Biologisia riskiryhmiä lymfoomapotilaiden joukossa

Lymfoomat ovat tuntemattomasta syystä jatkuvasti yleistyvä joukko imukudoksen syöpiä, ja diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma on yleisin lymfooman alatyyppi Suomessa.

Anna Kaisa Pasanen

Munasarjan sairauksia voidaan tunnistaa uudella merkkiaineella

Anti-Müllerian hormoni, AMH, on uusi kliininen merkkiaine munasarjojen toiminnan tutkimiseen. Kasvavien munarakkuloiden solut erittävät Anti-Müllerian hormonia, joten munasolujen määrän vähentyessä myös AMH-pitoisuus verenkierrossa laskee. Siksi verenkierron AMH-pitoisuus heijastaa jäljellä olevien munarakkuloiden määrää. Osalla naisista, joiden munasarjojen toiminta on hiipunut ennenaikaisesti eri syistä, on vielä jäljellä munarakkuloita. Aikaisemmin näiden naisten tunnistaminen pelkän kliinisen tutkimuksen ja ultraäänen avulla on ollut haastavaa.

Sanna Koskela

Hypoksiavasteen ja solusyklin säätelijät rintasyövän ennustetekijöinä

Rintasyöpä on osoittautunut monikasvoiseksi sairaudeksi ennusteellisesti, sillä rintasyöpäkasvaimet vaihtelevat runsaasti biologiselta käyttäytymiseltään. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin hypoksiavasteen ja solusyklin säätelijöiden ilmentymisen ennusteellisuutta duktaalisessa rintasyövässä ja kolmoisnegatiivisessa rintasyövän alaryhmässä.

Emmi Peurala

Munuaissyöpäpotilaiden pitkäaikaisennuste

Väitöstutkimuksessa selvitettiin Pirkanmaan munuaissyöpäpotilaiden oireita, diagnostiikkaa, elossaoloa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. 1964-1997 alueella diagnosoitiin 970 munuaissyöpää. Näistä jo toteamisvaiheessa 26 % oli levinnyt, ja tauti uusiutui lisäksi seurannassa 30 %:lla. Taudin levinneisyysaste, potilaan ikä ja oireisuus olivat tärkeimmät ennustetekijät.

Kaisa Sunela

Metformiinin käyttö raskausdiabeteksen hoidossa

Väitöskirjan pääasiallisin tarkoitus oli verrata metformiinin tehokkuutta ja turvallisuutta insuliiniin raskausdiabeteksen hoidossa selvittämällä lääkkeen vaikutusta äitiin ja vastasyntyneeseen. Lisäksi tutkittiin, mitkä tekijät ennustavat tilannetta, jolloin tarvitaan insuliini metformiinin lisänä, jotta saavutetaan hyvä sokeritasapaino.

Kristiina Tertti

Kiitos tiedeartikkelien arvioijille

Tiedelehtien tarkoitus on kirkastunut sirpaletiedon aikakaudella. Se on valita, jäsentää ja tuottaa lukijoilleen luotettavaa ja helposti omaksuttavaa tietoa. Tämä tehtävä ei onnistuisi ilman vahvaa yhteistyötä teidän kanssanne, asiantuntevat tekijämme ja lukijamme. Lääkärikunta palvelee edelleen esimerkillisesti yhteistä ja potilaan hyvää kirjoittamalla ja arvioimalla Lääkärilehden artikkeleita.

Päivi Hietanen

Lääkkeenoton järkevä ajoitus tehostaa vaikutusta

Ihmisen fysiologisiin elintoimintoihin liittyy selvää vuorokaudenaikaan sidottua säännöllistä vaihtelua.

Jouni Ahonen, Raimo Ojala, Toivo Naaranlahti

Psykoosilääke voi haitata kaihileikkauksia

Psykoosilääkkeet risperidoni ja paliperidoni voivat veltostaa silmän värikalvon laajentajalihaksen ja hankaloittaa mm. kaihileikkausta, jolloin leikkauskomplikaatioiden riski lisääntyy. Tämän pienen pupillin oireyhtymän variantin (intraoperative floppy iris syndrome, IFIS) aiheuttaa lääkkeiden alfa1-adrenergisten reseptorien salpaus, joka todettiin alkuaan eturauhasen liikakasvun oireisiin käytetystä tamsulosiinista. Britannian lääkeviranomainen (MHRA) raportoi kuudesta risperidoniin liittyneestä IFIS-tapauksesta ja antaa ohjeet potilaan valmistamisesta kaihileikkaukseen. Paliperidoniin liittyneitä tapauksia ei ole raportoitu, mutta lääke on risperidonin metaboliitti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Levonorgestreelin teho jälkiehkäisyssä suhteessa painoon

Ruotsin lääkeviranomainen (Läkemedelsverket) varoittaa, että levonorgestreelin (tabletti 1,5 mg; Norlevo, Leiras/Takeda) teho raskauden jälkiehkäisyssä on tavanomaista heikompi 75 kg tai enemmän painavilla naisilla. Yli 80 kg painavilla teho jälkiehkäisyssä on olematon. 72 tunnin kuluessa yhdynnästä otettuna valmiste näyttää ehkäisevän 52-85 % raskauksien alkamisista. Eurooppalaisen asiantuntijasuosituksen mukaan Norlevoa ei voi suositella jälkiehkäisyyn yli 75 kg painaville naisille. Valmistaja lisää tästä varoituksen pakkausselosteeseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tutkimus liraglutidin haimavaikutuksista

Rekisteritutkimuksessa, jossa tyypin 2 diabetesta sairastavat käyttivät liraglutidia (Victoza, Novo Nordisk) keskimäärin 15 kuukauden ajan, ei todettu lisääntynyttä haimatulehduksen tai haimasyövän vaaraa. Vertailussa olivat metformiini, sulfonyyliureat ja pioglitatsoni. Liraglutidilla hoidetuilla esiintyi 187 haimatulehdusta ja 20 haimasyöpää 100 000 käyttäjää kohti, kun vertailulääkkeitä saaneilla niitä oli yhteensä 154 ja 33. Kun vertailuvalmisteita tarkasteltiin yksittäin, niihin ei liittynyt lisääntynyttä haimatulehduksen tai haimasyövän vaaraa. Tutkimuksen luotettavuutta heikensi haimasyövän kehittymisen kannalta lyhyt seuranta-aika. Inkretiinimimeettien käyttöön diabetespotilailla on epäilty liittyvän lisääntynyt haimahaittavaikutuksien vaara. Nyt julkaistun tutkimuksen rahoitti Novo Nordisk.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä