Meillä ei tapahdu sellaista

Kysyin lääkäriltä, mitä tehdään, jos toimenpiteeseen liittyvä riski toteutuu. Hänen vastauksensa ei ole unohtunut minulta: ”Meillä ei tapahdu sellaista”, Jaana Hallamaa kirjoittaa.

Jaana Hallamaa

MS-taudin oireenmukainen lääkehoito

Immunologisen hoidon ja kuntoutuksen ohella on tärkeää lievittää MS- potilaan oireita.

Irina Elovaara, Marja-Liisa Sumelahti

Opioidien pitkäaikaistarpeen riski voidaan tunnistaa

Kanadalaisessa tutkimuksessa opioideja aikaisemmin käyttämättömistä 66-vuotiaista tai sitä vanhemmista leikkauspotilasta 3 % (1 229/39 140) tarvitsi opioideja kipuun yli 90 vrk toimenpiteen jälkeen. Nämä potilaat olivat iältään nuorimpia, heillä oli matala tulotaso ja tiettyjä samoja oheissairauksia kuten diabetes, sydämen vajaatoiminta tai keuhkosairaus. Heille oli tyypillistä myös tiettyjen lääkkeiden, kuten bentsodiatsepiininen sekä masennus- ja verenpainelääkkeiden käyttö. Rintakehään kohdistuviin invasiivisiin leikkauksiin liittyi merkittävästi suurempi taipumus pitkäkestoiseen opioidien tarpeeseen kuin eturauhasleikkauksiin tai suuriin gynekologisiin kirurgisiin toimenpiteisiin. Tutkijoiden mukaan löydökset auttavat löytämään ne potilasryhmät, joilla leikkauksen jälkeiseen opioidien lyhytkestoiseen käyttöön saattaa liittyä riski niiden pitkäkestoiseen tarpeeseen. Vuosittain tehdään miljoonia leikkauksia, minkä vuoksi kysymyksessä on merkittävä kansanterveydellinen ongelma.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pfizer haluaa statiinin reseptittömään myyntiin

Pfizer on käynnistänyt Yhdysvalloissa lääketutkimuksen 10 mg:n vahvuisella atorvastatiinilla (Lipitor) saadakseen näyttöä sen soveltuvuudesta itselääkitykseen. Apteekeissa asioivista mukaan otetaan 1 200 henkilöä. Tutkimus selvittää, mikä osuus heistä käyttää atorvastatiinia pakkausselosteen mukaisesti, mittauttaa LDL-kolesterolitasonsa ja ryhtyy sen mukaisiin toimenpiteisiin. Samalla odotetaan selviävän, voiko valmistetta käyttää itselääkityksessä turvallisesti ja tehokkaasti. Yhdysvalloissa äskettäin päivitettyjen kolesterolin hoitosuosituksien mukaan riskitekijöiden arvioinnilla on suurempi merkitys kuin pelkällä rasva-arvojen määrityksellä. Kun henkilö tietää riskinsä suuruuden esimerkiksi keskusteltuaan lääkärinsä kanssa, hänen oletetaan Pfizerin asiantuntijan mukaan voivan ostaa itsehoitoon atorvastatiinivalmistetta pieninä annoksina.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketutkimustuloksia jätetään julkaisematta

ClinicalTrials.gov on lääketutkimusrekisteri, johon ihmiseen kohdistuvat lääketutkimukset ilmoitetaan kaikkialta maailmasta. Rekisterissä säilytetään myös tutkimusten tulokset. Rekisteristä satunnaisesti poimituista 600 tutkimuksesta vain 50 % oli julkaistu tieteellisissä lehdissä. Myönteiset tulokset julkaistiin kaksi kertaa useammin kuin kielteisiin tuloksiin päätyneet tutkimukset. Melkoista osaa tutkimuksista ei edelleenkään rekisteröidä. Tämä hidastaa lääkehoitojen kehittymistä. EU:n parlamentti käsittelee huhtikuun alussa direktiiviä, jonka mukaan jokainen ihmiseen kohdistuva kliininen tutkimus täytyy ennakolta rekisteröidä ja tulokset on saatettava EU:n ylläpitämään tiedostoon, josta kuka tahansa voi niitä vaivatta tarkastella. Tähän asti vain Euroopan lääkeviranomaisella (EMA) on ollut pääsy tuloksiin. Uusi direktiivi säätää, että kun valmiste on saanut myyntiluvan tai myyntilupahakemus on hylätty, siitä on julkaistava tutkimukset täydellisesti käsittelevä raportti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diabeteslääke empagliflotsiinin hyväksyminen viivästyy

