77890 osumaa

Masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt nopeasti

OECD:n tuoreen selvityksen mukaan (Health at a Glance) masennuslääkkeiden käyttö on rikkaissa maissa kaksinkertaistunut 10 vuodessa (2000-2009). Vuorokausiannoksina (DDD) tuhatta asukasta kohti mitattuna kärjessä on Islanti (106): siellä masennuslääkkeiden kulutus on kaksinkertainen 24 maan keskiarvoon (56) verrattuna. Suurkuluttajia ovat Australia (89), Kanada (86), Tanska (85), Ruotsi (79), Britannia (71) ja Suomi (70). Vähäisintä masennuslääkkeiden käyttö oli Chilessä (13) ja Etelä-Koreassa (13). Kulutuksen kasvua selittänevät depression lisääntynyt diagnosointi, parempi lääkehoidossa pysyminen ja masennuslääkkeiden käytön laajeneminen mm. lievän masennuksen, ahdistuksen ja pelkotilojen hoitoon. Myös talouden taantuman aiheuttamalla epävarmuuden tunteella ja alakulolla voinee olla vaikutusta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Diabeteslääkkeet ja syöpävaara

Yhdysvaltalaisessa rekisteritutkimuksessa insuliiniherkisteitä, kuten glitatsoneja tai metformiinia, käyttäneillä tyypin 2 diabetesta sairastaneilla naisilla oli 21 % vähäisempi vaara sairastua syöpään kuin insuliinineritystä lisääviä valmisteita, kuten sulfonyyliureoita, käyttäneillä (suhteellinen riski 0,79; 95 %:n LV 0,64-0,98). Miehillä ei vastaavaa eroa todettu. Pioglitatsonia käyttäneiden miesten virtsarakkosyövän ilmaantumisessa ei havaittu eri lääkitystä käyttäneiden kesken, joskin tapauksia oli vähän. Havainto tehtiin yhdistämällä 25 600 diabetespotilaan (kaltaistetut) rekisteritiedot syöpärekisterin tietoihin vuosilta 1998-2006. Tutkimuksessa ei tarkasteltu GLP-1:n agonistien tai DPP-4:n estäjien osuutta syöpään. Tutkijoiden mukaan löydökset kuitenkin vahvistavat näkemystä, että endogeenisen insuliinin eritystä lisääviin diabeteslääkkeisiin saattaa liittyä lisääntynyt syöpävaara, mutta teoria kaipaa lisätutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Thaimaan matkan tuliainen - tapauksen ratkaisu

24-vuotias nuori nainen oli lomaillut Thaimaassa kahden viikon ajan ja voinut siellä hyvin, lukuun ottamatta ohimennyttä ripuliepisodia. Hän oli sukellellut siellä useana vuonna lomamatkoillaan. Kolmen vuorokauden kuluttua kotiinpaluusta naiselle nousi 39 °C:n kuume ja samalla tuli hyvin voimaton olo. Hänelle ilmaantui myös päänsärkyä, kovia lihas- ja nivelkipuja ja pahoinvointia. Päivystävä lääkäri lähetti hänet sairaalan ensiapuun samana iltana.

Anneli Lauhio, Hannimari Kallio-Kokko, Olli Vapalahti, Maija Lappalainen, Tomi Wuorimaa, Raili Kauppinen

Onko laki eettinen minimi?

Lainsäädäntö ei aina ole lääkärin näkökulmasta selkeää ja yksioikoista. Hänelle voi olla ongelmallista hyväksyä esimerkiksi sellaisia lakiin kirjattuja vaatimuksia, jotka heikentävät lääkärin salassapitovelvollisuutta ja vaarantavat potilas-lääkärisuhteen luottamuksellisuuden. Laki korostaa usein muotoseikkoja eettisen sisällön kustannuksella, eikä ole sensitiivinen inhimillisen todellisuuden monimuotoisuudelle.

Veikko Launis

E-resepti ja KanTa-arkisto kuormittavat terveydenhuoltoa

Terveyskeskuksia arvostellaan jatkuvasti toimimattomuudesta ja jonoista. Terveyskeskus on kuitenkin se paikka, jossa viranomaisten suuret hankkeet on otettava käyttöön ensimmäisenä. Toimimattomia järjestelmiä joudutaan kehittämään muun työn ohessa, ilman mitään lisäresursseja. Kun terveyskeskukset ovat havainneet pahimmat ongelmat ja järjestelmät ovat jo hieman kehittyneempiä, käyttö laajenee erikoissairaanhoitoon ja yksityispuolelle.

Helena Nukari

Terveydenhuollon laadunhallinnasta uusi suositus

Kaikki potilastyötä tekevät lääkärit, muut terveydenhuollon ammattihenkilöt, terveydenhuollon toimintayksiköt sekä koko palvelujärjestelmä ovat velvollisia kehittämään jatkuvasti työtään ja toimintaansa. Lääkärin ja toimintayksikön on arvioitava työnsä laatua, yksikkönsä toimivuutta ja henkilökuntansa osaamisen tasoa ja oltava valmis asettamaan ne riippumattoman ulkopuolisen arvioinnin kohteeksi.

Sari Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030