Lamotrigiinin ihosivuvaikutuksista varoitus Ranskassa

Ranskan lääkevalvontaviranomainen (AFSSAPS) on muistuttanut lääkäreitä lamotrigiiniin (Lamictal, GlaxoSmithKline) liittyvistä vakavista ihosivuvaikutuksista, joita ovat toksinen epidermaalinen nekrolyysi ja Stevens-Johnsonin oireyhtymä. Haitat ilmenevät yleensä 1-8 viikkoa hoidon aloittamisesta ja ovat yleisempiä lapsilla kuin aikuisilla. Lääkkeen suuri annos, annoksen nopea kohottaminen ja samanaikainen natriumvalproaatin käyttö lisäävät riskejä kyseisiin haittavaikutuksiin. Natriumvalproaatti voi pidentää jopa puolella lamotrigiinin puoliintumisaikaa. Jos iho-oireita ilmenee, lamotrigiinihoito on lopetettava eikä sitä tule aloittaa uudelleen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Skolioosin seulontakäytäntö terveyskeskuksissa

Koululaisten ikäkausitarkastukset ovat avainasemassa idiopaattisen skolioosin varhaistoteamisessa. Skolioosi pitäisi löytää jo ennen nopean kasvukauden alkua, koska hoitamattomana siitä voi kehittyä huomattava epämuotoisuus.

Sirpa Astikainen, Juhani Merikanto, Jari Ylinen

Potilaiden ja henkilökunnan tyytyväisyyskyselyjen hyödyt kuntoutusosastolla Kokemukset Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä 1993-2004

Potilaiden ja henkilökunnan tyytyväisyyden mittaamista pidetään tärkeänä hoidon laadun osana. Selvitimme kuntoutusosastolla usean vuoden aikana potilaiden ja hoitohenkilökunnan tyytyväisyyttä toimintaan.

Pertti Karppi, Mari Manninen, Mauri Kallinen, Jorma Mönkkönen, Markku Kauppinen

Biologiset ennustetekijät saattavat olla hyödyllisiä laadittaessa rintasyöpäennustetta

Rintasyöpäpotilaan ennustetta on perinteisesti pyritty arvioimaan kasvaimen levinneisyyden ja koon, paikallisten imusolmukkeiden etäpesäkkeiden sekä mahdollisten muualla elimistössä olevien etäpesäkkeiden perusteella. Immunohistokemiallisten laboratoriovärjäysten kehittymisen myötä kasvaimista voidaan nykyään tutkia erilaisia solujen kasvuun, erilaistumiseen ja jakautumiseen vaikuttavia tekijöitä. Vaikka suurin osa näistä kasvainsolujen biologiaan vaikuttavista tekijöistä soveltuu vain tutkimuskäyttöön, osaa näistä tekijöistä voidaan nykyisin käyttää myös ennustetekijöinä arvioitaessa potilaan vastetta hoitoon tai arvioitaessa hänen ennustettaan.

Päivi Jalava-Karvinen

Varhaisesta hoidosta on hyötyä lasten Henoch-Schönleinin purppurassa

Henoch-Schönleinin purppura (HSP) on lasten tavallisin verisuonitulehdus. Tämä monioireinen, pääasiassa lapsilla esiintyvä tauti kuvattiin kirjallisuudessa jo 1801, mutta nimensä se sai 1900-luvulle tultaessa, kun tohtorit Schönlein ja Henoch olivat julkaisseet tutkimuksiansa erikoisesta ihon purppuraa, vatsakipuja, nivelkipuja ja munuaisoireita aiheuttavasta oireyhtymästä. Tautia on pidetty viattomana ja ohimenevänä sairautena, johon ei välttämättä tarvita hoitoa. Osalle lapsista tauti kuitenkin aiheuttaa sietämättömän kovia vatsakipuja taudin alkuvaiheessa, ja vajaalle puolelle sairastuneista kehittyy nefriitti, joka 1-3 %:lla johtaa vaikeaan munuaisen vajaatoimintaan ja munuaisen siirtoon. Taudin hoitoa ei tunneta, mutta kortikosteroideja ja immunosuppressiivisia lääkkeitä käytetään, vaikka kontrolloituja tutkimuksia niiden tehosta ei ole olemassa.

