Parantaako ASA myös paksusuolisyövän ennustetta?

Kun potilas saa syöpädiagnoosin, hänen kysymyksensä hoitavalle lääkärille kuuluu: mitä minä itse voin tehdä taudin voittamiseksi? Lääkäri määrää paksusuolisyövässä leikkauksen ja adjuvanttisolusalpaajan ja peräsuolisyövässä joskus sädehoidon, mutta riittääkö se? Yli satavuotias verihiutaleiden aggregaatiota estävä asetyylisalisyylihappo (ASA) näyttää parantavan myös imusolmukkeisiin levinneen kolorektaalisyövän ennustetta, joten pitäisikö kaikille potilaille määrätä myös ASA:a, kuten sydäninfarktin jälkihoidossa? Muutamassa aiemmassa tutkimuksessa ASA:n teho eloonjäämisennusteen parantamisessa oli jopa 30 %:n luokkaa. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin luokan I HLA-antigeenin ilmentymisen vaikutusta tähän ASA:n syöpäsolujen kasvua estävään mekanismiin.

Hannu Paajanen

Peyronien taudin kroonisen vaiheen nykyhoito

Peyronien tauti on useimmiten fibroottisen plakin muodossa peniksen paisuvaiskudosta ympäröivää kalvoa, tunica albugineaa, vaurioittava sairaus. Sen esiintyvyydeksi arvioidaan 3-9 % miesväestöstä. Tämän synnyltään ja patofysiologialtaan suurelta osin tuntemattoman taudin epävakaan ja usein kivuliaan alkuvaiheen hoitoon on käytössä lukuisia tutkimusvaiheessa olevia sekä konservatiivisia että mini-invasiivisia hoitomenetelmiä. Stabiilissa vaiheessa oleva tauti, johon liittyy peniksen invalidisoiva epämuodostuma ja/tai lääkehoidolle resistentti erektiohäiriö, voidaan hoitaa tehokkaasti vain leikkauksella. Taudin monet ilmenemismuodot ovat johtaneet siihen, että tilanteeseen kuin tilanteeseen sopivaa standardileikkausta ei ole. Valittavana on kolme perusmenetelmää, joilla kullakin on keskinäiset variaationsa. Leikkauksen päätavoite on toiminnan palauttaminen, ei taudin alkua edeltävään tilaan pyrkiminen. Tuore kokooma-artikkeli asiasta perustuu 61 PubMed-tietokannasta valittuun ja analysoituun julkaisuun vuosilta 1984-2013.

Ossi Lindell

Ovatko ACE:n estäjät ja sartaanit yhtä tehokkaita diabeetikoilla?

ACE:n estäjät ja sartaanit vaikuttavat hieman eri tavalla reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmään, mutta niiden edullista vaikutusta sydäntapahtumiin on pidetty hyvin samankaltaisena. Nyt uusi laajojen tutkimusten jälkianalyysi asettaa tämän käsityksen ainakin diabeetikoilla kyseenalaiseksi.

Juhani Airaksinen

Sairaalloisen lihavuuden ryhmähoito on tuloksellista

HYKS:n Meilahden sairaalassa on hoidettu sairaalloista lihavuutta vuodesta 1984 lähtien, mikä mahdollistaa potilasmateriaalin muutoksen, hoidon tulosten ja pysyvyyden tarkastelun lähes kolmen vuosikymmenen ajalta.

Mirjam Rongonen, Päivi Karpakka, Pertti Mustajoki, Timo Sane, Kirsi Pietiläinen

Perinnöllisillä tekijöillä voi olla merkitystä Ménièren taudin synnyssä

Ménièren tauti on sisäkorvan sairaus, jonka oiretriadiin liittyy kohtauksittaista kiertohuimausta, sairaan korvan tinnitusta tai paineentunnetta sekä kuulon heikkenemistä. Taudin etiologia on tuntematon.

