77880 osumaa

Kuluttajajärjestöt arvostelevat lääkepäätöstä

Euroopan kuluttajajärjestöjen koalitio (BEUC) ei halua käyttöön naltreksonia ja bupropionia sisältävää laihdutuslääkettä (Mysimba, Orexigen), jolle Euroopan lääkevalmistekomitea on esittänyt myyntilupaa. Kirjeessään EU-komissiolle koalitio pelkää lääkkeen aiheuttavan hengenvaarallisia sivuvaikutuksia sydämen toiminnalle ja toteaa, ettei lääkkeen turvallisuutta pitkäaikaiskäytössä ole osoitettu. Valmiste hyväksyttiin pitkällisen harkinnan ja lisätutkimusten jälkeen äskettäin Yhdysvalloissa (Contravene). Lääkkeessä on naltreksonia, jota on käytetty huumevieroituksessa, ja bupropionia, joka on käytössä masennuslääkkeenä ja tupakasta vieroittamisessa. BEUC:n mukaan bupropionin rakenne muistuttaa stimulantteja ja Euroopan lääkeviranomaiset ovat poistaneet käytöstä laihdutuslääkkeitä, joilla on samantapainen vaikutusmekanismi. Vastineessaan Orexigen kiistää BEUC:n väitteet, vetoaa tutkimuksiinsa ja lääkkeen huolelliseen arviointiin lääkevalmistekomiteassa. Lopullisen päätöksen asiassa tekee EU-komissio.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ehkäisyhormoneilla yhteys glioomaan?

Koko väestön kattavien kansallisten terveysrekisterien pohjalta Tanskassa tehty tutkimus löysi yhteyden nuorten naisten raskaudenehkäisyyn käyttämien hormonivalmisteiden ja gliooman välillä. Tutkijat katsovat, että hyöty/haitta-arvio puoltaa silti ehkäisyvalmisteiden käyttöä, löydöksiä on tulkittava varoen ja lisätutkimukset ovat tarpeen. Rekistereistä poimittiin ne 15-49-vuotiaat naiset, joilta gliooma todettiin ensimmäisen kerran vuosina 2000-2009, ja heille raskauden hormonaaliseen ehkäisyyn kirjoitetut reseptit vuosilta 1995-2009. Glioomatapauksille (n = 317) muodostettiin iän, synnytysten ja koulutuksen mukaan samankaltaistettu vertailuryhmä (n = 2 126). Tapausryhmästä 58,7 % ja verrokeista 50,1 % (p = 0,004) oli saanut ehkäisyvalmisteista vähintään kaksi reseptiä. Gliooman suhteellinen riski ehkäisyvalmisteiden käyttäjillä oli 1,5 (95 %:n LV 1,2-2,0), se kasvoi suhteessa valmisteiden käytön kestoon ja oli suurin pelkkää progesteronia käyttäneillä. Tutkimuksessa oli useita rajoittavia tekijöitä. Lihavuuteen on todettu liittyvän suurentunut gliooman riski, mutta tässä tutkimuksessa ei ollut käytettävissä tietoa painoindeksistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Liraglutidi tulossa laihdutukseen EU-maissa

Euroopan lääkevalmistekomitea Lontoossa esittää myyntilupaa liraglutidin injektioille (Saxenda, Novo Nordisk) ylipainoisten ja lihavien laihduttamiseen, jos potilaalla on muita riskitekijöitä, kuten tyypin 2 diabetes, verenpainetauti tai dyslipidemia. Hoitoon tulee liittää ruokavalion muutos ja lisää liikuntaa. Liraglutidi (Victoza, Novo Nordisk) on jo käytössä tyypin 2 diabeteksen hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rivaroksabaani ja uusiutuva aivohalvaus

Kaksi kanadalaista tutkimuslaitosta käynnistää embolisen aivohalvauksen äskettäin sairastuneita potilaita (n = 7 000) käsittävän tutkimuksen selvittääkseen, voisiko rivaroksabaani (Xarelto, Bayer) ehkäistä toistuvan aivohalvauksen. Rivaroksabaania (15 mg) verrataan asetyylisalisyylihappoon (100 mg). Tutkimuksessa ovat mukana myös Bayer ja sen yhteistyökumppani Johnson&Johnson.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Arvioitavina uusia kolesterolilääkkeitä

Alirokumabi (REGN 727, Sanofi/Regeneron) ja evolukumabi (Amgen-145) ovat ihmisen monoklonaalisia vasta-aineita, jotka laskevat LDL-kolesteroliarvoa parhaimmillaan 40-60 %. Ne estävät munuaisissa PCSK9-proteiinia, mikä lisää LDL-kolesterolin poistumista seerumista. Molempien myyntilupahakemukset ovat arvioitavina Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirastossa. Alirokumabi on myös Euroopan lääkeviraston käsittelyssä. Valmisteet voivat olla huomattavan kalliita, ja lääkkeet hyväksyttäneen aluksi vain familiaariseen hyperkolesterolemiaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi lääke angioedeemaan

Bradykiniinin B2-reseptorin estäjä ikatibantti tehosi tavanomaista hoitoa paremmin reniini-angiotensiinijärjestelmään vaikuttavien verenpainelääkkeiden (ACE-estäjät) aiheuttamaan angioedeemaan. 18-95-vuotiaat potilaat (n = 30) satunnaistettiin saamaan joko 30 mg ikatibanttia ihon alle tai tavanomaisena hoitona 500 mg prednisolonia ja 2 mg klemastiinia suonensisäisesti. Ikatibanttia saaneilla angioedeeman oireet hävisivät keskimäärin 8,0 tunnissa (vaihtelu 3-16 t) ja tavanomaisessa hoidossa vastaavasti 27,1 tunnissa (20,3-48,0 t). Ikatibanttia saaneista merkittävästi useammat (5/13) olivat toipuneet neljän tunnin kuluttua lääkityksen aloittamisesta verrattuna tavanomaista hoitoa saaneisiin (0/14, p = 0,02). Myös oireet alkoivat lievittyä nopeammin ikatibantilla. Arviolta 0,68 % ACE-estäjien käyttäjistä sairastuu angioedeemaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030