Liikunta kroonisten sairauksien hoidossa

Vähäinen fyysinen aktiivisuus on useiden kroonisten sairauksien riskitekijä.

Urho Kujala

Akuutti munuaisvaurio tehohoitopotilailla Suomessa

Väitöstutkimuksessa selvitettiin akuutin munuaisvaurion esiintymistä tehohoitopotilailla Suomessa, akuutille munuaisvauriolle altistavia tekijöitä, uusia merkkiaineita sekä akuutin munuaisvaurion vaikutusta potilaiden ennusteeseen.

Sara Nisula

Eturauhassyövän ennustetekijät ja seurantatulokset aktiiviseurannassa

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida aktiiviseurannan käyttökelpoisuutta matalan riskin eturauhassyövässä ja sen vaikutuksia potilaiden elämänlaatuun. Myös PSA-seulonnan vaikutuksia elämänlaatuun analysoitiin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin eturauhasen magneettikuvantamisen sekä vapaan PSA:n käyttökelpoisuutta aktiiviseurannan ennustetekijöinä.

Hanna Vasarainen

Rappeumaperäisen kierukkarepeämän tähystysleikkaus

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko rappeumaperäisen kierukkarepeämän tähystyksellinen osapoisto tehokas hoitomuoto.

Raine Sihvonen

Myöhemmällä iällä puhkeava diabetes: Riskitekijät keski-iässä ja vanhuusiän elämänlaatu

Väitöstyössä selviteltiin niitä keski-iän riskitekijöitä, jotka ennustavat tulevaa tyypin 2 diabetesta myöhemmällä iällä. Yhtenä tutkimuskohteena oli glukoosirasituskokeen 1 tunnin kohdalla mitatun glukoosiarvon merkitys. Iäkkäämpänä puhjenneen diabeteksen vaikutusta fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen elämänlaatuun kartoitettiin RAND-36-mittarilla.

Tuula Pienimäki

Tollin kaltainen reseptori 9 ruoansulatuskanavan syövissä

Väitöstutkimuksessa selvitettiin Tollin kaltaisen reseptori 9:n (TLR9) vaikutuksia ruoansulatuskanavan syöpiin. Bakteerien ja joskus ihmisen omienkin solujen DNA tunnistetaan TLR9:n toimesta. TLR9 voi aiheuttaa syöpäsolujen liikkuvuuden lisääntymistä ja sitä kautta nopeuttaa syövän leviämistä.

Joonas Kauppila

Lepo-EKG:ssa havaittujen muutosten vaikutus kuolleisuuteen Terveys 2000 -tutkimuksessa

Terveys 2000 -tutkimuksen aineistoon perustuva väitöskirja selvitti lepo-EKG:ssa havaittujen muutosten esiintyvyyttä ja niihin liittyvää kuolleisuutta suomalaisilla miehillä ja naisilla kahdeksan vuoden seurannassa. Tutkimukseen osallistui yli 8 000 yli 30-vuotiasta suomalaista 2000-2001.

Ismo Anttila

Suorat oraaliset antikoagulantit - avoimia kysymyksiä

Suorien oraalisten antikoagulanttien turvallinen ja tehokas käyttö edellyttää oikeaa indikaatiota, normaalia verenpainetta, anemian ja trombosytopenian selvittelyä ja hoitoa sekä potilaan säännöllistä seurantaa.

Riitta Lassila, Kirsi Laasila, Heidi Asmundela, Elina Armstrong

Dabigatraani törmäsi vakaviin ongelmiin

Kärkevä keskustelu on käynnistynyt antikoagulantti dabigatraanin (Pradaxa, Boehringer Ingelheim) turvallisesta annostelusta eteisvärinässä aivohalvauksen ehkäisyyn ilman lääkepitoisuuksien määritystä plasmasta ja potilaan annoksen titraamista niiden mukaisesti. Yhdysvalloissa aivoverenvuotojen vuoksi nostetut korvausoikeudenkäynnit vaativat julkisiksi kaikki lääkkeeseen liittyneet tutkimukset. Osaa tutkimustuloksista ja niiden analyyseista ei ilmeisesti ole toimitettu lääkeviranomaisille, kuten FDA Yhdysvalloissa tai EMA Euroopassa, kun ne harkitsivat valmisteen myyntilupaa. Tutkimuksissa dabigatraanin farmakokinetiikka vaihteli ja sai aikaan jopa viisinkertaisia eroja lääkkeen pitoisuuksissa plasmassa. Tämä saattaa lisätä vuotoriskiä erityisesti ikääntyvillä. Pitoisuuksien mukaan ohjattu annostelu saattaisi vähentää suurten verenvuotojen määrää jopa 30-40 % verrattuna varfariiniin. Dabigatraania on kuitenkin markkinoitu potilaille sopivana yhtenä samana annoksena ja ilman tarvetta seurata lääkepitoisuuksia plasmassa. Tämä tarjosi olennaisen kilpailueron hoidon seurannassa ja kustannuksissa verrattuna varfariiniin. Tehtaan mukaan viranomaisille ei toimitettu kaikkia analyyseja, koska ne eivät tarjonneet riittävän luotettavaa ennustetta potilaan hoidon kannalta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sitagliptiini vaikeuttaa sydämen vajaatoimintaa

Diabeteslääke sitagliptiini (Januvia, MSD, Xelevia, Orion Pharma) lisäsi rekisteritutkimuksen mukaan tyypin 2 diabetesta ja sydämen vajaatoimintaa sairastavien vaaraa joutua vajaatoiminnan vuoksi sairaalahoitoon. Sitä vastoin kuolleisuudessa tai minkä tahansa syyn vuoksi sairaalahoitoon joutumisessa ei näkynyt lisääntymistä. SAVOR-TIMI 53 -tutkimuksessa myös saksagliptiiniin (Onglyza, AstraZeneca) liittyi lumeeseen verrattuna lisääntynyt tarve sydämen vajaatoiminnan sairaalahoitoon. Tutkimuksissa alogliptiiniä (Vipidia, Takeda Pharmaceuticals) käyttävillä sydäninfarktin sairastaneilla tai angina pectoris -potilailla (EXAMINE) ei ilmennyt lumeeseen verrattuna lisääntynyttä vajaatoiminnan sairaalahoidon tarvetta. Toistaiseksi on epäselvää, voiko kysymyksessä olla inkretiinien metabolian estäjien (DPP-4-estäjät) eli gliptiinien ryhmävaikutus. Käynnissä olevan TECOS-tutkimuksen tulokset valmistuvat vuonna 2015.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä