Kun tauti paranee, mutta potilas ei - Sairaalahoitoon liittyvä toimintakyvyn heikentyminen

Kolmannes vanhuksista menettää osan päivittäisissä toimissa tarvitsemastaan toimintakyvystä sairaalahoidon aikana.

Esa Jämsen, Hanna Kerminen, Timo Strandberg, Jaakko Valvanne

Ruusufinni ja perioraalidermatiitti - vaarattomat mutta viheliäiset

Ruusufinni ja perioraalidermatiitti ovat yleisiä kasvoihottumia, jotka lievittyvät oikealla hoidolla.

Maria Lönnrot

Lasten munuaisensiirtojen pitkäaikaistulokset

Munuaisensiirtopotilaiden pitkäaikaisennusteeseen vaikuttavat tekijät ovat osin selvittämättä. Elinikäinen hyljinnänestolääkitys ja ajan myötä heikentyvä siirteen toiminta uhkaavat potilaiden normaalia kehitystä ja hyvinvointia. Pitkäaikaistuloksia selvittämällä pyritään tunnistamaan suurimmassa riskissä olevat potilaat, jotta heidän hoitoaan voidaan tehostaa ja elämänlaatuaan parantaa.

Juuso Tainio

Veren rasva-arvojen yhteys tyypin 1 diabeteksen liitännäissairauksiin

Väitöstutkimuksen tavoitteina oli tutkia veren rasva-arvojen ja diabeettisen nefropatian, retinopatian ja sepelvaltimotautitapahtumien yhteyttä suuressa valtakunnallisessa tyypin 1 diabetespopulaatiossa.

Nina Tolonen

Perioperatiivisen deksametasonin vaikutus kasvomurtumapotilaiden leikkausalueen paranemiseen

Lyhytaikaista glukokortikoidihoitoa käytetään leikkauksen jälkeisen kivun ja pahoinvoinnin ehkäisyyn ja erityisesti suun ja leukojen alueen kirurgiassa myös turvotuksen ehkäisyyn. Glukokortikoidit kuitenkin vaikuttavat monin tavoin kudosten paranemiseen, immuunipuolustukseen ja ne myös vaimentavat elimistön tulehdusreaktiota. Siten lyhytaikaisella glukokortikoidihoidolla voi olla vaikutusta leikkausalueen paranemiseen.

Johanna Snäll

Esikouluiän astmaa ennustavat tekijät varhaisvaiheen hengitystieinfektion sairastaneilla

Tutkimus tehtiin Tampereen yliopiston lastentautien yksikössä. Siihen otettiin mukaan 187 alle puolivuotiasta lasta, jotka olivat sairaalahoidossa TAYS:ssa bronkioliitin johdosta. Esikouluiän kontrollikäynneillä kerättiin kattavat tiedot mm. astmaoireista, allergioista ja yksilöllisistä geenitiedoista yhteensä 166 lapsesta.

Petri Koponen

Koira-allergiatutkimuksesta uusia mahdollisuuksia siedätyshoidon kehittämiseksi

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia koira-allergisten ja terveiden koehenkilöiden T-soluvasteita kahta koiran lipokaliiniallergeenia (Can f 1 ja Can f 4) kohtaan ja tarkentaa allergisen immuunivasteen syntyyn liittyviä mekanismeja. Tutkimuksessa analysoitiin näiden allergeenien sisältämiä T-soluja aktivoivia alueita, T-soluepitooppeja, ja arvioitiin niiden potentiaalia allergian siedätyshoidossa.

Aino Rönkä

Aivoinfarkti pakotti rauhoittamaan elämänrytmiä

Virva Asp eli vuosia kiinnostavalle, mutta stressaavalle työlleen. Aivoinfarkti laittoi työstressille pisteen.

Ulla Toikkanen

Omituisesti liikehtivä mies

Viisikymppinen mies saapui päivystykseen levottomuuden, ahdistuksen ja rytmihäiriötuntemusten johdosta. Hän ei kyennyt pysymään lainkaan paikallaan vaan liikuskeli levottomasti ja välillä liikehti erikoisesti.

Teemu Elomaa

Kodeiiniyskänlääkkeitä rajoitetusti lapsille?

Euroopan lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC) esittää kodeiinia sisältäville yskänlääkkeille vasta-aiheeksi alle 12 vuoden ikää. Lääkkeitä ei suositella 12-18-vuotiaille, jos potilaalla on hengitysvaikeuksia. Äidin ei tulisi imetysaikana käyttää kodeiinia sisältäviä yskänlääkkeitä. Kodeiini muuttuu elimistössä morfiiniksi, ja joillakin tämä tapahtuu tavanomaista nopeammin. Alle 12-vuotiailla muuttumisnopeutta on vaikea ennakoida. Arviolta 6,5 % 2-5-vuotiaista lapsista muuttaa kodeiinia morfiiniksi hyvin nopeasti, mistä voi seurata hengenvaarallinen hengityslama. Nestemäiset kodeiinia sisältävät yskänlääkkeet esitetään pakattavaksi lapsiturvallisesti estämään tapaturmaiset myrkytykset. Esitys menee vielä ihmislääkkeiden tunnustamis- ja hajautetun menettelyn koordinaatioryhmän käsiteltäväksi. Samansuuntaisia rajoituksia esitettiin aikaisemmin kodeiinia sisältäviin kipulääkkeisiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä