Kyllä kansa ei aina tiedä

Elämme tietoverkon siivittämää kansalaisvaikuttamisen aikaa. BMJ peräänkuulutti potilasvallankumousta terveydenhuollossa jo toista vuotta sitten (1). Muillakin kansainvälisillä foorumeilla on esitetty, että potilaiden edustajien tulee olla mukana kaikkialla, missä tehdään terveyteen ja sairauteen liittyviä päätöksiä. On ajateltu, että ihmiset voidaan perehdyttää asiaan, kunhan heille vain annetaan riittävästi tietoa. Mutta onko kokemusasiantuntijuudesta aina hyötyä? Voiko siitä olla haittaa?

Päivi Hietanen

Gemene man har inte alltid rätt

Vi lever i en tid av civilt medbestämmande uppbackat av datanät. BMJ efterlyste redan för över ett år sedan en patientrevolution inom hälso- och sjukvården (1). Också på andra internationella forum har det föreslagits att patientrepresentanter ska vara närvarande överallt där beslut om hälsa och sjukdom fattas. Tanken är då att människorna kan sättas in i problematiken med hjälp av tillräcklig information. Men är erfarenhetsexpertis alltid nyttig? Kan den vara skadlig?

Päivi Hietanen

Terveyserot rakentuvat jo nuoruusiässä

Valtaosa suomalaisnuorista voi hyvin ja kehittyy terveesti. Nuorten terveyskehitys on ollut osin myönteistä, osin kielteistä. Tupakointi ja alkoholinkäyttö ovat vähentyneet, masennus- tai ahdistusoireet eivät ole lisääntyneet (1). Toisaalta diabetes, astma ja allergiat ovat lisääntyneet ja ylipaino on merkittävä terveysriski. Noin 10 %:lla suomalaisnuorista on lääkärin toteama somaattinen pitkäaikaissairaus (2) ja mielenterveyshäiriöt ovat nuoruudessa yleisiä.

Mauri Marttunen

Mikä saa lääkärin mukaan politiikkaan

Monet kokeneet kliinikot ovat kevään eduskuntavaaleissa ehdolla ensimmäistä kertaa. Mikä saa lääkärin kiinnostumaan vaikuttamisesta?

Maria van der Meer

Terveydenhuollon valinnanvapaus on vasta alussa

Valinnanvapaudessa on otettu Suomessa vasta ensimmäisiä askelia, toteaa johtava asiantuntija Maijaliisa Junnila Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Ulla Toikkanen

Voisiko työaikaan kuulua pakollista liikuntaa?

Voisiko työnantaja vaatia tulevaisuudessa työntekijöiltään liikuntaa työajalla?

Maria van der Meer

Jukka Coranderille Cozzarelli-tiedejulkaisupalkinto

Helsingin yliopiston professori Jukka Corander saa Yhdysvaltojen kansallisen tiedeakatemian lehden Cozzarelli-palkinnon vuoden 2014 tieteellisesti erinomaisesta julkaisusta biolääketieteen alalla.

Ulla Toikkanen

Nuorten päihdehoidon malli tuo hyviä tuloksia Turussa

Matalan kynnyksen hoito estää nuorten syrjäytymistä.

Anne Seppänen

Laatu on tärkeämpää kuin määrä

LT Matti Salo ja toimitusjohtaja Matti Eskola nostavat esiin pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 10/2015 (1) lääketutkimuksen ja yleisemmin kliinisen tutkimuksen ongelmat yliopistosairaaloissa. Ilman resursseja ei voi työskennellä, joten kirjoittajien päätelmä tarvittavista investoinneista kansallisiin tutkimus- ja innovaatiostruktuureihin on kannatettava. Toisaalta on todettava, että resurssien uudelleen suuntaamisella voidaan saada paljon aikaan.

Seppo Pakkala

Tasa-arvoa kustannusvaikuttavasti

Näyttöön perustuvan lääketieteen myötä vaikuttavuustiedon määrä on voimakkaasti lisääntynyt. Tiedämme kuitenkin vähän kaikkein tärkeimmästä: vaikuttavuudesta arjen oloissa. Arkivaikuttavuuden ja tasa-arvon lisääminen ovat terveydenhuollon tärkeimmät tavoitteet.

Antti Malmivaara