Eturauhasen koon arviointi ei aina ole helppoa

Huippumodernin endoskopialaitteiston ohella urologin työkalupakkiin kuuluu oma etusormi. Vaikka sen hyöty seulonnassa ja diagnostiikassa ei ole ollut vakuuttava, sen käytöstä ei ole luovuttu, kun on ollut tarve määrittää potilaan eturauhasen koko ja rakenne.

Ossi Lindell

Ventilaatiokypärä vähentää intubaation tarvetta

Yhdysvalloissa tehdyssä kliinisessä kokeessa ventilaatiokypärällä toteutettu hengitystuki vähensi tehokkaaksi intuboinnin tarvetta akuutista hengitysvaikeudesta (adult respiratory distress syndrome, ARDS) kärsivillä potilailla. Tutkijoiden arvion mukaan tiiviillä kypärällä saatiin hengitysvajauspotilaan tarvitsema ylipainetaso pidettyä paremmin kuin kasvomaskilla. Intubaatioon ja hengityskonehoitoon liittyy paljon haittatapahtumia, joten niiden välttäminen kohensi myös pitkäaikaistuloksia.

Outi Aikio

Korkea trombosyyttitaso ei ehkä aina edellytä ASA-suojaa

Essentiellin trombosytoosin ominaispiirre on nousujohteinen trombosyyttitaso, joka uhkaa tukkia verenkiertoa yhtä lailla laskimo- kuin valtimopuolellakin. Toki riskiin vaikuttavat yksittäisen laboratorioarvon lisäksi myös perinteiset verenkiertosairauksien riskitekijät. Taudin ominaisuuksiin kuuluu paradoksaalisesti myös verenvuototaipumus etenkin korkeilla trombosyyttitasoilla. Luuytimen toimintaan vaikuttavan hoidon aloittamista voidaan usein viivyttää vuosia, mutta poikkeuksetta ensitapaamiselta on lähdetty ASA-reseptin kera.

Marko Vesanen

Turhia kustannuksia tarpeettomista rutiineista

Osalla lääkäreistä on piintyneitä tapoja, joihin asiantuntijoiden suositukset eivät pure. Amerikkalaisen rekisteritutkimuksen mukaan joka neljäs rintasyövän sairastanut potilas kävi seurannan aikana kuvantamistutkimuksissa, vaikka uusimisriski oli pieni, ja kolmasosa luukipuun annetuista sädehoidoista oli pitkiä, vaikka suositus on lyhyt hoito. Suositusten vastainen hoito oli yleisempää osalla lääkäreistä. Jos lääkäri omisti osuuden kuvantamislaitteista, hänen potilaitaan ohjautui useammin kuvantamistutkimuksiin muita suuremmalla todennäköisyydellä.

Sirkku Jyrkkiö

Poskionteloiden pallolaajennus ja tähystysleikkaus vähensivät kroonisen rinosinuiitin oireita

Surgical treatment and characteristics of chronic maxillary rhinosinusitis

Anni Koskinen

Skitsofrenian hoidossa yksilöllisesti suunniteltu lääkehoito tärkeää

The use of antipsychotic medication and its ­association with outcomes and brain morphometry in schizophrenia – the Northern Finland Birth Cohort 1966 Study

Jani Moilanen

Valtaosa akillesjänteen repeämistä voidaan hoitaa ilman leikkausta

Acute achilles tendon rupture: Epidemiology and treatment

Iikka Lantto

Pikkukeskosten neurologinen pitkäaikaisseuranta kannattaa

Prediction of neurodevelopment and neuromotor trajectories in very preterm born children up to 11 years of age, PIPARI Study

Sirkku Setänen

Uutta tietoa kämmenkalvon kuroumataudista

Histological characteristics and gene expression profiling of Dupuytren’s disease

Minna Forsman

in memoriam: Kimmo K. Mustakallio 7.7.1931–15.8.2016

Kimmo Mustakallio syntyi Helsingissä perheen neljäntenä lapsena, hartaasti odotettuna kuopuksena 7.7.1931 ja kuoli 15.8.2016. Hän kävi koulunsa Norssissa, valmistui lääkäriksi 1956, iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäriksi 1965 ja väitteli seuraavana vuonna. Hän toimi Helsingin yliopiston iho- ja sukupuolitautien klinikalla 40 vuoden ajan, siitä viimeiset 26 vuotta, vuodet 1968–1994, professorina.

Matti Hannuksela, Jaakko Karvonen