Uusia keinoja selkäydinvaurion hoitoon

Selkäydinvaurion jälkeen tapahtuvat haitalliset muutokset, kuten tulehdusreaktio ja hapettumisvauriot, voimistavat selkäydinvamman aiheuttamaa ensivauriota. Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin uusia hoitomuotoja, joiden ajatellaan vaikuttavan näitä muutoksia lieventävästi. Työssä tutkittiin kantasoluterapian, geeniterapian ja tulehdusvasteen säätelyn vaikutuksia hiiren selkäydinvauriomallissa.

Yuriy Pomeshchik

Lonkan kokometallisten pinnoitetekonivelten keskipitkän aikavälin tulokset

Perinteisten metalli-muoviliukuparia käyttävien lonkkatekonivelten huonot tulokset nuorilla ja aktiivisilla potilailla johtivat eri tekonivelkonseptien aktiiviseen kehitystyöhön 1990-luvun loppupuolella. Kokometallisten pinnoitetekonivelten käyttö lisääntyi nopeasti 2000-luvun alussa maailmanlaajuisesti. Vuonna 2008 ilmaantuivat kuitenkin ensimmäiset tutkimustulokset, joiden mukaan kokometallisen lonkantekonivelen saaneilla potilailla oli havaittu lonkan ympäryskudosten tulehdusreaktioita, eli ns. metallireaktioita.

Aleksi Reito

Hapettunut LDL valtimonkovettumataudin riskitekijänä

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli tutkia hapettuneen LDL:n yhteyttä muihin merkittäviin valtimonkovettumatautia kuvaaviin riskitekijöihin aikuisiällä. Tutkimuksessa oli mukana 2 337 henkilöä, jotka olivat iältään 18-100-vuotiaita. Tutkituista 69 % oli miehiä.

Meri Linna

Paikallinen tulehdussolukko ja tulehdusmerkkiaineet kolorektaalisyövässä

Suolistosyöpäpotilailla, joiden kasvainnäytteissä on paljon tulehdussolukkoa, on muita parempi ennuste.

Juha Väyrynen

Traumaattisten aivovammojen ennustemallit

Traumaattiset aivovammat ovat suurin syy nuorten aikuisten kuolemaan ja invalidisoitumiseen, ja ne ovat myös voimakkaasti kasvava ongelma ikääntyvässä väestössä. Ennustemallien puuttuessa riskiarviot ja potilasluokittelu kärsivät, eikä aivovammapotilaiden hoito ole kehittynyt merkittävästi viime vuosikymmenien aikana.

Rahul Raj

Lääkärin työhön liittyy aina epävarmuus

Väitöstutkimuksessa selvitettiin lääketieteen opiskelijoiden ja terveyskeskuslääkäreiden kokemaa epävarmuutta ja virheiden pelkoa ja sitä, miten he näistä tunteista ja kokemuksista selviytyivät ja miten ne vaikuttivat heidän asenteisiinsa yleislääkärin työtä kohtaan.

Maarit Nevalainen

Valproaatin käytön rajoituksia tarkennetaan raskaudenaikaisten riskien takia

Valproaatti on laajakirjoinen epilepsialääke, jonka virallisia käyttöaiheita Suomessa ovat epilepsia ja kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Tapani Keränen, Lauri Virta, Reetta Kälviäinen

Hormonikorvaushoidolla yhteys munasarjasyöpään?

Viisi vuotta kestäneeseen hormonikorvaushoitoon liittyi 50-vuotiailla naisilla yksi ylimääräinen munasarjasyöpä tuhatta hoidettua kohti. Tähän tulokseen päädyttiin yksittäisten potilaiden tiedostoihin perustuneessa 52 epidemiologisen tutkimuksen meta-analyysissä. Jos taudin ennuste olisi tyypillinen, tulos tarkoittaisi yhtä ylimääräistä munasarjasyöpäkuolemaa 1 700:aa hoidettua kohti. Riski näytti olevan suurin hormoneja tarkasteluhetkellä käyttäneillä, ja vaara pieneni, kun hormonien käyttö loppui. Vaara oli yhtäläinen eurooppalaisilla ja amerikkalaisilla käyttäjillä tehdyissä tutkimuksissa, samoin pelkästään estrogeenia sisältäneitä valmisteita tai estrogeeni-progestiinivalmisteita käyttäneillä. Tutkimustuloksen päätelmiä heikensi muun muassa puuttuva tieto käytettyjen hormoniannosten suuruudesta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mikä lääkkeeksi diabeetikon makulan edeemaan?

Afliberseptin (Eylea, Bayer), bevasitsumabin (Avastin, Roche) ja ranibitsumabin (Lucentis, Novartis) tehoa ja turvallisuutta verrattiin keskenään diabeettisessa makulaedeemassa. Tutkimukseen osallistui 89 kliinistä yksikköä, joissa 660 aikuispotilasta (ikä 61 ± 10 v) satunnaistettiin saamaan silmän lasiaistilaan injektiohoitona vaihtoehtoisesti afliberseptiä 2,5 mg, bevasitsumabia 1,25 mg tai ranibitsumabia 0,3 mg. Lääke annosteltiin 4 viikon välein, ja näöntarkkuus mitattiin hoidon kestettyä vuoden. Jokainen hoito paransi näköä, mutta teho riippui näöntarkkuuden tasosta lähtötilanteessa. Kun näöntarkkuuden puute lähtötilanteessa oli lievä, hoitojen välillä ei ilmennyt selviä eroja. Jos näöntarkkuuden puute oli lähtötilanteessa vaikea, aflibersepti paransi näöntarkkuutta tehokkaimmin. Makulan edeeman hoito on nykyään hyväksytty käyttöaiheeksi vain afliberseptille ja ranibitsumabille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Laki lääkkeistä ja autonajosta Britanniassa

Britanniassa astuu maaliskuussa voimaan laki, jonka mukaan ajoneuvon kuljettaja syyllistyy rikokseen, jos hänen elimistössään todetaan säädetyn rajan ylittäviä määriä tiettyjä lääkkeitä ajon aikana. Syyllisyyteen ei vaikuta se, onko kuljettajan ajokyky heikentynyt vai ei. Näistä lääkkeistä potilaalle annettava kirjallinen ohje korostaa, että lääkkeiden ohjeenmukainen käyttö ei johda lain rikkomiseen, jos ajokyky ei ole heikentynyt. Potilaan ei tule ajaa, jos hän havaitsee väsymystä, huimausta, keskittymiskyvyn puutetta, vaikeuksia päätösten teossa tai hänellä on näköhäiriöitä. Lääkelistaan on lisätty, että osaa lääkkeistä käytetään joskus väärin, esimerkiksi morfiinia, ketamiinia, diatsepaamia, klonatsepaamia, loratsepaamia, oksatsepaamia, tematsepaamia, metadonia, tai ADHD-lääkkeitä, kuten amfetamiinia, ja MS-taudin lääkkeitä, kuten nabiksimoleja (kannabisjohdoksia). Jos poliisin tienvarsitesti toteaa kuljettajan käyttäneen näitä lääkkeitä, elimistössä esiintyvät lääkepitoisuudet voidaan määrittää tarkemmin verinäytteistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä