Peli poikki aivotärähdysepäilystä

- Jo epäilykin aivotärähdyksestä edellyttää, että urheilija siirretään sivuun ja suoritus keskeytetään, painottaa tutkijalääkäri Teemu Luoto TAYS:sta.

Ulla Järvi

”Himasen raportti kertaa tuttuja asioita”

Terveydenhuollon näkökulmasta Pekka Himasen ja Manuel Castellsin johtaman tutkimusryhmän raportissa ei ole oikeastaan mitään uutta, arvioi THL:n tutkimusprofessori Marjukka Mäkelä. Paljon keskustelua herättänyt "Kestävän kasvun malli. Globaali näkökulma" käsittelee terveydenhuoltoa vähemmän kuin samojen kirjoittajien aiempi väliraportti "Sininen kirja".

Suvi Sariola

Voi halutaan osoittaa sydämelle haitalliseksi

Lääkärilehdessä 38/2013 (s. 2351-7) julkaistussa voin käytön ja sydäninfarktiriskin yhteyttä selvittäneessä dosentti Voutilaisen ym. alkuperäistutkimuksessa todetaan, että runsas voin käyttö (keskimäärin 73 g/pv) oli yhteydessä lisääntyneeseen sydäninfarktiriskiin. Väärinkäsitysten välttämiseksi todettakoon heti alkuun, että ravitsemuksessa kohtuus aina kannattaa, olipa kysymyksessä luontainen voi, luontaiset ravintoöljyt tai sitten ja erityisesti (1) margariini.

Kari Salminen

Kirjoittajat vastaavat: Väärän puun haukuntaa

Kiitämme professori Kari Salmista kiinnostuksesta tutkimusartikkeliamme kohtaan. Havainnoiva väestöpohjainen seurantatutkimuksemme osoittaa runsaan voin käytön olevan yhteydessä kohonneeseen sydäninfarktin riskiin. Yleinen epidemiologisen tutkimuksen asetelma mahdollistaa yhteyksien havaitsemisen, vaikka ei todistakaan kausaalisuutta. Käytämme artikkelissamme termiä "yhteys" tarkoituksella, niin oman tuloksemme kuin viittaamiemme tulosten osalta. Käyttämässämme aineistossa voin käyttö oli suhteellisen runsasta. Tämä on voinut paljastaa tuloksia, joita ei pienemmillä käyttömäärillä ja variaatiolla voi nähdä.

Sari Voutilainen, Anna Nurmi, Jyrki Virtanen, Jaakko Mursu, Tomi-Pekka Tuomainen

Tieto toimenpiteistä perustui HILMOon

Valveutuneet kollegat Lahdesta ovat ansiokkaasti hoitaneet keratokonuspotilaita sarveiskalvon valokovetushoidolla vuodesta 2007 lähtien ja olleet metodin uranuurtajia Suomessa (SLL 45/2013, s. 2913). Kuten Sarveiskalvon kartiorappeuman valokovetushoito -katsauksessa (SLL 42/2013, s. 2667-72) mainitsemme, tieto tehdyistä toimenpiteistä perustuu Hoitoilmoitusrekisteriin (HILMO) Cross-linking -toimenpidenumerolla CGG11 ilmoitettuihin toimenpiteisiin. Tällä numerolla HILMO-rekisterissä ei ole ainuttakaan Päijät-Hämeen keskussairaalassa tehdyksi ilmoitettua toimenpidettä. Cross-linking -toimenpidenumero CGG11 on lisätty HILMOon vuonna 2009, joten ainakin osa tehdyistä toimenpiteistä olisi päässyt mukaan katsaukseen, jos ne olisi hoitoilmoitusrekisteriin ilmoitettu asianmukaisesti.

Juha Holopainen, Sirpa-Liisa Hovi

Hoitotyön rakenteista kirjaamista kehitettävä yhteistyössä

Hoitotyön kirjaukset ovat keskeinen tietolähde ja pohja useiden ammattiryhmien tekemille ratkaisuille. Käyttöön otetussa rakenteisessa kirjaamisessa potilaan hoidon kannalta oleellinen tieto kuitenkin hukkuu helposti.

Anu Niemi, Arja Kaila, Johanna Bjerregård Madsen, Antti Turunen

Koettua ja uutta kondyloomien hoidosta

Vuonna 2006 hyväksyttiin käyttöön kohdunkaulan syöpää ehkäisemään nelivalenttinen rokote HPV-virustyyppejä 16/18 ja 6/11 vastaan ja vuotta myöhemmin meilläkin nykyään ajankohtainen kaksivalenttinen HPV 16/18-rokote. Der Urologe -lehden katsauksen mukaan ensiksi mainitun rokotteen lisäpotentiaali oli nopeasti urologienkin havaittavissa, koska HPV-tyypit 6 ja 11 aiheuttavat 90 % ulkogenitaalien kondyloomista. Tämä on johtanut siihen, että kansalliset rokotekomissiot ovat alkaneet suositella nelivalenttisen rokotteen käyttöönottoa myös poikien tai ainakin riskiryhmiin kuuluvien miesten rokotuksissa.

Ossi Lindell

Solunsalpaajahoito leikkauksen jälkeen vähentää haimasyöpäpotilaiden kuolleisuutta

Haimasyöpään leikkauksen jälkeen annettava liitännäishoito vähentää kuolleisuutta jopa kolmanneksella. Haimasyöpä on edelleen yksi huonoennusteisimmista syöpäsairauksista, ja sen voittamiseksi tarvittaisiin täysin uusia työkaluja.

Sirkku Jyrkkiö

Kerran päivässä inhaloitava yhdistelmävalmiste tulossa astmaan ja keuhkoahtaumaan

Inhaloitavat lääkkeet on totuttu annostelemaan aamuin ja illoin, mutta myös kerran päivässä otettavia lääkkeitä on tullut markkinoille ja sama mahdollisuus on tulossa myös yhdistelmävalmistetta käyttäville potilaille.

Heikki Ekroos

Uusia lääkkeitä myelooman hoitoon

Myelooma on useimmille parantumaton, pitkäaikainen verisairaus. Nykyhoidoin edetään usein vuosien oireettomaan ajanjaksoon, mikä on huiman lääkekehityksen ja kantasolujen siirtojen ansiota. Vastaanotolla ei kuitenkaan välty potilaiden murheilta, joita aiheuttaa taudin taipumus uusiutua, ja uusista lääkevaihtoehdoista ehditään usein kysellä jo ennen kuin tauti on ehtinyt vielä edes taittua, saati sitten uusiutua. Tässä muutama vastaus uteluihin.

Marko Vesanen