Lääkäri tarvitsee omantunnonvapautta

Arkkiatri Risto Pelkonen ottaa pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 1-2/2015 (1) kantaa lääkärien ja hoitohenkilökunnan oikeuteen kieltäytyä osallistumasta joihinkin hoitotoimenpiteisiin, kuten raskaudenkeskeytykseen, uskonnollisista, maailmankatsomuksellisista tai filosofisista syistä.

Lauri Hakamies

Kokonaisuus ratkaisee pitkäaikaissairaiden hoidossa

Psykologin palvelujen integroiminen erikoissairaanhoitoon parantaa pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitotuloksia ja hoidon kustannustehokkuutta. Samalla myös potilastyytyväisyys lisääntyy.

Taru-Maija Kokkonen, Vuokko Wallace

E-pillerien kuolleisuutta lisäävä vaikutus on minimaalinen

Pitkäaikaisseurannassa ei havaittu kovin suuria kuolleisuuseroja vertailtaessa e-pillereitä käyttäneitä ja käyttämättömiä naisia. Yli 120 000:ta naista seurattiin lähes 40 vuotta, joten tutkimus sisälsi noin 3,6 miljoonaa naisvuotta vuosilta 1976-2012.

Pertti Kirkinen

Elvyttää vai eikö elvyttää potilasta, jolla on vaikea perussairaus?

Hoidonrajaus on vaikeaa, koska yksittäisen potilaan tilan ennustaminen on mahdotonta. Lisäksi hoidonrajauksista ja elvytyskiellosta keskusteleminen on haasteellista, joskaan ei mahdotonta. Uuden tutkimustiedon myötä tämä keskustelu on muuttunut mahdolliseksi ja jopa erittäin vaikuttavaksi toiminnaksi.

Heikki Ekroos Juho Lehto

Eteiskorvakkeen katetrisulku tehokas eteisvärinäpotilaan aivoinfarktin ehkäisyssä

Valtaosa eteisvärinän aiheuttamista aivohalvauksista aiheutuu vasemman eteisen korvakkeeseen syntyneistä hyytymistä. Uusien pitkäaikaistulosten valossa eteiskorvakkeen katetrisulku näyttää vakiinnuttavan asemaansa hyvänä hoitovaihtoehtona antikoagulaatiolle potilailla, joiden vuotovaara on hyvin suuri.

Juhani Airaksinen

Toimiiko allogeeninen kantasolusiirto samalla tavalla eri taudeissa?

Allogeeninen kantasolusiirto on parantava hoitomuoto useaan eri pahanlaatuiseen hematologiseen sairauteen. Luovuttajan T-lymfosyyttien välittämä käänteishyljintäreaktio (graft-versus-host disease, GVHD) on vakava komplikaatio, jossa kuitenkin itää myös parantumisen siemen eli haluttu leukemian tai tuumorin vastainen reaktio (graft-versus-tumor, GVT). Ilmiö on mahdollistanut kevyemmällä esihoidolla toteutetun kantasolusiirron osalla potilaista.

Marko Vesanen

Varusmiesten invasiiviset meningokokkitaudit 2003-2012

Suomessa varusmiespalvelustaan suorittavat rokotetaan invasiivisia meningokokkitauteja vastaan nelivalenttisella rokotteella, joka suojaa bakteerin seroryhmiltä A, C, W ja Y. Rokotetta B-seroryhmän aiheuttamaa tautia vastaan ei aiemmin ole ollut Suomessa saatavilla. Koska Euroopan markkinoille on vihdoin tullut rokote B-seroryhmää vastaan, halusimme selvittää meningokokkitaudin esiintyvyyttä suomalaisilla varusmiehillä.

Tuula Hannila-Handelberg, Maija Toropainen, Hanna Nohynek, Markku Kuusi, Ilkka Mäkitie

Tunnista murehtija: yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä voidaan hoitaa

Tässä katsauksessa käsitellään yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä (murehtimista) ja sen tunnistamista sekä esitellään kuinka perusterveydenhuollossa toimiva lääkäri voi tunnistaessaan murehtijan ottaa asian puheeksi, tukea ja hoitaa potilasta sekä tarvittaessa ohjata potilaan psykiatrisen hoidon tai psykologisen tuen piiriin. Katsauksessa käsitellään kognitiivisen käyttäytymisterapian perusperiaatteet, hoidon tavoitteet ja konkreettisia keinoja murehtijan auttamiseksi. Terapian saatavuus on vielä paikoin rajallista, minkä vuoksi lääkärin on hyödyllistä myös opetella joitakin psykologisia keinoja, joilla potilaan murehtimista voi lievittää. Tarvittaessa hoitoon kannattaa yhdistää lääkitys, joka tulee räätälöidä potilaskohtaisesti. Lääkehoitoa ei tässä katsauksessa laajemmin käsitellä.

Sari Castrén, Eeva Dunderfelt-Lövegren, Sanna Setälä, Suoma Saarni

Uloshengitysilman typpioksidimittauksen merkitys astman glukokortikoidihoidossa

Uloshengitysilman typpioksidipitoisuus (FeNO) suurenee etenkin eosinofiilisessa astmatulehduksessa. Tässä järjestelmällisessä katsauksessa arvioidaan FeNO-mittauksen vaikuttavuutta astman glukokortikoidihoidossa.

Lauri Lehtimäki, Péter Csonka, Eeva Mäkinen, Jaana Isojärvi, Sirpa-Liisa Hovi, Anneli Ahovuo-Saloranta

Uloshengitysilman typpioksidimittauksen käyttö astman glukokortikoidihoidossa

Vaikuttavuus: Satunnaistettujen tutkimusten tulokset FeNO-mittauksen hyödystä sekä aikuisten että lasten lääkeannoksen säätelyssä ovat vaihtelevia ja FeNO:n käytettävyys riippuu luultavasti astman fenotyypistä. Kohonnut FeNO-arvo kuvastaa eosinofiilistä tulehdusta.