Huomioidaanko hyvin toteutuva varfariinihoito?

Eteisvärinän antikoagulaatiohoidosta on keskusteltu Lääkärilehdessä vilkkaasti. Lääkemainosten mukaan uuden polven antikoagulaatiohoidot ovat vähintään yhtä tehokkaita kuin varfariinihoito ja vuotojakin on vähemmän. Näinhän myös kansainväliset isot tutkimukset kertovat. Mutta julkaistuista tutkimuksista selviää myös, että lääkkeitä on verrattu huonolaatuiseen varfariinihoitoon. Rivaroksabaania koskevassa tutkimuksessa (ROCKET-AF) varfariinilla hoidettujen potilaiden keskimääräinen TTR-arvo (aika, jonka potilaan INR-arvot ovat hoitoalueella) on ollut 55 %, dabigatraania tutkittaessa (RE-LY) 64 % ja apiksabaania tutkittaessa (ARISTOTLE) 66 %. Onko tehty vertailevaa tutkimusta erittäin hyvin toteutuvan (yli 80 % INR-mittauksista on hoitotasolla (INR 2-3)) varfariinihoidon kanssa? Itse en ainakaan tällaista ole nähnyt.

Hannu Hynninen

Yksinkertaista röntgenkuvausta ei ole

Kansanedustaja Osmo Soininvaara kirjoittaa kolumnissaan Lääkärilehdessä 3/2014 (s. 178) ehdottaneensa taannoin röntgenlaitteita syrjässä oleviin terveyskeskuksiin. Hän totesi, että henkilökunta maksaa, laite ei, ja että suurin osa kuvauksista on niin yksinkertaisia, että ne osataan tehdä paikanpäällä ja analysoida kuva toisaalla. Miten kukaan voi vaarantaa potilasturvallisuutta ja potilaan oikeutta tasa-arvoiseen ja hyvään hoitoon edes ajatuksen tasolla ajattelemalla näin?

Päivi Wood

Defibrillaattorin pitäisi olla pakollinen lentokoneissa

Luin mielenkiinnolla hätätilanteita lentokoneessa käsitelleen Ajassa-sivujen jutun Lääkärilehdestä 3/2014 (s. 114-6). Toisin kuin Yhdysvalloissa, puoliautomaattiset defibrillaattorit (AED) eivät kuulu Euroopan unionissa pakollisina matkustajalentokoneiden kalustoon. Lentomatkustajien asema ei ole yhdenvertainen, sillä osa lentoyhtiöistä on ottanut defibrillaattorit vapaaehtoisesti käyttöön lentokoneissaan, osa ei. Myös hätälääkintäpakkauksen pakollinen sisältö on vaatimaton ja erot lentoyhtiöiden välillä suuria löysien säädösten vuoksi.

Juha Richter

Leikkaussalikuolemien syitä analysoitu

Eri alojen kirurgit ja tehohoitolääkäri arvioivat moni-ammatillisesti suomalaisen Potilasvakuutuskeskuksen (VAKES) aineistosta kaikki kuolemaan johtaneet leikkaus- ja toimenpidekomplikaatiot vuosilta 2006-2010 (Hakala ym. 2013). Tutkimusaikana suoritettiin Suomessa noin 1 425 000 kirurgista toimenpidettä ja 295 000 synnytystä.

Hannu Paajanen

Kaksi näkökulmaa lihavan potilaan prostatektomiaan

Eturauhasen poistoleikkaus soveltuu floridalaisklinikassa tehdyn tutkimuksen mukaan myös lihaville eturauhassyöpäpotilaille. Nelivuotiskaudella 2008-2012 tehtiin robottiavusteinen eturauhasen poistoleikkaus yli 3 000 karsinoomapotilaalle. Potilaiden joukossa oli 44 sairaalloisen lihavaa miestä (BMI ≥ 40 kg/m²). Heille valittiin tietokoneavusteisesti verrokit, joiden painoindeksi oli em. rajan alapuolella, keskimäärin 28,9 kg/m².

Ossi Lindell

Altistusterapia auttaa teini-ikäisiä raiskauksen uhreja

Altistusterapia on käypä hoito aikuisten traumaperäiseen stressihäiriöön. Lapsilla ja nuorilla altistusterapiaa on käytetty hyvin vähän. Traumamuistoille altistamisen on pelätty saattavan voimistaa traumaperäisiä oireita alaikäisillä, joilla psykologiset selviytymiskeinot ovat vielä kehittymättömiä. Altistusterapiasta näyttäisi kuitenkin olevan hyötyä myös teini-ikäisille.

Tero Taiminen

Uusi pitkävaikutteisempi hyytymisvalmiste B-hemofiliaan

Vaikean hemofilian moderni hoito perustuu säännöllisen, 2-3 kertaa viikossa pistettävän hyytymisvalmisteen käyttöön. Potilaat huolehtivat lääkehoidon toteutuksesta itse jo varsin nuorella iällä, ja pidempään vaikuttavat lääkeaineet toivotetaan ilomielin tervetulleeksi. Lupaavia tuloksia on saatu hyytymistekijä IX-Fc-fuusioproteiinilla.

Marko Vesanen

Vaikuttaako alkoholi nuorten aivojen kehitykseen?

Alkoholinkäyttö aloitetaan usein nuorena, jolloin aivojen kypsyminen on kesken ja altis häiriötekijöille.

Virve Kekkonen, Petri Kivimäki, Eila Laukkanen

Elimellisoireisesta häiriöstä kärsivän potilaan rationaalinen lääkehoito

Elimellisoireiset psykiatriset häiriöt ovat hyvin tavallisia niin valikoimattomassa väestössä kuin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilailla.

Antti-Jussi Ämmälä

Tuloryhmien erot yksityislääkäripalvelujen käytössä eivät kasvaneet vuosina 2006-2011

Yksityislääkäripalvelujen käytön kehityssuuntia sosiaaliryhmittäin on analysoitu vähän. Selvitimme aikuisten suomalaisten yksityislääkärikäyntien yleisyyttä heidän verotulojensa mukaan vuosina 2006 ja 2011.

Jenni Blomgren, Lauri Virta