Miten masennuslääke vaikuttaa?

Farmasian tohtori Tomi Rantamäki esittelee katsausartikkelissaan (s. 2675-2681) tutkimuslinjan, jossa masennuslääkkeiden tehoa selitetään niiden aivojen muovautuvuutta edistävillä vaikutuksilla.

Tiina Lautala

Lääkäri X ja tehtävä somessa

Verkossa ilmestyvä Potilaan Lääkärilehti on ehtinyt vuoden ikään. Lehti löytää lukijansa sosiaalisen median kautta.

Hertta Vierula

Statiinit eivät aiheuta kaihia

Lääkemaailmassa tapahtuu -palstalla Lääkärilehdessä 40/2013 (s. 2535) referoitiin JAMA Opthalmologyssa (1) julkaistua epidemiologista analyysiä statiinien keskimäärin 4,6 vuoden käytön ja silmän linssisamentumien (harmaakaihi) yhteydestä. Tutkimuksessa statiinien käyttöön liittyi lisääntynyt (9 %) kaihin ilmaantuvuus.

Timo Strandberg

Rökning är hjärtats huvudfiende

I Finlands Läkartidning 38/2013 (s. 2351-7) hävdar Sari Voutilainen et al. att risken för hjärtattack ökar med 4,3 % för varje tio gram smör som intas dagligen. Påståendet bygger på en studie av 1 981 män under 16 års tid. Männen indelades enligt smörkonsumtion i fyra grupper, och erhållna data analyserades med Cox regressionsmodell. Risken för hjärtattack användes som beroende variabel och smörkonsumtionen som förklarande oberoende variabel. Modellen kompenserades för inverkan från andra oberoende variabler, inklusive rökning. Slutsatsen blev då att risken för hjärtinfarkt var 65 % större för den grupp som åt mest smör.

Jarl R. Ahlbeck

Tupakointi ei selitä riskin lisäystä

Kiitämme FT, dosentti Jarl R. Ahlbeckia palautteesta ja kiinnostuksesta tutkimukseemme Voi ja sydäninfarktiriski. Kummastelemme hieman hänen laskelmiaan ja johtopäätöksiään.

Sari Voutilainen, Anna Nurmi, Jyrki Virtanen, Jaakko Mursu, Tomi-Pekka Tuomainen

Työterveyshuollon alue-erot selittyvät työnantajien valinnoilla

Työnantajien panos työterveyshuoltoon on arvokas, kun kuntien ja valtion rahat hupenevat. Työterveyshuollon sairaanhoitoa tarvitaan, vaikka kuntien perusterveydenhuolto toimisi paremmin. Miten kävisi Espoon ja Helsingin, jos työterveyshuollon rahoitus vähenisi?

Timo Hujanen, Hennamari Mikkola

Syövän seulontatutkimusten haitoista vain vähän tietoa

Syövän seulontatutkimuksilla pyritään havaitsemaan vakava sairaus mahdollisimman varhain. Parhaimmillaan oikein toteutettu seulonta parantaa potilaan ennustetta, mutta seulontatutkimuksista voi olla myös haittaa. Valitettavasti satunnaistetuissa tutkimuksissa seulontatutkimuksien aiheuttamia haittoja aliraportoidaan.

Sirkku Jyrkkiö

Suomalaiskirurgit voivat jälleen olla ylpeitä

Takavuosina nuori kirurgi sai oppinsa pitkälti seniorikirurgin leikkauksia seuraten ja kahvihuoneen mielipiteitä uskoen. Seniorien kanssa käydyt keskustelut ovat vieläkin tärkeitä, mutta pelkästään niiden perusteella ei enää pitäisi hoitopäätöksiä tehdä. Lääketiede nojaa yhä enemmän tutkimusnäyttöön. Paras tutkimustieto kirurgian tehosta saadaan yleensä satunnaistetuista, prospektiivisista hoitosarjoista. On arvioitu, että ennen 1990-lukua vain 5-15 % kirurgian tiedoista perustui A-tason tutkimusnäyttöön (Uhl ym. 2000). Prospektiivisen, satunnaistetun hoitosarjan tekeminen kirurgiassa pitkine seuranta-aikoineen on hidasta ja vaivalloista kiireisille kirurgeille. Nyt alkavat ajat muuttua.

Hannu Paajanen

Reumalääkkeet vähentävät työkyvyttömyyttä

Jos metotreksaattilääkitys ei muutamassa kuukaudessa saa reumatulehdusta kuriin, hoito tehostuu, kun siihen liitetään joko sulfasalatsiinin ja hydroksiklorokiinin yhdistelmä tai infliksimabi. Tämä vähentää myös työkyvyttömyyttä.

Markku Kauppi

Onko aivovaltimoiden kalkkimuutosten määrällä yhteys sepelvaltimotautiin

Ateroskleroosi on systeemitauti, mutta sen paikallinen ilmeneminen vaihtelee. Iskeemisten aivotapahtumien yhteydessä tehtävässä aivojen tietokonetomografiassa todetaan usein aivoverisuonten runsaitakin kalkkeutumismuutoksia. Voisiko näiden määrällä olla yhteys sepelvaltimotaudissa ilmenevien kalkkien määrään?

Roberto Blanco Sequeiros