Kohti parempaa korvatulehduksen diagnostiikkaa?
Lasten äkillinen välikorvatulehdus oli ennen antibioottien aikakautta henkeä uhkaava märkäinen infektio. Penisilliinin keksiminen 1940-luvulla mullisti korvatulehdusten hoidon, jopa niin, että korvatulehdusten uskottiin olevan häviävä ongelma. Näinhän ei käynyt, vaan äkillinen välikorvatulehdus on nykyään erittäin tavallinen pienen lapsen ylähengitystieinfektiota komplisoiva tilanne. Viidessä Euroopan maassa tehdyssä tuoreessa tutkimuksessa välikorvatulehduksen ilmaantuvuus oli noin 300 episodia tuhatta lapsivuotta kohti (1). Suomessa 2010 aloitetut yleiset pneumokokkirokotuksetkaan eivät ainakaan vielä ole ratkaisseet ongelmaa. Vuonna 2013 Suomessa alle 10-vuotialle kirjoitettiin noin 245 000 amoksisilliini- tai amoksisilliini-klavulaanihapporeseptiä, useimmiten juuri välikorvatulehdukseen (www.kela.fi/kelasto). Pelkästään nämä lääkekuurit maksoivat lähes 3 miljoonaa euroa. Huolimatta viime vuosien aktiivisesta antibioottien käyttöä koskevasta keskustelusta niiden kulutus on pysynyt samalla tasolla ainakin vuodesta 2008 (www.kela.fi/kelasto).