Yhdysvaltojen lääkeviranomainen (FDA) ei hyväksynyt glukoosin takaisinimeytymistä munuaisissa estävää empagliflotsiinia (BI 10773, Lilly/Boehringer Ingelheim) tuotteen valmistajaan liittyneiden ongelmien vuoksi. Lääkkeestä esitettiin kymmenen kliinistä tutkimusta, joihin on osallistunut 13 000 tyypin 2 diabetespotilasta. Valmistaja uskoo ratkaisevansa valmistukseen liittyvät ongelmat. Empagliflotsiinin myyntilupahakemus jätettiin myös Euroopan lääkeviraston käsiteltäväksi viime vuoden kesäkuussa. EU-maissa käyttöön on tullut mm. samalla vaikutusmekanismilla toimiva dapagliflotsiini (Forxiga, AstraZeneca).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Onko diabeteslääkkeen pitkävaikutteisuus etu?

Tyypin 2 diabeteksen hoitoon kehitettyjen inkretiinimimeettien (GLP-1-agonistien) vaikutuksen kestoa on pidennetty asteittain. Toiveena on ollut parantaa hoitomyöntyvyyttä ja verensokerin kontrollia. Eksenatidi tuli käyttöön vuonna 2005 kahtena päivittäisenä pistoksena, liraglutidista saatiin kerran päivässä otettava pistos, seuraavaksi eksenatidista kehitettiin viikoittain käytettävä valmiste ja nyt pyritään kerran kuukaudessa otettaviin pistoksiin. Äskettäin julkaistut tutkimustulokset (Phase III HARMONY-7 ja DURATION-6) eivät yksiselitteisesti tue näkemystä, että pistoksien harventaminen johtaisi parempaan diabeteksen hoitotasapainoon. Syitä tähän ei vielä täysin tunneta. Harvemmin pistettynä lääkkeen kerta-annos suurenee, mikä voi lisätä pistospaikalla ihon ärsytystä. Tiettyyn pistosrutiiniin tottunut potilas ei aina halua vaihtaa uuteen tuotteeseen. Lisätutkimukset ovat tarpeen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Löytyikö Ebolaan lääke?

Nopeasti kuolemaan johtavaan verenvuotokuume Ebolaan ei ole lääkehoitoa, mutta nyt testataan ihmisillä anti-Ebola-viruslääkettä (TKM-Ebola, Tekmira Pharmaceuticals). Vaiheen I lumeverrokkitutkimuksissa on 56 osanottajaa. Apinoilla tehdyissä tutkimuksissa lääke on tarjonnut jopa 100-prosenttisen suojan. Ebolan aiheuttaa nauhaviruksiin (filovirukset) kuuluva mikrobi, joka tarttuu eläimistä ihmisiin. Tartunnan siirtäjää ihmiseen tai viruksen säilymöä (reservuaaria) ei tunneta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkärin ammatillinen kehitys on aina kesken

Lääkäriliitto päivittää täydennyskoulutussuosituksensa kevään aikana. Viimeisin suositus on vuodelta 1999. Sen mukaan lääkärillä tulee olla oikeus käyttää työpaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen vähintään 10 työpäivää vuodessa. Tämän lisäksi työaikaan kuuluvaa täydennyskoulutusta tulee olla vähintään viisi tuntia viikossa.

Eveliina Ronkainen

Kollegiaalisuuden ydintä etsimässä

Suomen lääkärimäärä kasvaa ja lääkärikunta fragmentoituu, mutta kollegiaalisuus yhdistää kaikkia lääkäreitä työpaikasta, toimenkuvasta tai työskentelysektorista riippumatta.

Maria van der Meer