Jaana Ronkainen

Sytokiinien merkitys epilepsiassa

Kokeellisissa epilepsiamalleissa on todettu lisääntynyttä sytokiinituotantoa aivoissa epileptisten kohtausten yhteydessä, mutta kliinisiä tutkimuksia epilepsiapotilailla ei juurikaan ole tehty. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli etsiä epileptisten kohtausten yhteyttä sytokiiniverkoston aktivaatioon yksittäisten kohtausten sekä kroonisen epilepsian yhteydessä. Tutkimuksessa määritettiin sytokiinipitoisuuksia selkäydinnesteestä ja plasmasta toonis-kloonisten kohtausten jälkeen eri ajankohtina. Lisäksi mitattiin tulehdukseen liittyviä parametrejä verestä samoilta potilailta ja etsittiin korrelaatiota sytokiinituotantoon. Vaikeahoitoista kroonista epilepsiaa sairastavilla potilailla sytokiinien alkuperää arvioitiin vertaamalla plasman sytokiinitasoja veren monosyyttien kykyyn tuottaa sytokiineja. Tutkimuksessa selvitettiin myös sytokiinien geneettisen monimuotoisuuden esiintyvyyttä vaikeahoitoista epilepsiaa sairastavilla potilailla.

Jukka Peltola

Sydäninfarktipotilaiden hoito on tehokasta lääkärihelikopterin tukeman ensihoitojärjestelmän antamana

Akuutin sydäninfarktin on hoidon päätavoite on tukkeutuneen suonen pikainen avaaminen. Aika, joka kuluu sepelvaltimon tukkeutumisesta suonen avautumiseen, on tärkeimpiä potilaan selviytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin sairaalan ulkopuolisen lääkärijohtoisen ensihoitojärjestelmän toimintaa ja merkitystä.

Olli Väisänen

Tyypin XIII kollageenin solunulkoisen osan entsymaattinen irrotus

Tyypin XIII kollgeeni on solukalvolla oleva kollageeniproteiini, jota löytyy erityisesti solun tarttumisrakenteista. Lisäksi tyypin XIII kollageenia tavataan myös solunulkoisesta tilasta, jonne se pääsee, kun sen solunulkoinen osa, ns. ektodomeeni, on entsymaattisesti tullut irrotetuksi kalvolla kiinni olevasta osastaan.

Marja-Riitta Väisänen

Tyypin XIII kollageeni osallistuu sydän- ja verenkiertojärjestelmän kehityksen sekä luun muodostuksen säätelyyn siirtogeenisillä hiirillä

Monien perinnöllisten sairauksien taustalta on löydetty muutoksia kollageenien geeneissä. Tyypin XIII kollageeni on solukalvoproteiini, joka toimii solun ja soluväliaineen välisessä vuorovaikutuksessa. Sitä tuotetaan useimmissa kudoksissa sekä sikiökehityksen aikana että aikuisella yksilöllä. Väitöstutkimuksessa pyrittiin selvittämään tyypin XIII kollageenin tarkempia tehtäviä siirtogeenisen hiirimallin avulla.

Riikka Ylönen

Aktiivinen verisuonikirurgia vähentää alaraaja-amputaatioita

Yleisin alaraaja-amputaatioiden syy on jalan kriittinen hapenpuute, joka ilmenee leposärkynä, haavaumina tai kuoliona. Amputaatioiden ehkäisy on yksi verisuonikirurgian tärkeimmistä tehtävistä. Väitöstutkimus osoitti, että aktiivisen verisuonikirurgian ja vähäisen amputaatiomäärän välillä on väestötasolla selvä yhteys.

Elina Eskelinen