77687 osumaa

Odanakatibin teho- ja turvallisuustulokset viimein julkisuuteen

Yleisimmin käytetyt osteoporoosilääkkeet, bisfosfonaatit ja denosumabi, vähentävät luun hajoamista pienentämällä luun hajottajasolujen (osteoklastien) määrää ja aktiivisuutta. Parhaimmillaan kyseiset lääkkeet ovat vähentäneet nikamamurtumien ilmaantuvuutta 70-68 %, lonkkamurtumien 41-40% ja kaikkien selkärangan ulkopuolisten murtumien ilmaantuvuutta 25-20 % lumeeseen verrattuna. Markkinoille on kaivattu lääkettä, joka vähentäisi tehokkaammin viimeksi mainittuja.

Matti J. Välimäki

Inhaloitavan kortikosteroidin asema keuhkoahtaumataudin hoidossa horjuu

Vaikeaa keuhkoahtaumatautia sairastavilla potilailla, joilla on pahenemisvaiheita, on totuttu käyttämään inhaloidun kortikosteroidin ja pitkävaikutteisen beeta-2-agonistin yhdistelmää. Aiempi näyttö on ollut olemassa, mutta kiistely on käynyt pitkään kuumana. Selvää on se, että potilaat, joilla on sekä astma että keuhkoahtauma eli nykytermein asthma-COPD overlap -oireyhtymä, tarvitsevat yhdistelmävalmisteen.

Heikki Ekroos

Kertooko MMSE-testi vanhuksen auto-onnettomuuden riskistä?

Suomessa uudet ajoterveysvaatimukset edellyttävät vanhuksille tehtävää laajennettua lääkärintarkastusta, johon kuuluu myös kognition selvittäminen esimerkiksi MMSE-testillä (mini mental state examination), kellotestillä, Trail Making A:lla tai MoCA:lla (Montreal cognitive assessment). Kognition heikkeneminen taas on edellyttänyt erikoislääkärin selvittelyä ja mahdollista ajokoetta.

Kaisu Pitkälä

Alkoholivieroituslääke nalmefeeni kritiikin kohteena

Alkoholiriippuvaisten juomisen vähentämiseen tarkoitetun opioidireseptorin modulaattori nalmefeenin (Selincro, Lundbeck) tarkoituksenmukaisuus nousi keskusteluun, kun sen käytöstä annettiin ohjeet Britanniassa. Lääkkeen hyväksymisen taustalla olevia tutkimuksia pidetään puutteellisina. Johtopäätöksiä tehtiin 6 kk:n kestoisen tutkimuksen kahdesta alaryhmästä. Mukana oli vain neljännes koko potilasaineistosta ja puuttuvia tietoja oli paljon. Potilaat olivat erikoislääkärien hoidossa, minkä takia seuranta ja psykososiaalinen tuki olivat tehokkaita. Tämä ei resurssipulan vuoksi toteudu käytännön hoidossa. Lääkkeen tehokkuudesta todellisissa hoito-olosuhteissa esitetään nyt tehtäväksi valmistajasta riippumattomia jatkotutkimuksia, joissa testataan aikaisempien tutkimusten tuloksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030