Vanhenevan miehen oireeton nivustyrä - leikkaukseen vai ei?

Maailmassa on tehty kaksi prospektiivistä tutkimusta, joissa vähäoireinen nivustyräpotilas satunnaistettiin joko seurantaan tai leikkaushoitoon. Ensimmäinen julkaistiin Brittein saarilta vuonna 2006 ja siinä suositeltiin leikkaushoitoa. Toinen tehtiin Pohjois-Amerikassa samana vuonna ja siinä taas suositeltiin seurantalinjaa. Tulokset siis jättivät taas kliinikolle lantinheiton vastaukseksi. Nyt amerikkalaisen potilaskohortin pitkäaikaistulokset on analysoitu uudelleen seitsemän vuoden seurannan jälkeen, ja tulos muuttuikin leikkaushoidon suuntaan suotuisaksi.

Hannu Paajanen

Aliskireeni ei vaikuta sepelvaltimotaudin etenemiseen

Reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän aktivaatio edistää valtimotautien kehittymistä. Koe-eläintutkimusten perusteella reniiniaktiivisuuden vähentämisen on puolestaan arveltu voivan vaikuttaa edullisesti sepelvaltimotautiin. Valitettavasti uuden tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, ettei tähänkään mekanismiin vaikuttamalla voida hidastaa sepelvaltimotaudin etenemistä.

Juhani Airaksinen

Miten tuoretta nivelreumaa hoidetaan Suomessa?

Nivelreuman hoidon tavoitteena on potilaan oireettomuus. Nivelreuman eurooppalainen hoitosuositus kehottaa aloittamaan tuoreen nivelreuman hoidon metotreksaatti-monoterapialla ja glukokortikoidilla sekä lisäämään hoitoon biologisen lääkkeen, jos hoitovastetta ei saavuteta 3 kuukaudessa. Suomessa on totuttu käyttämään synteettisiä reumalääkkeitä voimaperäisemmin: nivelreuman Käypä hoito -suositus vuodelta 2009 neuvoo hoitamaan hyvin aktiivista tuoretta nivelreumaa kolmen reumalääkkeen yhdistelmällä (metotreksaatti, sulfasalatsiini ja hydroksiklorokiini) ja liittämään hoitoon pieniannoksisen glukokortikoidin (ns. REKO-yhdistelmähoito).

Heidi Mäkinen, Vappu Rantalaiho, Laura Pirilä, Hannu Kautiainen, Kari Puolakka

Nivelreuman luokittelukriteerit uudistuivat - mikä muuttuu?

Nivelreuman varhain aloitettu tehokas hoito parantaa ennustetta.

Jenni Kauppi, Markku Hakala, Heidi Mäkinen

Vuokralääkärien työolot ja hyvinvointi terveyskeskuksissa

Lääkärien palkkaaminen työvoimaa välittäviltä yrityksiltä eli ns. vuokralääkärien käyttö yleistyi terveyskeskuksissa 2000-luvun alussa. Vuokralääkärit kokevat työmuotonsa joustavaksi, mutta heidän työoloistaan ja hyvinvoinnistaan tiedetään vain vähän. Tutkimuksessa verrataan terveyskeskuksissa työskentelevien vuokralääkärien ja kunnan palkkaamien lääkärien työn luonnetta sekä heidän kokemuksiaan työkuormituksesta, voimavaratekijöistä ja hyvinvoinnista.

Laura Pekkarinen, Tarja Heponiemi, Riikka Lämsä, Jukka Vänskä, Anu Mustakari, Timo Sinervo, Anna-Mari Aalto, Marko Elovainio

Lasten korva-, nenä- ja kurkkulöydökset Angolassa

Korva-, nenä- ja kurkkutaudit sekä kuulovauriot ovat kehitysmaiden lapsilla yleisiä, mutta puutteellisesti tutkittuja, joten niiden tausta ja kliininen kuva tarvitsevat tarkempaa määrittelyä.

Anni Taipale

Varhainen repolarisaatio sydänfilmissä: esiintyvyys, ennustearvo ja kliiniset erityispiirteet

Varhainen repolarisaatio on normaalissa sydänfilmissä nähtävä muutos, joka tyypillisesti koostuu J-aalloista ja ST-segmentin noususta. Kyseinen löydös on liitetty pienissä potilasaineistoissa hengenvaarallisiin rytmihäiriöihin. Väitöstutkimuksen tarkoitus oli selvittää muutoksen esiintyvyyttä ja ennustearvoa normaaliväestön keskuudessa.

Jani Tikkanen

Clostridium difficile -infektiot ja niiden hoito

Perinteisesti Clostridium difficile -infektioita on hoidettu joko metronidatsolilla tai vankomysiinillä. Nämä molemmat ovat antibiootteja, jotka vaikuttavat myös suoliston normaalin bakteerikantaan altistaen ripulin uusiutumiselle. Osittain tästä johtuen Clostridium difficile -infektio uusiutuu 15-35 %:lla niistä, joilla on ollut yksi edeltävä suoliston tulehdus ja 33-65 %:lla, joilla on ollut kaksi tai useampaa tulehdusta. Viime vuosina Clostridium difficile -infektion luonne on muuttunut, taudin ilmaantuvuus, vakavien tapausten osuus ja kuolleisuus ovat lisääntyneet.

Eero Mattila

Fysioterapia suositeltavaa olkapään degeneratiivisessa kiertäjäkalvosinrepeämässä

Arviolta yli puolella yli 60-vuotiaista on jonkunasteinen kiertäjäkalvosimen repeämä. Lisääntyneistä leikkausmääristä huolimatta leikkaushoitoa puoltavaa tutkimusnäyttöä ei ole olemassa, ja vertailevia tutkimuksia eri hoitomuotojen vaikuttavuudesta jännerappeuman pohjalta syntyneissä kiertäjäkalvosimen repeämissä ei ole aikaisemmin tehty.

Juha Kukkonen

Kurkunpään papillomatoosi - syitä ja seurauksia

Hengitysteissä ns. matalan syöpäriskin HPV-tyypit aiheuttavat taudin, jossa tyypillisesti äänihuulissa esiintyy toistuvasti hyvänlaatuisia papilloomia.

Taru Ilmarinen