentti vaikuttaa lupaavalta vaihtoehdolta palliatiiviselle leikkaukselle uhkaavassa suolitukostilanteessa.

Heikki Huhtinen, Arto Rantala

Peräsuolisyövän hoito

Tärkein tieto Peräsuolen syöpä on yleisimpiä syöpämuotoja, ja sen hoitona on useimmiten leikkaus. Kasvaimen levinneisyysastetta arvioidaan koko vartalon tietokonetomografialla etäpesäkkeiden ja peräsuolen magneettitutkimuksella paikallisen levinneisyyden osalta. Peräaukon säästäminen (anteriorinen resektio tai lokaalipoisto) on mahdollista yli 75 %:lla peräsuolen syöpään sairastuneista. Paikallinen uusiutuminen voi jäädä jopa alle 5 %:iin käytettäessä Healdin totaalista mesorektumin poistotekniikkaa. Peräsuolen syövän leikkaushoito on vaativaa, ja hoitotulokset paranevat, jos leikkaushoito keskitetään riittävän suuriin yksikköihin. Ennen leikkausta annettava sädehoito (5 x 5 Gy) vähentää paikallisen uusiutumisen todennäköisyyttä puoleen. Tätä hoitokäytäntöä sovelletaan nykyisin useimmissa Euroopan maissa ainakin Dukesin B- ja C-luokan (TNM-luokituksen levinneisyysaste II ja III) kasvaimissa, jotka sijaitsevat peräsuolen ala- tai keskikolmanneksessa.

Heikki J. Järvinen, Mauri Kouri

Paksu- ja peräsuolisyövän liitännäishoito

Liitännäishoito solunsalpaajilla annetaan kasvaimen poiston jälkeen syövän uusiutumisvaaran ja kuolleisuuden vähentämiseksi. Pelkän leikkauksen jälkeen kolorektaalisyöpä on uusiutunut vajaalla puolella potilaista.

Pia Österlund, Raija Ristamäki, Seppo Pyrhönen

Levinneen paksu- ja peräsuolisyövän hoito

Levinneessä kolorektaalisyövässä tulee aina arvioida etäpesäkkeiden leikkausmahdollisuus. Etäpesäkkeiden radikaalilla leikkauksella osa potilaista kyetään vielä parantamaan.

Raija Ristamäki, Pia Österlund, Seppo Pyrhönen

Onko hoitopaikalla väliä? Lonkan ja polven tekonivelleikkaukseen jonottavien potilaiden halukkuus hoitoon toisessa sairaalassa

Kiireettömän hoidon määräaikojen soveltaminen ei ole käynnistynyt ongelmitta; esimerkiksi osa potilaista on kieltäytynyt tarjotusta hoidosta toisella paikkakunnalla. Selvitimme lonkan ja polven tekonivelleikkaukseen jonottavien potilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua ja halukkuutta leikkaukseen toisessa sairaalassa.

Johanna Hirvonen, Marja Blom, Ulla Tuominen

Pakkokeinolain mukaisesta virka-avusta

Päivystävälle lääkärille saattaa tulla tilanne, jossa poliisi tai muu viranomainen pyytää pakkokeinolain nojalla virka-apua lääketieteellisen tutkimuksen suorittamiseksi.

Ursula Vala, Leena Vitie

Lasten akuuttien psykiatristen häiriöiden tutkimus ja hoito Tyksin akuuttihoitomalli

Lastenpsykiatrinen akuuttityö on moniammatillisen työryhmän toteuttamaa lapsen ja perheen hyvinvointia uhkaavan tilanteen kokonaisvaltaista tutkimusta ja hoitoa.

Pirkko Manelius, Jorma Piha

Lämpösokkiproteiini Hsp90 progesteronireseptorin toiminnan säätelyssä

Steroidihormoni vaikuttaa solunsisäisen steroidireseptorin välityksellä, sillä reseptori sitoo hormonia. Steroidireseptoriperheeseen kuuluvat estrogeeni-, progesteroni-, glukokortikoidi-, androgeeni- ja mineralokortikoidireseptorit. Nämä reseptorit ovat tumareseptoreita ja niillä on samanlainen rakenne. Ne säätelevät erilaistumista sekä solujen ja elinten toimintaa. Reseptorin kulkeutuminen tumaan tapahtuu joko passiivisesti tai aktiivisesti tumahuokosten keskuskanavan läpi. Aktiivinen kuljetus vaatii, että proteiinissa on tumaan vievä signaali ja ATP. Steroidireseptoreilla on tumaan vievä signaali ja ne liikkuvat jatkuvasti sisään ja ulos tumasta. Immunohistokemialliset tutkimukset ovat osoittaneet, että steroidireseptorit sijaitsevat solun tumassa. Kun hormonia ei ole paikalla, steroidireseptori muodostaa eri kaitsijaproteiinien eli saperonien kanssa kompleksin, joka pitää reseptorin inaktiivisena, mutta valmiina sitomaan hormonia. Saperoni säätelee proteiinin laskostumista ja muiden saperonien toimintaa ja stabiilisuutta.

Satu Passinen

Kilpirauhassyövän uusiutumisriskiä vaikea arvioida

Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 300 kilpirauhassyöpää ja määrä on nousussa. Sairastuneista 80-95 % paranee leikkaushoidolla, mutta pienellä osalla potilaista on merkittävä taudin uusiutumisen ja kuoleman riski. Tauti voi uusiutua jopa yli 20 vuoden kuluttua, ja siksi elinikäinen seuranta on tarpeen. Hoidon ja seurannan järjestämisen kannalta olisi hyödyllistä, jos sairastuneiden joukosta voitaisiin tunnistaa ne, joilla taudin uusiutumisen riski on suuri. Väitöstyössä tutkittiin, voitaisiinko potilaan riskiä ja ennustetta arvioida nykyistä paremmin jonkin kasvainmerkkiaineen perusteella. Tutkimuksessa oli mukana 683 potilasta, jotka on leikattu HYKS:ssa vuosina 1957-96 papillaarisen kilpirauhassyövän takia.

Päivi Siironen

Uutta tietoa osteosyyttien toiminnasta luun uusiutumisen ohjaajina

Osteosyytit ovat mineralisoituneen luunväliaineen sisällä olevia soluja, jotka muodostavat kolmiulotteisen soluverkoston keskenään ja ovat lisäksi yhteydessä luun muihin soluihin. Pelkästään sijaintinsa perusteella osteosyyteillä on todennäköisesti keskeinen osuus luun fysiologian säätelyssä.

Guoliang Gu