Elina Hietikko, Jouko Kotimäki, Minna Männikkö, Martti Sorri

Tukitoimet voisivat pidentää Parkinsonin tautia sairastavan työuraa

Vuosittain yli 300 työikäistä henkilöä sairastuu Suomessa Parkinsonin tautiin. Suurin osa heistä päätyy parin vuoden kuluessa työkyvyttömyyseläkkeelle.

Kirsti Martikainen, Reijo Marttila

Potilaiden arvioon terveyskeskuskäynnin hyödystä vaikuttavat tekijät

Tutkimusten perusteella suomalaiset ovat useimmiten tyytyväisiä terveyskeskuksissa saamaansa hoitoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää potilaaseen, lääkäriin ja terveyskeskukseen liittyvien tekijöiden vaikutusta siihen, miten hyödylliseksi potilas kokee vastaanottokäynnin välittömästi sen jälkeen.

Veera Kangaspunta, Tuomas Koskela, Erkki Soini, Olli-Pekka Ryynänen

Maahanmuuttajalääkärien perehdytys psykiatriseen sairaanhoitoon

Maahanmuuttajalääkäreistä saadaan sitoutunutta työvoimaa suomalaiseen psykiatriseen erikoissairaanhoitoon suunnitelmallisen ja yksilöllisen perehdytyksen avulla. Se edellyttää, että koko henkilökunta on motivoitunutta ja aktiivisesti hankkeessa mukana. Selvityksen mukaan Satakunnan sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueen malli ulkomaalaisten lääkärien perehdytyksestä onnistui hyvin.

Marika Pöyri, Niina Kóllar, Max Karukivi, Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu

Punaviinin resveratroli tuskin ehkäisee sydänsairauksia

Antioksidantti resveratrolin, jota on mm. punaviinissä, suklaassa ja viinirypäleissä, on uskottu suojaavan mm. sydänsairauksilta ja syövältä. Ruokavaliostaan päivittäin runsaasti resveratrolia saaneita tutkittiin Chiantin alueella asuneiden keskuudessa. 65-vuotiaita tai tätä vanhempia naisia ja miehiä (n = 783) seurattiin prospektiivisessa tutkimuksessa 9 vuoden ajan. Resveratrolin saantia seurattiin mittaamalla aineen metaboliitteja virtsasta. Pitkäikäisyys tai menehtyminen sydänsairauksiin tai syöpään eivät liittyneet resveratrolin saantiin. Tutkijoiden mukaan usko resveratrolin hyötyihin perustuu eläintutkimuksiin, joista osa on tuloksiltaan väärennettyjä. Tutkimuksen rahoittivat Yhdysvaltojen terveyslaitos (NIH) sekä Italian ja Espanjan terveysministeriöt, eikä tukea saatu teollisuudelta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

FDA vertaili dabigatraania varfariiniin

Yhdysvaltain lääkeviranomainen tutki sairausvakuutustiedostossa dabigatraania tai varfariinia eteisvärinän hoitoon uusina potilaina saaneita (n = 134 000). Iältään 65-vuotiailla tai tätä vanhemmilla dabigatraani (Pradaxa, Boehringer Ingelheim) vähensi aivohalvauksien, kallonsisäisten vuotojen ja kuoleman riskiä enemmän kuin varfariini, mutta lisäsi varfariinia enemmän merkittävien maha-suolikanavan vuotojen vaaraa. Dabigatraanin ja varfariinin käyttäjien riski sairastua aivohalvaukseen oli 11,3 vs. 13,9 tuhatta potilasvuotta kohti, kallonsisäiseen vuodon riski 3,3 vs. 9,6, merkittävän maha-suolikanavan vuodon riski 34,2 vs. 26,5 ja kuolemanriski 32,6 vs. 37,8. Sydäninfarktiin sairastumisissa eroja ei havaittu. Meneillään on vastaava tutkimus rivaroksabaanista (SLL 2014;69:327) ja FDA tulee julkaisemaan myös vertailevan tutkimuksen dabigatraanista ja rivaroksabaanista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä