Aivopuoliskon hermoyhteyksien katkaisu lasten ja nuorten vaikean epilepsian hoidossa

Lapsuusiällä alkava lääkeresistentti vaikea epilepsia haittaa lapsen kognitiivista kehitystä ja lisää merkittävästi hoidon tarvetta. Leikkaushoito on mahdollista, jos epilepsiapesäke pystytään paikantamaan, eikä sen poisto aiheuta potilaalle lähtötilanteeseen verrattuna merkittävää haittaa. Laajimmillaan leikkaus käsittää koko aivopuoliskon poiston, mutta nykyään se tehdään yleensä katkaisemalla aivopuoliskon hermoyhteydet (ns. hemisfärotomia). Näitä leikkauksia on tehty HYKS:ssä vuodesta 1991 alkaen, mutta tuloksia ei ole aikaisemmin raportoitu.

Eija Gaily, Hanna Hellén, Liisa Metsähonkala, Atte Karppinen, Aki Laakso, Göran Blomstedt

Nuoren niska-hartiakipu on yleinen vaiva

Niska-hartiakipu on yleistynyt sekä pojilla että tytöillä 1980-luvulta lähtien. Viikoittain niska-hartiakipua on joka neljännellä murrosikäisellä.

Jari Arokoski, Katri Laimi

Liikkumattomuus ja terveydenhuollon kustannukset

Liikkumattomuuden aiheuttamat suorat terveysmenot muodostavat teollisuusmaissa 1,5-3,8 % terveydenhuollon kokonaiskustannuksista.

Päivi Kolu, Tommi Vasankari, Riitta Luoto

Mikrotian hoidon keskittäminen kannattaa

Mikrotia tarkoittaa synnynnäisesti pientä ja epämuodostunutta korvalehteä. Mikrotian vaikeusaste vaihtelee ja siihen voi liittyä myös muita rakennepoikkeavuuksia. Korvalehden epämuodostuman voi korjata kirurgisesti.

Samuli Suutarla

Ensisijaisesti etenevän MS-taudin kliininen, immunologinen ja radiologinen kuva

Väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena on selvittää ensisijaisesti etenevän MS-taudin kliinisiä ilmentymiä, keskushermoston kuvantamislöydöksiä ja immunologisia piirteitä sekä verrata niitä toissijaisesti etenevään tautimuotoon.

Maritta Ukkonen

Bronkioliittipotilailla on kohonnut astmariski vielä aikuisiällä

Väitöstutkimus käsitti kaksi erillistä bronkioliittipotilasryhmää ja kaksi kontrolliryhmää, ryhmä terveitä lapsia, joiden perheissä ei ollut atopiaa ja väestörekisteripohjaiset verrokit. Vuosina 1981-1982 kutsuttiin tutkimukseen 130 alle 2-vuotiasta lasta, joita hoidettiin sairaalassa bronkioliitin tai keuhkokuumeen vuoksi. 1992-1993 tutkimukseen kutsuttiin sata alle 2-vuotiasta, joita hoidettiin sairaalassa bronkioliitin vuoksi.

Marja Ruotsalainen

Kun kengät eivät enää sopineet - osa 2

Aktiivisesti liikuntaa harrastava 28-vuotias mies hakeutui urheilulääkärin vastaanotolle jalkaongelmien takia. Miehen kunto oli hyvä, mutta jalat tuntuivat iän myötä kärsineen. Tossujen numero oli kasvanut jo pari numeroa, ja kengät hiersivät nopeasti.

Raili Kauppinen

Psykoosilääkkeiden aiheuttama ylipaino ennustettavissa

Psykoosilääkkeiden käyttäjän ensimmäisen hoitokuukauden aikana yli 5 % lisääntyvä paino ennustaa hyvin vuoden kuluessa kehittyvää ylipainoa. Varhaisen painonnousun tulisi johtaa toimenpiteisiin ylipainon ehkäisemiseksi. Havainto tehtiin 315:n keskimäärin 46-vuotiaan (15-96 v) potilaan (miehiä 47 %) painon seurannasta. Lähtöpainoindeksi oli 24,4 ± 0,3 kg/m2. Jos painon lisäys oli kuukauden jatkuneen lääkehoidon jälkeen yli 5 %, se oli 3 kuukauden kohdalla 12 % ja vuoden kuluttua 14 %. Jos painon lisäys oli 5 % tai alle kuukauden kohdalla, se oli 3 kuukauden kohdalla 2 % ja vuoden kuluttua 5 %. Myös metabolisen oireyhtymän löydökset noudattivat samansuuntaisia muutoksia. Tutkijat pitävät psykoosilääkehoidon alussa tapahtuvaa painon lisäystä luotettavana signaalina ja ennusteena pitkäaikaiskäyttöön liittyvästä ylipainon riskistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tsolpideemi-unilääkkeiden käyttöön rajoituksia?

Bentsodiatsepaamien tavoin vaikuttavien tsolpideemia sisältävien unilääkevalmisteiden tiedetään hidastavan huomio- ja reaktiokykyä ja heikentävän kykyä ajaa autoa käyttöä seuraavana aamuna. Euroopan lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC) esittää näiden haittavaikutusten korostamista valmisteyhteenvedoissa. Lisäksi univaikeuksia tulee hoitaa pienimmällä vaikuttavalla lääkeannoksella, joka otetaan illalla nukkumaan mennessä, eikä lääkettä oteta enää toistamiseen yöllä. Iäkkäillä ja maksan toiminnanvajauksessa annoksen yläraja on 5 mg. Autolla ajoon tai muihin tarkkaavaisuutta vaativiin toimiin ei tule ryhtyä ennen kuin lääkkeen ottamisesta on kulunut 8 tuntia. Ehdotus menee vielä ihmislääkkeiden tunnustamis- ja hajautetun menettelyn koordinaatioryhmän (CMDh) käsiteltäväksi. Jos esitys hyväksytään, sen toimeenpano tapahtuu EU:n jäsenmaissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Glukoosiamiini ei auttanut polviartroosissa

Satunnaistetussa lumekontrolloidussa tutkimuksessa päivittäinen 1 500 mg glukoosiamiinia ei estänyt rusto- ja luumuutoksia tyypillisessä polviartroosissa. Luumuutoksia seurattiin magneettikuvauksilla 6 kk:n kestoisessa tutkimuksessa keskimäärin 52-vuotiailla potilailla (n = 200), joista puolet oli naisia. Useat aikaisemmat tutkimukset ovat seuranneet rusto- ja luumuutoksia röntgenologisesti, mikä ei tarkkuudeltaan ole magneettitutkimuksen veroinen menetelmä. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa sairauden oireiden aaltoileva kulku ja niiden jaksottainen vaikeutuminen. Havaittavien luumuutoksien kehittymiseen kuluu yleensä vuosia. Glukoosiamiini on sokeri, joka tutkijoiden mukaan voi helpottaa joillakin potilailla artroosikipua. Tutkimuksen kustansi Yhdysvaltojen kansallinen terveyslaitos (NIH).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä