Miten hoitaa myeloomaa kun kantasolusiirto ei ole vaihtoehto?

Autologisen kantasolusiirron ulkopuolelle jäävät nuoret ja huonokuntoiset sekä yli 70-vuotiaat myeloomapotilaat. Tuolloinkin täydellinen hoitovaste on saavutettavissa, mutta useimmiten kovin lyhytaikaisesti. Tutkimuksessa vertailtiin uuden ja vanhan hoitomuodon tehoa keskenään.

Markku Vesanen

G-pisteeseen liittyvät uskomukset ja bisnesajattelu lisääntymässä

Keskustelu vaginan etuseinässä olevasta eroottiselle halulle ja orgasmille tärkeästä G-pisteestä on aika ajoin herännyt Gräfenbergin 1950-luvulla esittämästä ajatuksesta alkunsa saaneena. Tieteellisesti vakuuttavaa anatomista tai fysiologista näyttöä asiasta on kaivattu. Nyt vihdoin löytyi onnekas tutkijaryhmä, joka esittää löytäneensä G-pisteen histologiset ja immunohistokemialliset piirteet. Kyseessä on vaginan etuseinässä, noin 4,5 cm päässä virtsaputken ulkosuusta sijaitseva 7 mm:n pituinen alue, joka poikkeaa muusta ympärillä olevasta vaginan seinämästä. Tutkijat kutsuvat tätä 2 mm:n paksuista aluetta G-pistekompleksiksi. Se sijaitsee jommallakummalla puolella virtsaputkea. Pääosa siitä on laskimoita, joita ruokkii muutama pienempi valtimo arteriovenoosista malformaatiota muistuttaen. Merkittävänä tutkijat pitävät havaintoaan siitä, että alueella on hermokimppuja ja ganglioita, ja koko kompleksia ympäröi kehämäisiä ja pitkittäisiä lihassäikeitä. Varsinaista erektiilistä kudosta ei havaittu.

Pertti Kirkinen

Huimauspotilaan kliininen tutkiminen

Yleisyydestään huolimatta huimauksen etiologian selvittäminen voi olla vaativa tehtävä kokeneellekin kollegalle.

Jaana Korpela, Riina Niemensivu

Huimauspotilaan kuvantamistutkimukset - milloin ja miten?

Kuvantamistutkimuksia tarvitaan vain pienelle osalle kaikista huimauspotilaista.

Johanna Pekkola, Riste Saat

Korvaperäisen huimauksen patofysiologia ja hoito

Korvaperäisen huimauksen patofysiologia perustuu pääasiassa vestibulo-okulaarisen heijasteen häiriöön, josta on usein merkkinä tasapainoelimen tai sen osan virhetoiminnan laukaisema nystagmus.

Topi Jutila, Timo P. Hirvonen

Aivoverenkiertohäiriöt ja huimaus

Huimaus on erittäin yleinen oire, jonka taustalta ei yleensä löydy aivoverenkiertohäiriötä.

Jori Ruuskanen

Ikähuimaus ja tasapainon hallinta

Ikähuimausta esiintyy noin 30 %:lla yli 70-vuotiaista, ja yli 85-vuotiaista laitosasukkaista sitä esiintyy lähes 70 %:lla.

Ilmari Pyykkö, Pirkko Jäntti

Nilkkamurtuman leikkaushoidon komplikaatioita voidaan vähentää

Väitöskirjatutkimuksessa kartoitettiin nilkkamurtuman leikkaushoitoon liittyviä komplikaatiota Töölön sairaalan nilkkamurtuma-aineiston pohjalta. Tutkimusaineisto käsittää kaikki Töölön sairaassa 2002-2011 leikatut 5 123 nilkkamurtumapotilasta. Tutkimuksessa selvitettiin yleisimmät välittömään uusintaleikkaukseen johtaneet leikkaustekniset virheet, sekä leikkaushaavan syvälle infektiolle altistavat merkittävimmät riskitekijät. Lisäksi arvioitiin syvän infektion aiheuttamien pehmytkudospuutosten johdosta tehtyjen kielekeleikkausten tuloksia, sekä infektoituneen nilkkamurtuman hoidon epäonnistumiselle altistavia tekijöitä.

Mikko Ovaska

Itsemurhien ja itsemurhayritysten ajallinen yhteys säätekijöihin

Väitöskirjan tavoitteena oli selvittää, onko Suomen itsemurhakuolleisuudella ja säätekijöillä ajallista yhteyttä toisiinsa. Suomen itsemurhatilastoja verrattiin päivittäisiin, kuukausittaisiin ja vuosittaisiin säätekijöihin 1969-2010 koko Suomessa ja erikseen Helsingissä, Jyväskylässä ja Oulussa.

Laura Hiltunen

Pitkittäistutkimus äidin masennusoireiden ja lapsen psykososiaalisen kehityksen yhteyksistä

Väitöskirja on osa vuonna 1989 alkanutta pitkittäistutkimusta. Alkuperäinen aineisto koostui 349:stä satunnaisesti valitusta normaaliväestöön kuuluvasta esikoistaan odottavasta naisesta. Aineisto kerättiin tamperelaisista äitiysneuvoloista. Myöhemmät tutkimusvaiheet toteutuivat lasten 2 kuukauden, 6 kuukauden, 4-5 vuoden, 8-9 vuoden sekä 16-17 vuoden iässä.

Marie Korhonen